PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Palautuminen on tärkeää työntekijöiden tuottavuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Palautunut työntekijä jaksaa innostua uusista asioista, on motivoitunut ja suoriutuu työtehtävistään tehokkaasti. Näin ollen palautumisella on olennainen rooli yritysten menestymisessä.   Tiedämme, että moderni työelämä vaatii kognitiivista hyvinvointia loogisen päättelyn, asioiden erottelemisen toisistaan, tiedon yhdistelyn, riskien arvioimisen, innovatiivisuuden sekä uuden kehittämisen ja keksimisen sujumiseksi. Tästäkin syystä palautuminen on...

Miksi palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Esimerkiksi joulukuussa teimme arvonmäärityksen siksi, että yksi yritys halusi ostaa toisen yrityksen. Erilaisia transaktioita on huikaisevan suuri määrä ja erilaisia tarkoituksia arvonmääritykselle on yhtä monta.
Tämä on kolmas osa arvonmääritysten tulkitsemista koskevaa blogisarjaani. Aiemmat osat käsittelivät <a href="https://uutishuone.pwc.fi/arvonmaaritysten-tulkitseminen-osa-1-lahtotietojen-merkitys">lähtötietoja</a> ja <a href="https://uutishuone.pwc.fi/arvonmaaritysten-tulkitseminen-osa-2-menetelmat">menetelmiä</a>.
Kirjoitin yllä, että erilaisia tarkoituksia arvonmääritykselle on paljon. Tästä huolimatta suurin osa tarkoituksista on samantyyppisiä tarpeiltaan, ja tämän takia on mahdollista tehdä lista erilaisista päätyypeistä.
<h2>Tarkoituksen tunteminen auttaa tulkintaa</h2>
Arvonmäärityksen tulkitsemisen kannalta tarkoituksen ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää. Tarkoitus voi ensinnäkin tarkoittaa, että arvonmääritystä on voinut olla edullista ohjata johonkin suuntaa. Tämä näkyy ehkä selkeimmin verotusta varten tehtävissä arvonmäärityksissä. 
Toiseksi tarkoitus ohjaa arvonmääritykseltä vaadittua tarkkuutta. Johonkin tarkoitukseen riittävä arvonmäärityksen tarkkuus voi olla summittainen ja vain suuntaa antava.
Tämä on tärkeää siksi, että usein arvonmäärityksiä halutaan käyttää moneen eri tarkoitukseen. On erittäin tavallista, että kun tarvitaan arvonmääritystä yhtiöstä johonkin tarkoitukseen, niin yhtiöstä on jo tehty arvonmääritys jotain toista tarkoitusta varten. Etenkin jos aikaa on kulunut enemmän arvonmäärityshetkien välissä, on tärkeää pohtia tarkkaan, voiko vanhaa arvonmääritystä enää käyttää johonkin uuteen tarpeeseen tai millä tavalla sitä pitäisi oikaista sopivaksi toiseen tarkoitukseen. 
Esimerkiksi jonkin yrityskaupan pohjana olleita laskelmia saatetaan haluta käyttää apportin arvon määrittämiseen. Tällainen tilanne tuli minulla eteen viime vuoden puolella. Ongelmana oli, että yrityskauppa ei ollut toteutunut laskelman hahmottelemaan hinta-arvioon. Sen takia meillä oli vahva epäilys jo valmiiksi siitä, että arvonmääritys osoitti liian korkeaa arvoa.
Tarkoituksena saada vähintään joku arvo
Arvonmäärityksen tarkoitus voi olla selvittää, ylittääkö omaisuuserän arvo jonkin tietyn luvun. Tämä tulee eteen apporttitilanteissa, jossa luovutettavan omaisuuden arvon vastaanottavalle yhtiölle pitää ylittää luovutettavien osakkeiden euromääräinen arvo. Jos ero omaisuuden arvon ja kirjattavien osakkeiden arvon välillä on ilmiselvästi suuri, ei arvonmääritykseltä vaadita niin paljoa. 
