PWC Uutishuone

Yritystoiminnan jatkaminen – mitä se sukupolvenvaihdoshuojennuksen kannalta tarkoittaa?

Kollegani Matti Kilpeläinen käsitteli äskettäin kirjoituksessaan sitä, millaisen yhtiön osakkeiden lahja- tai perintöveroon voi saada sukupolvenvaihdoshuojennuksen. Huojennuksen soveltuminen ei kuitenkaan ratkea vain kohteena olevan yhtiön toiminnan perusteella. Vähintään yhtä tärkeää on lahjan- tai perinnönsaajan oma toiminta osakkeiden siirryttyä hänelle.   

Yritystoiminnan jatkamisvaatimus huojennuksen edellytyksenä

Perintö- ja lahjaverolain mukaan huojennuksen edellytyksenä on, että lahjan- tai perinnönsaaja jatkaa perintönä tai lahjana saaduilla varoilla yritystoimintaa. Laissa ei kuitenkaan ole tarkemmin kuvattu mitä jatkamisella tarkoitetaan. Vaikka oikeuskäytäntöä asiasta on ehtinyt kertyä paljon, jatkuvasti nousee esiin uusia tilanteita, joissa jatkamisedellytyksen täyttymistä joudutaan arvioimaan uudestaan. 

Verohallinnon ohjeistuksen mukaan yritystoiminnan jatkaminen edellyttää luovutuksensaajan ”henkilökohtaista osallistumista yhtiön liiketoiminnan johtamiseen yrityksessä sekä omistajavallankäyttöä lahjana saadun osakeomistuksen perusteella”.  Käytännössä tämä täyttyy aina, kun jatkaja on saanut suoraan omistukseensa vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista, toimii yhtiön hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana ja käyttää osakkeidensa tuomaa äänivaltaa yhtiökokouksessa. Oikeastaan kaikissa muissa tilanteissa asiaa joudutaan arvioimaan erikseen.

Hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan roolin lisäksi yritystoimintaa voi jatkaa myös työsuhteessa, kunhan rooliin sisältyy tosiasiallista osallistumista yhtiön johtamiseen. 

Jatkajan erilaiset roolit

Yhtiöiden tarpeet ja tilanteet ovat yksilöllisiä, eikä aina ole tarkoituksenmukaista, että lahjansaaja valittaisiin liiketoimintayhtiön hallitukseen. Kuten esimerkiksi tilanteessa, jossa lahjansaajia on useita. Tällaisessa tapauksessa se voi johtaa hallituksen suureen kokoon tai perheenjäsenten tarpeettoman suureen osuuteen hallituksessa. 

Usein hyödynnetty ratkaisuvaihtoehto onkin konsernirakenne, jossa emoyhtiön roolina on koko konsernin strateginen ohjaaminen ja operatiivisesta liiketoiminnasta vastataan tytäryhtiössä. Tällöin vaatimus yritystoiminnan jatkamisesta voidaan tietyin edellytyksin täyttää toimimalla emoyhtiön hallituksessa. Vastaavasti operatiivisen tytäryhtiön hallitukseen jää silloin tilaa enemmän ulkopuoliselle osaamiselle. Sen sijaan aiemmin usein hyväksi havaittu malli, jossa jatkajia valitaan hallituksen sijaan hallintoneuvostoon, ei korkeimman hallinto-oikeuden nykyisen tulkinnan mukaan täytä yritystoiminnan jatkamisen edellytyksiä. 

Hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan roolin lisäksi yritystoimintaa voi jatkaa myös työsuhteessa, kunhan rooliin sisältyy tosiasiallista osallistumista yhtiön johtamiseen. KHO:n käytännössä muun muassa toimiminen talouspäällikkönä on katsottu riittäväksi osallistumiseksi. Myös toisen suuntaisia ratkaisuita on kuitenkin tiedossamme useita, joten tilanteet on aina arvioitava tapauskohtaisesti. 

Alaikäisten perinnön- ja lahjansaajien tilanne on haastava mutta siihenkin voi varautua

Kokonaan oman ongelmakenttänsä muodostavat tilanteet, joissa lahjan- tai perinnönsaaja on alaikäinen. Alaikäistä ei ole mahdollista valita yhtiön hallitukseen tai toimitusjohtajaksi, eikä jatkamisedellytystä myöskään voi täyttää siten, että edunvalvoja edustaisi alaikäistä esimerkiksi hallituksessa. 

Tilanne, jossa osakkeiden siirto alaikäiselle tulee vastaan yllättäen vaikka kuolemantapauksen johdosta, voi siksi johtaa muun surun keskellä myös todella rajuihin veroseuraamuksiin, koska sukupolvenvaihdoshuojennusta ei ole mahdollista saada. Tätä selkeää yhdenvertaisuusongelmaa on yritetty korjata myös lakimuutoksella mutta tällä hetkellä nopeaa ratkaisua ei ole näköpiirissä. 

Vaikka aihe ei ole miellyttävä, tilanteeseen on kuitenkin mahdollista varautua etukäteen esimerkiksi huolellisesti suunnitelluilla testamentti- ja yhtiöjärjestysmääräyksillä, osakassopimuksella ja henkivakuutuksilla. Nämä ratkaisut on aina räätälöitävä kunkin perheen ja yhtiön tarpeisiin. Etenkin tilanteessa, jossa yrityksen omistajalla on alaikäisiä lapsia ja pääosa varallisuudesta on sitoutunut yritykseen, kannustan tekemään suunnitelman tämän ikävän tilanteen varalle. 

Huojennuksen soveltuminen edellyttää, että lahjan tai perinnön kohteena on vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista. Etenkin yhtiössä, jossa omistus on ehtinyt hajautua jo useammalle sukupolvelle, tämän rajan saavuttaminen voi asettaa haasteita. Näissä tilanteissa ratkaisu voi löytyä yhteislahjasta, jossa vähintään 10 %:a yhtiön osakkeista lahjoitetaan esimerkiksi kolmen lahjansaajan yhteiseen omistukseen. Jos jokainen lahjansaaja jatkaa yritystoimintaa itselleen sopivassa roolissa, huojennuksen edellytykset voidaan täyttää myös näin. 

Sopivien roolien löytäminen ja eri jatkajien odotuksiin vastaaminen edellyttää riittävän varhaisessa vaiheessa aloitettua suunnittelua.

Oikeat ihmiset oikeille paikoille

Perheyhtiön sukupolvenvaihdoksen onnistumisen kannalta on keskeistä, että kukin jatkaja löytää itselleen sopivan roolin yhtiössä. Yhden kohdalla kyse voi olla operatiivisesta liiketoimintavastuusta, toisen kohdalla aktiivisesta liiketoimintayhtiön hallitustyöskentelystä. Joskus taas toiveena on pitäytyä omistajan roolissa ja vaikuttaa liiketoimintaan emoyhtiön hallituksen kautta. 

Sopivien roolien löytäminen ja eri jatkajien odotuksiin vastaaminen edellyttää riittävän varhaisessa vaiheessa aloitettua suunnittelua, tarvittaessa yrityksen rakenteen muokkaamista ja mielellään myös selkeää omistajastrategiaa, johon kaikki omistajat voivat sitoutua. Myös erilaiset yritysjärjestelyt, perheen sisäiset kaupat, erilajiset osakkeet, osakkeiden äänivaltaa koskevat määräykset tai osinko-oikeuden pidättäminen lahjoittajalla osin tai kokonaan voivat kuulua työkalupakkiin, kun haetaan ratkaisu, joka huomioi sekä jatkajien, omistusta luovuttavan osapuolen että liiketoiminnan tarpeet. 

Me PwC:n Private Company Services -yksikössä olemme erikoistuneet näihin kysymyksiin ja avustamme vuosittain lukuisia perheyhtiötä sekä sukupolvenvaihdosta valmistelevassa suunnittelussa ja omistajastrategiatyössä, että varsinaisen sukupolvenvaihdoksen toteuttamisessa. Ottamalla asiantuntijan mukaan tulevan sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa varmistaa, että kaikki eri näkökohdat tulevat huomioiduiksi ajoissa. 

Anne Launis vetää yksityisomisteisten yritysten, niiden omistajien ja muiden varakkaiden yksityishenkilöiden vero- ja lakiasioihin erikoistunutta asiantuntijatiimiä. Annella on lähes 20 vuoden laaja-alainen kokemus kotimaassa ja kansainvälisesti toimivien perhe- ja kasvuyritysten sekä niiden omistajien kokonaisvaltaisesta veroasioiden hallinnoinnista. Annelle on kertynyt erityisosaamista muun muassa  perheyritysten omistajastrategiahankkeista ja sukupolvenvaihdosprosesseista, yrityskauppoihin liittyvästä neuvonannosta sekä monitahoisista omistajuuden ja konsernirakenteen kehittämisprojekteista.

Kaipaatko lisätietoa sukupolvenvaihdoksesta? 

Lataa ilmainen oppaamme perheyrityksille Kuinka valmistautua sukupolvenvaihdokseen?  

Lue myös ensimmäinen sukupolvenvaihdoshuojennusta käsittelevä blogimme tästä.