Ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu kasvaa, osoittaa PwC:n tuorein Net Zero Economy Index -analyysi. Vuonna 2023 maailman hiili-intensiteetti laski vain noin prosentin, mikä on vähiten yli kymmeneen vuoteen. ”Ilman rohkeita ja ripeitä, arvoketjun laajuisia toimia ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu jatkaa kasvamistaan”, toteaa PwC Suomen partneri ja yritysvastuun neuvontapalveluiden johtaja Jussi Nokkala. PwC:n Net Zero...

Hiilestä irtautuminen hitainta vuosikymmeneen – välittömiä toimenpiteitä vaaditaan

Pääomasijoittajat ry:n ja PwC:n järjestämän Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi ja yleisön suosikiksi nousi tänä vuonna avaruusteknologiayritys ICEYE. Kasvunrakentaja-kilpailussa etsitään pääomasijoittajien kohdeyritysten joukosta vuoden kiinnostavinta ja innostavinta kasvutarinaa, johon liittyy tärkeänä osana kasvun rakentaminen yhteistyössä pääomasijoittajan kanssa. Kilpailun voittajan valitsee ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva vuosittain vaihtuva tuomaristo. Tuomariston muodostivat tänä vuonna hallitusammattilainen ja startup-sijoittaja Leena Niemistö, Fortumin Innovation &amp; Venturing...

ICEYE valittiin vuoden 2024 Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi

Viihde- ja media-alan yhteenlaskettu, globaali liikevaihto nousi 5 prosenttia vuonna 2023, kertoo PwC:n tuore tutkimus. Kovimmassa kasvussa Suomessa olivat erityisesti elokuva-ala ja suoratoisto, kun taas kirjoihin ja lehtiin käytettiin aiempaa vähemmän rahaa. Digitaalisuus on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi valttikortti kiihtyvässä kilpailussa. Globaali viihde- ja mediatoimiala jatkoi kasvuaan vuonna 2023. PwC:n Global Entertainment &amp; Media Outlook 2024–2028...

PwC:n tutkimus: Viihteeseen ja mediaan käytetään entistä enemmän rahaa – konsertit ja elokuvat pitävät pintansa

Helsingin hovioikeus katsoi tuoreessa tuomiossaan, että vastoin henkilön omaa käsitystä hänen äidiltään saamansa varat eivät olleet laina, vaan lahja. Koska lainaksi kuvitelluista varoista ei ollut tehty lahjaveroilmoitusta, seurauksena oli ehdollista vankeutta tuomiona törkeästä veropetoksesta. Käytännössä on tavallista, että esimerkiksi vanhemmat rahoittavat lastensa taloudellisia tarpeita myös elatusvelvollisuuden päättymisen jälkeen. Sillä, miten tämä järjestetään, on kuitenkin olennainen...

Lahja, laina vai elatuslahja – miten ero ratkeaa ja voiko väärä valinta olla rikos?

Työkykyä tarkastellaan usein sairauslähtöisesti, mutta sen kokonaisvaltaiseen tukemiseen tarvitaan kuitenkin paljon laajempi näkökulma. Työkykyjohtaminen on johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteinen tehtävä. Se edellyttää avointa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja jatkuvaa kehittämistä. Laaja-alainen työkyvyn käsite huomioi työn ja työolojen lisäksi myös taidot, osaamisen ja elämäntilanteen. Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä ja tukemista arjessa. Työkykyjohtamisessa korostuu ennaltaehkäisevä ja...

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

Oikeustieteen maisteri, varatuomari, MBA Leenamaija Heinonen liittyy PwC Suomen lakipalveluihin johtajaksi ja ryhtyy kehittämään sekä vetämään työoikeuspalveluita. Leenamaijalla on yli 15 vuoden kokemus työoikeudesta. Hän on työskennellyt aiemmin yli kymmenen vuoden ajan Roschier Asianajotoimistossa, ja PwC:lle Leenamaija siirtyy VTT:ltä, missä hän johti HR Legal Teamia ja toimi People Leadina. &#8220;On hienoa saada Leenamaijan kaltainen kokenut...

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

Recently, I had the pleasure of sitting down with Dr. Peter Gassmann, Global Leader of Strategy&amp;, to explore some topics shaping the future of strategy consulting. We spoke about the diverse roles Chief Strategy Officers (CSOs) can hold in different companies, how we as strategy consultants need to work WITH the client, not FOR the...

Key topics shaping our future

CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism) eli hiilirajamekanismi vaatii kaikkia EU-maahantuojia raportoimaan ja vuodesta 2026 alkaen, kompensoimaan hiilidioksidipäästöt tietyistä EU:n ulkopuolelta tuoduista tavaroista, kuten alumiinista, sementistä, sähköstä, lannoitteista, raudasta, teräksestä ja vedystä. Hiilirajamekanismi otetaan käyttöön vaiheittain ja kuluvalla siirtymäkaudella maahantuojien on raportoitava CBAM-tavaroiden suorat ja epäsuorat päästöt Euroopan komissiolle neljännesvuosittain. Kolmen ensimmäisen raportointijakson aikana, raportin on...

CBAM-raportoinnissa siirryttiin seuraavaan vaiheeseen: yritysten on kerättävä ja raportoitava todellisia päästötietoja

Valtiovarainministeriö julkaisi luonnoksen ”eräiden suurten ilmastointineutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä” ja pyytää luonnokseen lausuntoja 11.10.2024 mennessä. Kirjoitimme asiasta aiemmin kesällä, kun valmistelusta uutisoitiin. Kun otetaan huomioon, että hyvitykset pitäisi myöntää vuoden 2025 aikana, aikataulu on ylipäätään tiukka, ja tämä näkyy kieltämättä myös hallituksen esityksen luonnoksen tasossa. Nostan esiin joitain seikkoja samalla, kun käyn alla läpi,...

Suurten investointien verohyvitystä koskevan hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Luottamus on arvo, joka on ollut PwC:n toiminnan keskiössä koko yhtiön historian ajan. Suomen PwC täyttää loppuvuodesta 70 vuotta. Toimitusjohtaja Kauko Storbacka ja tietokirjailija Rachel Botsman korostivat yrityksen 70-vuotisjuhlassa luottamuksen merkitystä niin ihmisten hyvinvoinnille kuin yritysten menestykselle.  PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista tärkeitä ongelmia. Luottamus oli myös PwC Suomen 70-vuotisjuhlan keskiössä, kun...