Tällainen tilanne oli käsillä hiljattain erään asiakkaamme kanssa osakevaihtona toteutetun yrityskaupan yhteydessä. He pohtivat uusien osakkeiden tasearvoksi joko nollaa tai sitten niin suurta arvoa kuin mahdollista. Tämä vaikeutti meidän työtämme aika paljon, koska nollatapauksessa arvonmääritykseksi olisi riittänyt vain hyvin summittainen laskelma. Ja  toisessa ääripäässä arvonmäärityksen olisi pitänyt olla paljon yksityiskohtaisempi ja laajempi.
Toinen vastaava tilanne on arvonalentumislaskelmat (impairment-laskelmat), joissa on selvitettävä, vastaako omaisuuserien tasearvo niiden käypää arvoa tai käyttöarvoa. Samalla tavalla, jos ero on ilmeinen, ei arvonmääritykseltä vaadita niin paljoa. Olosuhteet ja vaatimustaso on hyvä tunnistaa tulkittaessa arvonmääritystä, ja etenkin mikäli tällaista arvonmääritystä halutaan käyttää johonkin toiseen tarkoitukseen. Summittaisesti tehdyn laskelman oikaiseminen toiseen tarkoitukseen on vaikeaa. Menetelmiä on ehkä käytetty vain yhtä ja sitäkin vain pintapuolisesti. Tällöin pelkkä oikaiseminen ei riitä, vaan arvonmääritys on tehtävä mahdollisesti kokonaan uudestaan tai ainakin vanhaa arvonmääritystä pitää laajentaa vaikkapa uusilla menetelmillä.
Intressi saada korkea tai matala arvo
Joissakin tilanteissa on selvää, että jollekin taholle on selvästi hyödyllistä, jos arvonmäärityksen lopputulos on mahdollisimman korkea tai matala. Selkeimmin tämä tulee eteen riitatilanteissa, joissa arvonmäärityksen pohjalta haetaan korvausta vahingosta. Mitä korkeampi arvo, sen korkeampi korvaus vahingon kärsijälle. Vastaavasti mitä alhaisempi arvo, sen alhaisempi korvaus on vahingon aiheuttajan maksettava.
Vastaavanlaisia tilanteita tulee vastaan myös verotuksessa. Verotuksessa intressiä voi olla vaikeampi selvittää, koska siihen voivat vaikuttaa esimerkiksi verotuksessa hyödynnettävät tappiot. Nämä voivat saada aikaan esimerkiksi sen, että vaikka päällisin puolin vaikuttaisi olevan edullista saada matala arvo liiketoiminnalle, saattavat hyödynnettävät tappiot  keikauttaa tilanteen, jolloin onkin edullista saada korkea arvo. Korkean arvon kautta saatua myyntivoittoa vastaan saadaan hyödynnettyä vanhoja tappioita ja konsernin ostajana toimiva yhtiö saa verotuksessa myöhemmin vähennettävän korkean poistopohjan.
<blockquote>Kun intressi on tunnistettu, on arvonmäärityksen tulkitseminen helpompaa, kun oletuksia voi tarkastella kriittisesti. Tällaisen arvonmäärityksen oikaiseminen realistiseksi on myös useasti suhteellisen helppoa, kun joko optimistia oletuksia leikataan alemmaksi tai pessimistisiä uhkakuvia liiketoiminnan riskeistä siivotaan pois.</blockquote>
Intressi on saattanut silti johtaa siihen, että lopputuloksen ohjailua ei voi ainakaan kaikilta osin tunnistaa. Alla on esimerkki verrokkiyhtiöjoukosta, jossa on saman alan pörssilistatuille yrityksille laskettu käyttökatekertoimia. Hyviä verrokkeja on tunnistettu seitsemän ja niiden arvostuskertoimet vaihtelevat aika paljon.
<table style="height: 400px;" width="691">
<tbody>
<tr>
<td width="80"></td>
<td style="text-align: center;" width="80">Arvostuskerroin</td>
<td style="text-align: center;" width="80">Korkea tavoite</td>
<td style="text-align: center;" width="80">Matala tavoite</td>
</tr>
<tr>
<td>Verrokki 1</td>
<td>               18,5</td>
<td>               18,5</td>
<td></td>
</tr>
<tr>
<td>Verrokki 2</td>
<td>               15,5</td>
<td>               15,5</td>
<td></td>
</tr>
<tr>
<td>Verrokki 3</td>
<td>               12,8</td>
<td>               12,8</td>
<td>               12,8</td>
</tr>
<tr>
<td>Verrokki 4</td>
<td>               11,5</td>
