PWC Uutishuone
PWC Uutishuone

Yritysvastuubarometri – katse tiukasti tulevaisuudessa

PwC:n uusin yritysvastuubarometri julkaistiin 1.9.2015 ja barometrin tuloksia esiteltiin ylimmälle johdolle ja hallitusammattilaisille heti julkaisupäivänä. PwC:n tuore toimitusjohtaja Mikko Nieminen avasi tilaisuuden täydelle salille ja Sustainability & Climate Change -palveluiden johtaja Sirpa Juutinen esitteli yritysvastuubarometrin keskeisiä tuloksia.

Pieni osa yrityksistä avaa arvonluontiaan

Tilaisuudessa barometrin puhuttavin teema oli arvonluonti ja siihen liittyen integroidun raportoinnin mallin yleistyminen. Vaikka barometrin tulosten mukaan vain 9 % yrityksistä avaa raportoinnissa arvonluontiaan, raportoinnissa on kuitenkin läsnä jo jonkin verran integroidun raportoinnin rakennuspalikoita.

Suomalaiset yritykset tuntuvat barometrin tulosten perusteella olevan jossain määrin valmiita integroituun raportointiin. Tähän valmiuteen ovat varmasti vaikuttaneet sijoittajayhteisön jatkuvasti kasvavat tiedon tarpeet.

Keitä arvonluontiaan avaavat yritykset sitten ovat? Näiden edelläkävijöiden joukossa on valtion omistajaohjauksen piirissä olevia yhtiöitä, perinteisiä teollisuusyrityksiä ja muutama yllättäväkin yritys. Omistaja-arvoa luo myös omistajaohjauksen piirissä olevan yhtiön yhteiskunnallisessa rajapinnassa tapahtuva positiivinen kehitys.

Arvonluonti nostettiin tänä vuonna barometriin mukaan, koska yritysten raportteja läpikäytäessä huomattiin, että niissä oli otettu kantaa mm. siihen, miten yritys luo eri pääomalajien avulla arvoa liiketoiminnassaan. Barometrissa pyritään nostamaan esille ajankohtaiset ilmiöt heti, kun ne alkavat raportoinnissa näyttäytyä. Viimeksi tällainen ilmiö oli vuonna 2012 alkanut verojalanjälkiraportoinnin yleistyminen. Vuodesta 2012 verojalanjäljestään raportoivien yritysten määrä onkin yli nelinkertaistunut. Todennäköisesti myös arvonluonnista raportointi yleistyy nopeasti.

Kärkiyritykset hyödyntävät megatrendejä

Miten hyvin suomalaiset yritykset sitten yleisesti ottaen hyödyntävät mm. megatrendejä suhteessa kansainvälisiin kilpailijoihin? Tilaisuudessa todettiin osuvasti, että suomalaisten yritysten kärki osaa hyödyntää megatrendejä ja osa ratsastaa jopa megatrendien aallonharjalla. Kärkiyritykset tuntuvat karkaavan suurelta massalta ja parhaimmillaan ne luovat vastuullisuustyöllä arvoa, eivät pelkästään riskienhallinnan, vaan myös kasvun ja kassavirran kautta. Haasteena on tulkita, miten vastuullisuus muuttuu tuoksi arvoksi.

Keskustelun perusteella Suomessa näyttäisi arvonluonnin ja integroidun raportoinnin osalta olevan menossa tietynlainen odotuspeli, jossa yritysten hiljainen enemmistö odottaa mihin suuntaan vastuullisuuden kanssa pitäisi seuraavaksi suunnata. Suomalaiset huippuyritykset puolestaan odottavat kansainvälisen kärjen avauksia ennen kuin lähtevät voimalla ottamaan käyttöön uusia tapoja hallita ja hyödyntää vastuullisuutta. Nähtäväksi jää, miten pitkään tuo peli voi jatkua.

Mediakeskustelu on vaikuttanut mm. verojalanjälkiraportoinnin yleistymiseen

Osa suomalaisista yrityksistä ei edelleenkään raportoi vastuullisuusasioistaan. Joko sidosryhmät eivät raportointia vaadi tai vastuullisuudesta viestintää ja raportointia ei koeta hyödylliseksi.

Tilaisuudessa pohdittiinkin, missä määrin esimerkiksi media voi painostaa yrityksiä raportoimaan. Yleinen mielipide tuntuisi olevan, että media pystyy luomaan yrityksille kovaakin painetta kertoa yleisessä keskustelussa esillä olevista ja sidosryhmiä voimakkaasti kiinnostavista aiheista. Mediakeskustelu on vaikuttanut voimakkaasti ainakin verojalanjälkiraportoinnin yleistymiseen. Yritysten veroasioita on käsitelty julkisuudessa hyvinkin yksityiskohtaisesti.

Yritykset ovat alkaneet tuottaa laajoja verojalanjälkiraportteja, mutta osa raportointia kiihkeästi vaatineista ryhmistä vaikuttaa etsivän raporteista yksipuolisesti vain niille tärkeitä tietoja. Tästä huolimatta osan mielipide tuntuisi olevan, että laajat verojalanjälkiraportit puolustavat paikkaansa, koska niiden laatiminen toimii yrityksen sisällä hyvänä oppimiskokemuksena. Lisäksi sääntelyn uhka näyttäisi puolustavan yritysten omaehtoista verojalanjälkiraportoinnin kehittämistä ja syventämistä.

Hallitustyöskentely on muuttunut nopeasti

Hallitustyöskentely on muuttunut viimeisen muutaman vuoden aikana. Tilaisuudessa todettiin, että hallitukset keskittyvät nyt ennen kaikkea tulevaisuuteen eivätkä peruutuspeiliin katsomiseen. Tulevaisuuden strategisten liiketoimintamahdollisuuksien varmistaminen on elintärkeää ja liiketoimintamahdollisuuksien varmistamiseen tuovat oman panoksensa myös vastuullisuusnäkökulmat.

Voidaankin todeta, että nykyisessä toimintaympäristössä johto ja hallitus omistavat vastuullisuuden, koska se on osoittautumassa yhdeksi tehokkaaksi keinoksi kasvattaa omistaja-arvoa.