PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Kiivas keskustelu alkoi koko talonväen joukossa, kaikkien huutaessa omia ehdotuksiaan tilanteen korjaamiseksi. Vanha renki jankutti, että Alavirran naapurit varmasti olivat tihutyön takana, olihan heidän kanssaan ollut kiistoja ennenkin. Jauhojen jauhamisesta vastaavat piiat puolestaan ehdottivat, että jauhamista voisi tehostaa jakamalla jyvät pienempiin eriin ja suorittamalla osa työstä öisin saman viljamäärän jauhamiseksi. Samaan aikaan vanha emäntä julisti, että tämä oli nyt vain kärsittävä, eihän Suur-Jokeen voida vaikuttaa. 
Talon isäntä ja emäntä hetken pohdittuaan totesivat, että ennen varsinaisten ratkaisujen keksimistä tulisi selvittää, miksi veden määrä oli ylipäätänsä vähentynyt. Nopeiden vastausten saamiseksi laitettiinkin tallipoika hevosella heti matkaan ja koko talo jäi odottamaan. Illan tullen poika palasi ja totesi, että myös Ylävirran talot olivat huomanneet saman ongelman ja heidän selvityksensä olikin tuottanut tulosta. 
Ylimmän talon väki oli rakentanut uuden haaran Suur-Jokeen kastelua varten, mutta eivät olleet muutoksesta muille muistaneet kertoa. Haaran vaikutuksesta vettä kuitenkin ohjautui sivuun ja siksi Suur-Joki oli hidastunut. Ensimmäisen Ylä-Talon väki oli jo keksinyt ratkaisun, mutta eivät pienen talonväkensä takia olleet voineet sitä toteuttaa. Ylimmän talon takaa oli näet löydetty joen mutka, joka oli ilmeisesti ajan saatossa muodostunut hidastaen veden virtausta. Jos tämä mutka saataisiin oiottua, niin Suur-Joen virtaus voisi palata ennalleen.  
Näin tehtiin ja Suur-Joki alkoi virrata jopa aikaisempaa tehokkaammin. Tämän nähdessään päätti koko Talous-Tuvan väki, että nopeamman virtauksen vuoksi helpottaneista taloustöistä saadut vapaat kädet laitettaisiin uusien mutkien etsimiseen ja korjaamiseen. 
Sen pituinen se.
<hr />
Tässä kohtaa joudun rikkomaan illuusion ja toteamaan, että yllä oleva tarina ei vain kerro vain idyllisestä Suur-Joen yhteisöstä, vaan on arkipäivää monille yrityksille. Olisitko tunnistanut tilanteen, jos olisin nimennyt Talous-Tuvan yrityksen talousosastoksi, Suur-Virran prosessiksi ja talon väen epätietoisiksi tiiminvetäjiksi ja heidän ylityöllistetyiksi työntekijöikseen? Tarinan tapaan tiedonkulkukatkot, prosessien osaoptimointi ja yhteisen prosessiymmärryksen puuttuminen aiheuttavat ylimääräisiä kiirepalavereita ja stressaavaa ylimääräistä tuottamatonta työtä. 
PwC:n tutkimuksissa on huomattu, että yhtenä lähtökohtaisena syynä kokonaisprosessihaasteille on jo jaettu omistajuus. Talouden vertailuraportissa “<a href="https://www.pwc.co.uk/finance/finance-matters/insights/uk-finance-effectiveness-benchmarking-report.html">The PwC Finance Benchmarking Report 2019-20</a>” nostetaan esille talouden prosessien omistajuuksien jakautuminen useille eri sisäisille toimijoille jopa lähes 60 prosentissa tapauksista. Tämä jaettu vastuu yhdistettynä monesti siiloutuneisiin kehitys-ja automaatiohankkeisiin näyttäytyy usein tarpeettoman suurena prosessointiaikana. 
Samassa PwC:n raportissa on huomattu, että esimerkiksi asiakaslaskutuksen osalta mahdollisuus ajansäästöön on huomattava, sillä jopa 19 % nykyisestä prosessointiajasta voitaisiin säästää paremmilla prosesseilla ja niihin liitännäisellä optimoidulla automaatiolla. Raportoinnin osalta vastaava potentiaali on pienempi, alle 10 %, mutta ennustamisessa potentiaalia on 19 %:n verran. Ja mikäli kaikki tämä säästetty aika ja vaiva voidaan siirtää parempaan analyysiin ja yhteiseen asioihin selvittelyyn, on talouden potentiaali aikaisempaa parempaan liiketoiminnan tukeen huomattava.   