<td>               11,5</td>
<td>               11,5</td>
</tr>
<tr>
<td>Verrokki 5</td>
<td>               10,4</td>
<td>               10,4</td>
<td>               10,4</td>
</tr>
<tr>
<td>Verrokki 6</td>
<td>                 8,1</td>
<td></td>
<td>                 8,1</td>
</tr>
<tr>
<td>Verrokki 7</td>
<td>                 5,6</td>
<td></td>
<td>                 5,6</td>
</tr>
<tr>
<td>Mediaani </td>
<td>               11,5</td>
<td>               12,8</td>
<td>               10,4</td>
</tr>
<tr>
<td>Keskiarvo </td>
<td>               11,8</td>
<td>               13,7</td>
<td>                 9,7</td>
</tr>
</tbody>
</table>
&nbsp;
Jos yritetään laske mahdollisimman korkea arvo, voisi arvostuskertoimia, vaihteluväliä ja keskiarvoja kasvattaa tiputtamalla alhaiseksi arvostetut verrokit joukosta kokonaan pois. Saman voi tehdä kahdelle korkean arvostuskertoimen verrokille, jos halutaan matala arvo. Verrokkeja jää silti viisi kappaletta, mikä on lukumäärällisesti vielä aika hyvä määrä. Tällaista tuloksen ohjailua voi olla todella vaikea havaita, koska arvonmäärityksen dokumentoinnissa hylättyjä verrokkeja ei näytetä lainkaan.
Aina intressi ei ole selvästi havaittavissa, mutta arvo on silti yritetty laskea mahdollisimman korkeaksi. Tällaisia tilanteita näkee joskus vaikkapa rahoitusta hakevilla yrityksillä. Yrityksen arvo yritetään perustella korkeaksi, jopa aivan liian korkeaksi. Vaikka kukaan osapuolista ei uskokaan laskelmiin sellaisenaan, niin korkean arvon toivotaan toimivan ankkurina, josta saadaan tingittyä matalampi arvo, joka on silti korkea.
Tarkoitus ohjaa myös näkökulmaa ja menetelmiä
Tarkoitus ohjaa myös sitä, mistä näkökulmasta arvonmääritys on tehty. Onko arvo laskettu esimerkiksi nykyisen omistajan näkökulmasta vai onko haettu käypää arvoa, joka vastaa hintaa, johon halukas myyjä ja ostaja päätyisivät? 
<blockquote>Tarkoitus voi määrätä näkökulman. Esimerkiksi verotuksessa ja tilinpäätöksissä näkökulma on useimmiten käypä arvo. </blockquote>
Usein erilaiset arvot ovat lähellä toisiaan tai ainakin niiden erot on helppo eritellä, kunhan oletukset on vain esitelty selkeästi. Tällaisia voisivat olla vaikka synergiahyödyt, joita jostakin liiketoiminnasta oletetaan saataviksi muiden omistettujen liiketoimintojen kanssa.
Arvonmäärityksiä tehdään myös tilanteissa, joissa arvonmäärityksen tekemistä ohjaa jokin normi tai sääntö. Tällaisia ovat esimerkiksi viranomaisten odotukset ja ohjeet, muu säännöstö – muun muassa Saksassa on ollut oma arvonmäärityksiä koskeva ohjeistus – tai sopimuksessa sovittu. Olemme esimerkiksi olleet tekemässä arvonmääritystä lunastustilanteessa, jossa osakassopimuksessa oli säädetty tarkkaan, mitä menetelmiä piti käyttää ja minkä verrokkiyhtiöiden arvostuskertoimien keskiarvoon arvon piti perustua. Vaikeuksia tuli siitä, että yksi verrokeiksi määrätystä yrityksestä oli arvonmäärityksen hetkellä poistunut pörssistä.

Arvonmääritysten tulkitseminen – osa 3: Tarkoitus

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Yrityskaupat ja listautumiset laskivat merkittävästi Suomessa – valoa näkyvissä jo keväällä

PwC:n tutkimus: Suomen yritysjärjestelymarkkinoiden odotetaan piristyvän kevättalvella

KHO: Osakevaihtoa yhdysvaltalaisen yhtiön osakkeisiin ei pidetty veroneutraalina

Sulautumisia ja jakautumisia koskevissa säännöksissä muutoksia

Palvelumme

Muut lukivat myös

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta