Yrittäjyyden eetos muutoksessa

2.11.2020  |  Blogi, Yrittäjyys

Yrittäjyyden maisema on vaihtunut. Ei se ole yhtäkkiä eteen avautunut uusi näkymä, vaan pikemminkin hitaasti katseen havaitsematta muuntunut. Sitä vain herää huomaamaan, ettei edessä olekaan enää ihan se sama kuva kuin hetki sitten. 

Näin on mielestäni käynyt yrittäjyydelle. Myönnän mielikuvassani yrittäjän näyttäneen pakettiauto, isä ja poika -yhdistelmältä tai sitten toimeentulon ja järjettömän työmäärän kanssa painiskelevalta hermoromahduksen partaalla keikkuvalta henkilöltä. Kolmantena ryhmänä on se harvalukuisten joukko, joka on onnistunut pienestä aloittamalla luomaan merkittävän ja menestyvän yhtiön. Mielikuvat ovat stereotypioita, tietenkin, sillä aina Suomeen on mahtunut monenlaisia yrittäjätarinoita, eivätkä niistä kaikki istu kuvaamiini kaavoihin. 

Siitä hyvänä esimerkkinä on ajatus maahanmuuttajista ravintola-alan yrittäjinä. Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Kimmo Hanhisalo kertoo helmikuisessa blogissaan, että maahanmuuttajayrittäjiä on monella muullakin kuin ravintola-alalla. ”Suurin toimiala on informaatio ja viestintä ja mm. IT-ala. Myös muun muassa kirjanpito ja konsultointi, koulutus, rakentaminen, teollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa sekä taideala nousivat selvityksissä esille. Sama yrittäjä raportoi myös toimivansa usealla eri toimialalla, joten yrittäjien tulot tulevat monenlaisesta toiminnasta”, hän kirjoittaa.

Suomen Yrittäjien tilastojen mukaan Suomessa on 286 042 yritystä vuoden 2018 tietojen perusteella. Yrittäjistä naisia on 35 prosenttia. Jäin miettimään, että onko se paljon vai vähän? Jos yrittäjyys jakautuisi tasaisesti, naisia pitäisi olla noin puolet, mutta miksi näin ei ole? Mitkä ennakkoluulot ja vääristyneet totuudet estävät naisia tai ketä tahansa ryhtymästä yrittäjäksi?

Näihin samoihin ajatuksiin törmäsin uudelleen, kun kuulin oman työnantajani PwC:n ryhtyneen yhdeksi Inklusiivin Monimuotoinen yrittäjyys -hankkeen pääyhteistyökumppaneista. Hankkeessa yritetään päästä luutuneista ajattelumalleista eroon muun muassa nostamalla esiin yrittäjyyden erilaisia roolimalleja ja tarinoita ja tuomalla yhteen Suomessa yrittäjyyttä edistäviä tahoja. Tavoite on yrittämiseen liittyvän kiinnostuksen herättäminen. Ketä tahansa lähtökohdista riippumatta halutaan kannustaa harkitsemaan yrittäjyyttä. 

Olen PwC:llä toiminut monen vuoden ajan Diversity Partnerin -roolissa, joten ilahduin kovasti tästä yhteistyöstä. Se on osa meidän omaa yritysvastuutamme ja tasa-arvon edistämisen lisäksi myös osa vastuullisuuden toista tärkeää osa-aluetta, yhteiskunnallista osallistumista.  Maailmanlaajuisen PwC-ketjun toiminnan tarkoitus on luoda yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista merkittäviä ongelmia.

Voi olla, että koronapandemian viedessä vakituisia työpaikkoja joiltakin aloilta yrittäjyys astuu merkittävämmin tilalle yhtenä uutena vaihtoehtona epävarmoista markkinoista huolimatta. 

Monimuotoisuutta ei ole vain maahanmuuttajien tai naisten yrittäjyydessä. Sitä voi tulevaisuudessa löytyä yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistelmästä; tietoisesta elämäntavan hidastamisesta ja vähemmällä toimeen tulemisesta, jolloin yrittämisen tarkoitukseksi riittää oman elannon turvaaminen ilman jatkuvan kasvun tavoitetta. Yrittäjyys voi olla osavuotista, osa-aikaista mutta päivittäistä, melkein mitä vain. Tämä ei poista sitä, että joillakin se on jatkossakin kovaan kasvuun pyrkimistä, mikä on myös tärkeää yhteiskunnan hyvinvoinnin turvaamisessa.

Voi olla, että työn tekemisen ja siinä sivussa myös yrittäjyyden eetos on muuttumassa monimuotoisemmaksi monella tavalla. Toivottavasti pystymme tukemaan tätä niin, ettei se synnytä mukanaan uusia epäkohtia, vaan on oikeudenmukainen ja turvallinen kaikille. 

Kommentit on suljettu.