Kollegani Virpi Lehtisaari on kehittänyt kokonaisprosesseja parin kymmenen vuoden aikana monesta eri näkökulmasta, joten päätin jutella aiheesta hänen kanssaan. Päädyimme pohtimaan prosessien kehittämistä niitä sujuvoittavien työkalujen ja prosessidatan avulla sekä listaamaan aikaisempien kokemusten pohjalta saamiamme oppeja. Seuraavassa osiossa Virpi pureutuu syvemmin kokonaisprosessien kehittämiseen.
Kokonaisuuden ymmärtäminen ja huomioiminen suunnittelussa kannattaa
&#8211; Viimeisen viiden vuoden aikana olen projekteissani huomannut merkittävää työkalujen kehittymistä. Työkalut ja työtavat prosessien pullonkaulojen, haasteiden ja parannuspotentiaalin löytämiseen ja parannusten toteutukseen ovat kehittyneet valtavasti, Virpi Lehtisaari alustaa. 
Erilaiset tekoälyä sisältävät analytiikka- ja prosessilouhintaratkaisut (process mining) auttavat selvittämään isojen transaktiomassojen haasteita ja potentiaalia eri tarkkuustasoilla automaattisesti järjestelmän lokitietojen ja muun datan pohjalta. Prosessien parantamisen tukena on myös entistä kehittyneempiä simulointi-, workflow- ja automaatioratkaisuja, jotka yhdessä mahdollistavat älykkäämmän tietoon pohjautuvan prosessien johtamisen ja kehittämisen.
Talouden prosessit ovat monesti selkeä ja potentiaaliltaan hyvä kohta aloittaa prosessien parantaminen modernien työkalujen tukemana, ja näin monet yritykset jo tekevätkin. Prosessilouhintaa ja esimerkiksi robottiautomaatiota (RPA) pilotoidaan ja toteutetaan jo paljon erityisesti myyntilaskutus- ja ostolaskunkäsittelyprosesseissa. Jatkokehityksessä suurin potentiaali liittyy näkemykseni mukaan siihen, miten varmistaa esim. prosessilouhinnan, analytiikkadashboardien ja prosessiautomaation toiminta kokonaisuutena parhaalla mahdollisella tavalla. Kokonaisuutena toteutettaessa työkaluista saadaan paras hyöty esiin niin, etteivät tulokset jää pelkästään kiinnostaviksi analyyseiksi, jotka eivät itsessään vielä paranna prosessia tai toisaalta automaatioiksi, jonka onnistumisprosentti on todellisuudessa melko alhainen.
Yleisesti käytettyjä ratkaisuja ovat muun muassa Celonis, UiPath, Minit ja Software AG, joilla kaikilla on vähän erilaiset kyvykkyydet ja valmiudet tukea kokonaisratkaisua automaattisesta prosessien tutkinnasta simuloinnin ja suositusten kautta automaatioon. Oikea ratkaisu löytyy peilaamalla niiden kyvykkyyksiä suhteessa tavoitetasoon ja liiketoiminnan parannuspotentiaaliin.
Prosessin todellisen tilan läpinäkyvyyden, ratkaisusuositukset ja automaation kattavan kokonaisratkaisun lisäksi kannattaa kääntää katse myös kokonaisprosessiin oman toiminnon prosessinosan lisäksi. Talouden oman toiminnan tehokkuus ja myös rahavirrat ovat usein riippuvaisia sitä edeltävän liiketoimintaprosessin vaiheista ja etenemisestä. Muun muassa  nettokäyttöpääomaa voi vain rajallisesti hallita ilman, että optimoidaan liiketoimintaoperaatioiden hallinnassa olevia varastoja tai kumppanikohtaisia sopimusehtoja, joiden perusteella laskut lähtevät ja maksut tapahtuvat. 
Jos mietit esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä, niin kokonaisprosessin analysointi, optimointi ja automatisointi datalähtöisesti todennäköisesti kannattaa:
<ul>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Saammeko laskut lähtemään asiakkaalle aina mahdollisimman nopeasti, ja jos ei, niin mistä myöhästyminen johtuu?</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Miten voisimme vähentää myöhässä maksettujen laskujen aiheuttamia kustannuksia?</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Maksetaanko meillä laskuja vahingossa tuplasti?</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Mikä on meidän tämänhetkinen automaatiotasomme prosesseissa ja mikä estää sitä olemasta suurempi?</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Mitä prosessissa voisi vielä automatisoida?</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Miten paljon prosesseissa tapahtuu turhia mutkia esim. korjailua tai muita poikkeuksia?</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Miten prosessien pullonkauloja ja huomaamattomia viivästyksiä voisi ratkoa?</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Paljonko meillä on erilaisia variantteja tai poikkeusprosesseja, ja mistä ne johtuvat?</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Noudatetaanko prosessin tehtävissä optimaalista työnjakoa?</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Miten hyvin sääntöjä ja riskejä hallitaan prosessissa?</li>
</ul>
Kaikkiin ylläoleviin kysymyksiin liittyy haaste hahmottaa ja seurata, mitä prosesseissa tarkalleen tapahtuu. Jos yksittäisten prosessien todellisia kulkuja ja poikkeusten syitä ei tunneta, niin niissä olevien haasteiden taloudellisia ja prosessin läpimenovaikutuksia ei pystytä ottamaan huomioon ja korjaamaan tehokkaasti. Prosessien kuvauksissa ne näyttävät selkeiltä, mutta todellisuudessa aika kuluu päivittäisiin poikkeustilanteisiin ja ongelmien ratkomiseen, jolloin aikaa ei jää kehittämiseen ja liiketoiminnan strategisempaan tukeen.  
Ei voi liiaksi korostaa sitä, miten tärkeää työkaluja valittaessa on miettiä kokonaisuutta. Viime vuosina RPA-ratkaisujen yleistyminen on tuottanut tilanteita, joissa robotti kyllä juoksee prosesseja läpi, mutta ei ratkaise prosessin tehottomuushaasteita. Ongelma kun johtuu alunperinkin laajemmasta rajatusti hallinnassa olevasta prosessikaaoksesta. 
Tyypillisenä esimerkkinä yllä olevasta on laskujen automatisoitu tarkastus. Koodattu robotti, joko tekoälyllä tai ilman, tekee varsinaista tarkastusta ja siten vapauttaa teoreettisesti ihmiskollegoitaan muihin töihin. Tosiasiassa varsinainen tarkastusprosentti jää kuitenkin paljon suunniteltua pienemmäksi, usein noin 20 % tasolle, ja automaatiota kuvaava perusraportti herättää vain kysymyksiä matalan tason syistä. Ongelmaa tutkittaessa prosessilouhinnan keinoin huomataan, että käsittelyyn on jätetty mahdollisuuksia lähes lukemattomille poikkeuksille ja siten manuaalityötä on itse asiassa lähes mahdotonta vähentää ilman korjauksia läpi koko prosessiketjun.
Kuinka lähteä ratkomaan ongelmia 
Virpin kokemusten ja tunnistamiemme esimerkkien pohjalta päädyimme yhdessä pohtimaan parasta lähestymisjärjestystä kokonaisprosessien kehittämiselle. Prosessin tutkimus ja tarkempi selvitys ovat ymmärrettävä ensimmäinen askel, mutta paremman prosessiymmärryksen kasvattaminen säilyy olennaisena osana koko kehityskaarta. Kokonaisuutena päädyimme alla olevaan järjestykseen:    
