Yleinen arvonlisävero muuttuu – miten se vaikuttaa ERP-järjestelmiin?
Yleinen arvonlisävero nousee syyskuun alussa 25,5 prosenttiin. Varsinkin suuremmille kansainvälisille yrityksille arvonlisäverokantojen muuttaminen järjestelmään on verrattain tavallista; globaalisti toimiva yritys voi joutua esimerkiksi vuoden aikana tekemään tusinan verran verokantamuutoksia eri puolilla maailmaa. Järjestelmien välillisiä veroja koskevat asetukset on luotu kestämään tämän kaltaisia, erityisesti yksittäisten verokantojen muutoksia, jotka ovat tyypillisesti muutoksista yksinkertaisimpia. Jo maailmalle etabloituneet yritykset ovat kokemuksemme perusteella usein ottaneet ainakin jonkin verran tehoja irti järjestelmistään. Se luonnollisesti tekee muutoksesta huomattavasti helpomman.
Yleinen arvonlisävero nousee syyskuun alussa 25,5 prosenttiin. Varsinkin suuremmille kansainvälisille yrityksille arvonlisäverokantojen muuttaminen järjestelmään on verrattain tavallista; globaalisti toimiva yritys voi joutua esimerkiksi vuoden aikana tekemään tusinan verran verokantamuutoksia eri puolilla maailmaa. Järjestelmien välillisiä veroja koskevat asetukset on luotu kestämään tämän kaltaisia, erityisesti yksittäisten verokantojen muutoksia, jotka ovat tyypillisesti muutoksista yksinkertaisimpia. Jo maailmalle etabloituneet yritykset ovat kokemuksemme perusteella usein ottaneet ainakin jonkin verran tehoja irti järjestelmistään. Se luonnollisesti tekee muutoksesta huomattavasti helpomman.
Asia on nyt ajankohtainen, ja useat ohjelmistotoimittajatkin vakuuttavat oman järjestelmänsä kyvykkyyksiä asian hoitamiseen. Milloin sitten tulisi olla huolissaan? Entä mistä tietää, mitä olisi hyvä huomioida, jos tuorein kokemus laajemmista muutoksista on vuodelta 2013, jolloin arvonlisävero viimeksi vaihtui?
Miten arvonlisävero määräytyy järjestelmässä?
Eri järjestelmissä arvonlisävero voi määräytyä usealla eri tavalla ja määräytymisen logiikkaa voi järjestelmästä riippuen kehittää vaikka kuinka hienostuneeksi. Enemmän aikaa kannattaa kuitenkin varata ja mahdollisia haasteita odottaa, jos arvonlisäverokoodit ovat kytköksissä suoraan master dataan eli asiakkaisiin, myyjiin, tuotteisiin tai kirjanpidon tileihin. Näissä tilanteissa vaaditaan tyypillisesti massamuutoksia järjestelmän master dataan, ja silloin on hyvä olla tavallistakin tarkempana. Jos verokoodien käyttöä ei ole mahdollista rajata ajallisesti etukäteen, muutos pitää suunnitella ja aikatauluttaa huolellisesti.
Siirtymäsäännösten huomioiminen laskutuksessa
Miten järjestelmä ottaa huomioon arvonlisäveron muutoksen yksityiskohdat, kuten milloin työ on tehty tai tavarat luovutettu ja onko etukäteismaksut huomioitu oikealla arvonlisäverokannalla? Useissa järjestelmissä nämäkin saadaan automatisoitua, mutta jos näin ei ole tehty, on laskutuksen kanssa oltava erityisen tarkkana.
Kustomoinnit
Erilaisia kustomointeja näkee laajasti yritysten eri liiketoiminnan alueilla, mutta etenkin sellaisilla toimijoilla, joilla yhdistyy arvonlisäveroton ja arvonlisäverollinen liiketoiminta. On tärkeää varmistaa, että kaikki räätälöidyt ratkaisut käyttävät järjestelmän perustoiminnallisuuksia. Jos arvonlisäverojen verokoodeja on listattu, on tarkistettava, että kaikki ne otetaan huomioon, oli sitten kyse suoraan koodiin upotetuista (näitäkin on tullut vastaan) tai erillisiin tauluihin laitetuista verokoodeista. Ylipäätään kaikki kustomoinnit olisi hyvä dokumentoida niin laadukkaasti, että seuraavakin veromuutos sujuu ilman yllätyksiä.
Miltä asia näyttää yrityksessäsi? Jos haluat keskustella lisää asiasta, ota yhteyttä!