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus 

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Kiivas keskustelu alkoi koko talonväen joukossa, kaikkien huutaessa omia ehdotuksiaan tilanteen korjaamiseksi. Vanha renki jankutti, että Alavirran naapurit varmasti olivat tihutyön takana, olihan heidän kanssaan ollut kiistoja ennenkin. Jauhojen jauhamisesta vastaavat piiat puolestaan ehdottivat, että jauhamista voisi tehostaa jakamalla jyvät pienempiin eriin ja suorittamalla osa työstä öisin saman viljamäärän jauhamiseksi. Samaan aikaan vanha emäntä julisti, että tämä oli nyt vain kärsittävä, eihän Suur-Jokeen voida vaikuttaa. 
Talon isäntä ja emäntä hetken pohdittuaan totesivat, että ennen varsinaisten ratkaisujen keksimistä tulisi selvittää, miksi veden määrä oli ylipäätänsä vähentynyt. Nopeiden vastausten saamiseksi laitettiinkin tallipoika hevosella heti matkaan ja koko talo jäi odottamaan. Illan tullen poika palasi ja totesi, että myös Ylävirran talot olivat huomanneet saman ongelman ja heidän selvityksensä olikin tuottanut tulosta. 
Ylimmän talon väki oli rakentanut uuden haaran Suur-Jokeen kastelua varten, mutta eivät olleet muutoksesta muille muistaneet kertoa. Haaran vaikutuksesta vettä kuitenkin ohjautui sivuun ja siksi Suur-Joki oli hidastunut. Ensimmäisen Ylä-Talon väki oli jo keksinyt ratkaisun, mutta eivät pienen talonväkensä takia olleet voineet sitä toteuttaa. Ylimmän talon takaa oli näet löydetty joen mutka, joka oli ilmeisesti ajan saatossa muodostunut hidastaen veden virtausta. Jos tämä mutka saataisiin oiottua, niin Suur-Joen virtaus voisi palata ennalleen.  
Näin tehtiin ja Suur-Joki alkoi virrata jopa aikaisempaa tehokkaammin. Tämän nähdessään päätti koko Talous-Tuvan väki, että nopeamman virtauksen vuoksi helpottaneista taloustöistä saadut vapaat kädet laitettaisiin uusien mutkien etsimiseen ja korjaamiseen. 
Sen pituinen se.
<hr />
Tässä kohtaa joudun rikkomaan illuusion ja toteamaan, että yllä oleva tarina ei vain kerro vain idyllisestä Suur-Joen yhteisöstä, vaan on arkipäivää monille yrityksille. Olisitko tunnistanut tilanteen, jos olisin nimennyt Talous-Tuvan yrityksen talousosastoksi, Suur-Virran prosessiksi ja talon väen epätietoisiksi tiiminvetäjiksi ja heidän ylityöllistetyiksi työntekijöikseen? Tarinan tapaan tiedonkulkukatkot, prosessien osaoptimointi ja yhteisen prosessiymmärryksen puuttuminen aiheuttavat ylimääräisiä kiirepalavereita ja stressaavaa ylimääräistä tuottamatonta työtä. 
PwC:n tutkimuksissa on huomattu, että yhtenä lähtökohtaisena syynä kokonaisprosessihaasteille on jo jaettu omistajuus. Talouden vertailuraportissa “<a href="https://www.pwc.co.uk/finance/finance-matters/insights/uk-finance-effectiveness-benchmarking-report.html">The PwC Finance Benchmarking Report 2019-20</a>” nostetaan esille talouden prosessien omistajuuksien jakautuminen useille eri sisäisille toimijoille jopa lähes 60 prosentissa tapauksista. Tämä jaettu vastuu yhdistettynä monesti siiloutuneisiin kehitys-ja automaatiohankkeisiin näyttäytyy usein tarpeettoman suurena prosessointiaikana. 
Samassa PwC:n raportissa on huomattu, että esimerkiksi asiakaslaskutuksen osalta mahdollisuus ajansäästöön on huomattava, sillä jopa 19 % nykyisestä prosessointiajasta voitaisiin säästää paremmilla prosesseilla ja niihin liitännäisellä optimoidulla automaatiolla. Raportoinnin osalta vastaava potentiaali on pienempi, alle 10 %, mutta ennustamisessa potentiaalia on 19 %:n verran. Ja mikäli kaikki tämä säästetty aika ja vaiva voidaan siirtää parempaan analyysiin ja yhteiseen asioihin selvittelyyn, on talouden potentiaali aikaisempaa parempaan liiketoiminnan tukeen huomattava.   
Kollegani Virpi Lehtisaari on kehittänyt kokonaisprosesseja parin kymmenen vuoden aikana monesta eri näkökulmasta, joten päätin jutella aiheesta hänen kanssaan. Päädyimme pohtimaan prosessien kehittämistä niitä sujuvoittavien työkalujen ja prosessidatan avulla sekä listaamaan aikaisempien kokemusten pohjalta saamiamme oppeja. Seuraavassa osiossa Virpi pureutuu syvemmin kokonaisprosessien kehittämiseen.
Kokonaisuuden ymmärtäminen ja huomioiminen suunnittelussa kannattaa
&#8211; Viimeisen viiden vuoden aikana olen projekteissani huomannut merkittävää työkalujen kehittymistä. Työkalut ja työtavat prosessien pullonkaulojen, haasteiden ja parannuspotentiaalin löytämiseen ja parannusten toteutukseen ovat kehittyneet valtavasti, Virpi Lehtisaari alustaa. 
Erilaiset tekoälyä sisältävät analytiikka- ja prosessilouhintaratkaisut (process mining) auttavat selvittämään isojen transaktiomassojen haasteita ja potentiaalia eri tarkkuustasoilla automaattisesti järjestelmän lokitietojen ja muun datan pohjalta. Prosessien parantamisen tukena on myös entistä kehittyneempiä simulointi-, workflow- ja automaatioratkaisuja, jotka yhdessä mahdollistavat älykkäämmän tietoon pohjautuvan prosessien johtamisen ja kehittämisen.
Talouden prosessit ovat monesti selkeä ja potentiaaliltaan hyvä kohta aloittaa prosessien parantaminen modernien työkalujen tukemana, ja näin monet yritykset jo tekevätkin. Prosessilouhintaa ja esimerkiksi robottiautomaatiota (RPA) pilotoidaan ja toteutetaan jo paljon erityisesti myyntilaskutus- ja ostolaskunkäsittelyprosesseissa. Jatkokehityksessä suurin potentiaali liittyy näkemykseni mukaan siihen, miten varmistaa esim. prosessilouhinnan, analytiikkadashboardien ja prosessiautomaation toiminta kokonaisuutena parhaalla mahdollisella tavalla. Kokonaisuutena toteutettaessa työkaluista saadaan paras hyöty esiin niin, etteivät tulokset jää pelkästään kiinnostaviksi analyyseiksi, jotka eivät itsessään vielä paranna prosessia tai toisaalta automaatioiksi, jonka onnistumisprosentti on todellisuudessa melko alhainen.
Yleisesti käytettyjä ratkaisuja ovat muun muassa Celonis, UiPath, Minit ja Software AG, joilla kaikilla on vähän erilaiset kyvykkyydet ja valmiudet tukea kokonaisratkaisua automaattisesta prosessien tutkinnasta simuloinnin ja suositusten kautta automaatioon. Oikea ratkaisu löytyy peilaamalla niiden kyvykkyyksiä suhteessa tavoitetasoon ja liiketoiminnan parannuspotentiaaliin.
Prosessin todellisen tilan läpinäkyvyyden, ratkaisusuositukset ja automaation kattavan kokonaisratkaisun lisäksi kannattaa kääntää katse myös kokonaisprosessiin oman toiminnon prosessinosan lisäksi. Talouden oman toiminnan tehokkuus ja myös rahavirrat ovat usein riippuvaisia sitä edeltävän liiketoimintaprosessin vaiheista ja etenemisestä. Muun muassa  nettokäyttöpääomaa voi vain rajallisesti hallita ilman, että optimoidaan liiketoimintaoperaatioiden hallinnassa olevia varastoja tai kumppanikohtaisia sopimusehtoja, joiden perusteella laskut lähtevät ja maksut tapahtuvat. 
Jos mietit esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä, niin kokonaisprosessin analysointi, optimointi ja automatisointi datalähtöisesti todennäköisesti kannattaa:
<ul>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Saammeko laskut lähtemään asiakkaalle aina mahdollisimman nopeasti, ja jos ei, niin mistä myöhästyminen johtuu?</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Miten voisimme vähentää myöhässä maksettujen laskujen aiheuttamia kustannuksia?</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Maksetaanko meillä laskuja vahingossa tuplasti?</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Mikä on meidän tämänhetkinen automaatiotasomme prosesseissa ja mikä estää sitä olemasta suurempi?</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Mitä prosessissa voisi vielä automatisoida?</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Miten paljon prosesseissa tapahtuu turhia mutkia esim. korjailua tai muita poikkeuksia?</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Miten prosessien pullonkauloja ja huomaamattomia viivästyksiä voisi ratkoa?</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Paljonko meillä on erilaisia variantteja tai poikkeusprosesseja, ja mistä ne johtuvat?</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Noudatetaanko prosessin tehtävissä optimaalista työnjakoa?</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Miten hyvin sääntöjä ja riskejä hallitaan prosessissa?</li>
</ul>
Kaikkiin ylläoleviin kysymyksiin liittyy haaste hahmottaa ja seurata, mitä prosesseissa tarkalleen tapahtuu. Jos yksittäisten prosessien todellisia kulkuja ja poikkeusten syitä ei tunneta, niin niissä olevien haasteiden taloudellisia ja prosessin läpimenovaikutuksia ei pystytä ottamaan huomioon ja korjaamaan tehokkaasti. Prosessien kuvauksissa ne näyttävät selkeiltä, mutta todellisuudessa aika kuluu päivittäisiin poikkeustilanteisiin ja ongelmien ratkomiseen, jolloin aikaa ei jää kehittämiseen ja liiketoiminnan strategisempaan tukeen.  
Ei voi liiaksi korostaa sitä, miten tärkeää työkaluja valittaessa on miettiä kokonaisuutta. Viime vuosina RPA-ratkaisujen yleistyminen on tuottanut tilanteita, joissa robotti kyllä juoksee prosesseja läpi, mutta ei ratkaise prosessin tehottomuushaasteita. Ongelma kun johtuu alunperinkin laajemmasta rajatusti hallinnassa olevasta prosessikaaoksesta. 