<ol>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Tutki ja arvioi potentiaali kokonaisprosessin ja -ratkaisun näkökulmasta: Prosessin yksityiskohtainen tarkastelu esimerkiksi prosessilouhinnan avulla auttaa saamaan selkoa prosessin tapahtumien massasta paljastamalla poikkeusten ja ei-toivottujen toimintatapojen kustannus-, läpimenoaika- tai riskivaikutukset.  </li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Suunnittele muutokset yhdessä, äläkä pelkää tarttua haasteisiin: Suurimman potentiaalin sisältävien haasteiden ratkominen ja prosessien parantaminen yhteistyössä kaikkien prosessin vaikuttajien kanssa vaatii välillä myös haastavampia prosessimuutoksia ja kompromisseja, mutta niiden oikominen ensimmäisenä tuo näkyviä ja tuntuvia tuloksia, ja siten kannustusta jatkaa.</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Standardisoi, optimoi ja automatisoi: 
<ul>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="2">Standardisointi vie enemmän aikaa mutta lopputulos kannattaa! Yhteisillä säännöillä toimittaessa tarvitaan vähemmän stressaavaa ongelmien käsittelyä ja työ tehostuu, kun kaikki tietävät, mitä odottaa ja miten toimia.</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="2">Optimointi ja mahdollisesti simulointi auttaa löytämään hyvän ratkaisun, kun kaikkien kannalta täydellistä on hankala löytää. Prosesseissa voi olla “hätävarjelun liioittelun” tuomia mutkia tai osa-optimoinnin aiheuttamia piirteitä, joihin löytyy optimi ratkaisu arvioimalla kokonaisvaikutuksia ja -riskejä.</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="2">Automatisointi kannattaa tehdä osaksi kokonaispakettia. Roboteilla voidaan säästää niin aikaa kuin hermoja turhauttavalta rutiinityöltä! Ja kun prosessin data-analyysiin pohjautuva logiikka ja ihmiskäyttäjän yhteistyö on suunniteltu tukemaan digitaalista aputyöntekijää, saadaan automaatiosta kaikki irti. </li>
</ul>
</li>
<li aria-level="2">Mittaa: Pieni hyppäys taaksepäin ja ‘tutki’-vaiheen säännöllinen toistaminen auttaa kuvaamaan implementoinnin onnistumista, etenkin tehokkuuden osalta. Onnistuminen ja jatkuva parantaminen luo motivaatiota.  </li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="2">Jatka kehitystä: Uusia prosesseja on hyvä ajaa ainakin muutaman kuukauden ajan ennen seuraavia muutoksia, jotta dataa alkaa kertyä jäljelle jääneistä tai uusista prosessikiemuroista. Datan perusteella voikin taas lähteä tekemään uusia laskelmia siitä, mitä kehitystä seuraavaksi kannattaisi tehdä.   </li>
</ol>
Suur-Joen yhteisön ja Talous-Tuvan tapaan haluamme kannustaa syiden etsimiseen ennen ratkaisuihin päätymistä ja pohtimaan avoimesti mutkien vähentämistä!
Kirjoittaja Jenny Iskanius on toiminut PwC:llä talouskonsultoinnin tiiimissä ja avustanut yrityksiä talousprosessien ja -käytäntöjen kuvaamisessa, kehittämisessä ja automatisoinnissa.   
 
Virpi Lehtisaari on Senior Manager operatiivisen toiminnan konsultointipraktiikasta ja auttaa yrityksiä analysoimaan, uudistamaan ja kehittämään toimintoja ja prosesseja yritysten koko arvoketjussa.
“Näkökulmia tulevaisuuden taloushallintoon” – blogisarja on katsauksemme taloushallinnon murroskysymyksiin nyt ja lähitulevaisuudessa. Kerromme, kuinka asiakastyössämme näemme taloustoimintojen kohtaamat uudistumistarpeet toimintaympäristön, teknologian tuomien mahdollisuuksien sekä kulttuuristen muutosten vaikutuksesta.

Ylävirran vaikutus prosessisujuvuuteen

Aiheeseen liittyvät sisällöt

IFRS valokeilassa – Huomio kovenantteihin: Mikä velkojen luokittelussa lyhyt- tai pitkäaikaisiksi muuttuu vuoden 2024 alusta alkaen?

IFRS valokeilassa – Ajan kuluminen on varmaa ja muuta osakekohtaisen tuloksen laskemisessa huomioitavaa

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Mikael Guarnieri

Virpi Lehtisaari

Mirkka Helander

Muut lukivat myös

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?