Tyypillisenä esimerkkinä yllä olevasta on laskujen automatisoitu tarkastus. Koodattu robotti, joko tekoälyllä tai ilman, tekee varsinaista tarkastusta ja siten vapauttaa teoreettisesti ihmiskollegoitaan muihin töihin. Tosiasiassa varsinainen tarkastusprosentti jää kuitenkin paljon suunniteltua pienemmäksi, usein noin 20 % tasolle, ja automaatiota kuvaava perusraportti herättää vain kysymyksiä matalan tason syistä. Ongelmaa tutkittaessa prosessilouhinnan keinoin huomataan, että käsittelyyn on jätetty mahdollisuuksia lähes lukemattomille poikkeuksille ja siten manuaalityötä on itse asiassa lähes mahdotonta vähentää ilman korjauksia läpi koko prosessiketjun.
Kuinka lähteä ratkomaan ongelmia 
Virpin kokemusten ja tunnistamiemme esimerkkien pohjalta päädyimme yhdessä pohtimaan parasta lähestymisjärjestystä kokonaisprosessien kehittämiselle. Prosessin tutkimus ja tarkempi selvitys ovat ymmärrettävä ensimmäinen askel, mutta paremman prosessiymmärryksen kasvattaminen säilyy olennaisena osana koko kehityskaarta. Kokonaisuutena päädyimme alla olevaan järjestykseen:    
<ol>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Tutki ja arvioi potentiaali kokonaisprosessin ja -ratkaisun näkökulmasta: Prosessin yksityiskohtainen tarkastelu esimerkiksi prosessilouhinnan avulla auttaa saamaan selkoa prosessin tapahtumien massasta paljastamalla poikkeusten ja ei-toivottujen toimintatapojen kustannus-, läpimenoaika- tai riskivaikutukset.  </li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Suunnittele muutokset yhdessä, äläkä pelkää tarttua haasteisiin: Suurimman potentiaalin sisältävien haasteiden ratkominen ja prosessien parantaminen yhteistyössä kaikkien prosessin vaikuttajien kanssa vaatii välillä myös haastavampia prosessimuutoksia ja kompromisseja, mutta niiden oikominen ensimmäisenä tuo näkyviä ja tuntuvia tuloksia, ja siten kannustusta jatkaa.</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Standardisoi, optimoi ja automatisoi: 
<ul>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="2">Standardisointi vie enemmän aikaa mutta lopputulos kannattaa! Yhteisillä säännöillä toimittaessa tarvitaan vähemmän stressaavaa ongelmien käsittelyä ja työ tehostuu, kun kaikki tietävät, mitä odottaa ja miten toimia.</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="2">Optimointi ja mahdollisesti simulointi auttaa löytämään hyvän ratkaisun, kun kaikkien kannalta täydellistä on hankala löytää. Prosesseissa voi olla “hätävarjelun liioittelun” tuomia mutkia tai osa-optimoinnin aiheuttamia piirteitä, joihin löytyy optimi ratkaisu arvioimalla kokonaisvaikutuksia ja -riskejä.</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="2">Automatisointi kannattaa tehdä osaksi kokonaispakettia. Roboteilla voidaan säästää niin aikaa kuin hermoja turhauttavalta rutiinityöltä! Ja kun prosessin data-analyysiin pohjautuva logiikka ja ihmiskäyttäjän yhteistyö on suunniteltu tukemaan digitaalista aputyöntekijää, saadaan automaatiosta kaikki irti. </li>
</ul>
</li>
<li aria-level="2">Mittaa: Pieni hyppäys taaksepäin ja ‘tutki’-vaiheen säännöllinen toistaminen auttaa kuvaamaan implementoinnin onnistumista, etenkin tehokkuuden osalta. Onnistuminen ja jatkuva parantaminen luo motivaatiota.  </li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="2">Jatka kehitystä: Uusia prosesseja on hyvä ajaa ainakin muutaman kuukauden ajan ennen seuraavia muutoksia, jotta dataa alkaa kertyä jäljelle jääneistä tai uusista prosessikiemuroista. Datan perusteella voikin taas lähteä tekemään uusia laskelmia siitä, mitä kehitystä seuraavaksi kannattaisi tehdä.   </li>
</ol>
Suur-Joen yhteisön ja Talous-Tuvan tapaan haluamme kannustaa syiden etsimiseen ennen ratkaisuihin päätymistä ja pohtimaan avoimesti mutkien vähentämistä!
“Näkökulmia tulevaisuuden taloushallintoon” -blogisarja on katsauksemme taloushallinnon murroskysymyksiin nyt ja lähitulevaisuudessa. Kerromme, kuinka asiakastyössämme näemme taloustoimintojen kohtaamat uudistumistarpeet toimintaympäristön, teknologian tuomien mahdollisuuksien sekä kulttuuristen muutosten vaikutuksesta.

Ylävirran vaikutus prosessisujuvuuteen

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Mikael Guarnieri

Virpi Lehtisaari

Muut lukivat myös

Lahja, laina vai elatuslahja – miten ero ratkeaa ja voiko väärä valinta olla rikos?

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa