PWC Uutishuone

Euroopan komission pyrkimys pöytälaatikkoyhtiöiden käytön suitsimiseksi etenee

EU:n komissio julkaisi 22.12.2021 ehdotuksensa veronkiertodirektiivin muutosdirektiiviksi (ATAD 3), jonka tavoitteena on estää niin sanottujen kuori- tai pöytälaatikkoyhtiöiden väärinkäyttö verotuksessa. Direktiivi on tarkoitus implementoida jäsenmaiden kansalliseen lainsäädäntöön 30.6.2023, jolloin direktiivi astuisi voimaan vuoden 2024 alusta.

European flag waving at the arch of Jubel Park in Brussels, Belgium

Olemme kirjoittaneet aiheesta aiemmin täällä sekä täällä. Sitten viimenäkemän, Euroopan Parlamentin Talous- ja raha-asioiden valiokunta on esittänyt raportissaan direktiiviehdotukseen useita täsmennyksiä ja konkreettisia muutosehdotuksia, jotka pyrkivät pääasiassa laajentamaan ehdotetun direktiivin soveltamisalaa. Lisäksi direktiivin täytäntöönpanon odotetaan siirtyvän vuoteen 2025.

Direktiiviehdotuksen sisältämä sääntely koskisi EU:ssa sijaitsevia yhtiöitä, joilla ei ole riittävästi todellista taloudellista liiketoimintaa. Tällaisten pöytälaatikkoyhtiöiden kautta veroja välttelevät toimijat voivat pyrkiä hyväksikäyttämään valtioiden verosopimusverkostoa, ja siirtämään näin varallisuuttaan keinotekoisesti matalan veroasteen valtioihin. Direktiiviehdotuksen soveltamisalan ulkopuolelle on näillä näkymin jäämässä ainakin pörssiyhtiöt sekä finanssialan toimijat.

Komission esityksen taustalla on laajempi yritysverotuksen uudistusohjelma, jonka myötä pyritään edistämään oikeudenmukaista ja kestävää veroympäristöä, ja joka osaltaan tukee myös talouden elpymistä koronapandemiasta. Direktiiviehdotuksella pyritään erityisesti estämään pöytälaatikkoyhtiöiden hyödyntäminen veronkiertotarkoituksiin sekä takaamaan yritysten tasavertainen toimintaympäristö estämällä vähäisen taloudellisen toiminnan omaavia yhtiöitä hyötymästä EU-alueen verosopimuseduista.

Direktiiviehdotus asettaa ensinnäkin raportointivelvoitteen sellaisille pöytälaatikkoyhtiöille, jotka täyttävät alustavan kumulatiivisen kriteeristön (engl. Gateways). Kriteeristö arvioi yhtiön tulojen passiivisuutta, rajat ylittävien transaktioiden määrää, sekä hallinnollisten toimintojen ulkoistamista.

Mikäli yhtiö täyttää kaikki määritellyt kriteerit, yhtiöllä on riski tulla luokitelluksi pöytälaatikkoyhtiöksi (at risk) ja se joutuu raportoimaan veroilmoituksellaan ns. substanssivaatimuksia (substance indicator) koskevia seikkoja, joiden perusteella arvioidaan, onko yhtiöllä riittävästi taloudellista toimintaa vai tuleeko sitä pitää pöytälaatikkoyhtiönä. Substanssivaatimuksiin lukeutuu edellytys omista toimitiloista, oma ja aktiivinen pankkitili EU:n alueella sekä hienojakoiset vaatimukset koskien yhtiön johtohenkilöitä tai täysipäiväisiä työntekijöitä ja heidän asuinpaikkaansa.

Jos yksikin substanssivaatimus jää täyttymättä, yhtiötä pidetään oletusarvoisesti direktiiviehdotuksen mukaisena pöytälaatikkoyhtiönä. Yhtiöiden oikeusturva kuitenkin edellyttää, että pöytälaatikkoyhtiöksi oletetuilla toimijoilla on mahdollisuus kiistää tämä oletus ja tarjota näyttöä rakenteen liiketaloudellisista perusteista sekä veromotiivien puutteesta.

Mikäli yhtiö katsotaan pöytälaatikkoyhtiöksi mahdollisesta vastanäytöstä huolimatta, seuraukset ovat seuraavat:

  •       yhtiön tuloa verotetaan lähtökohtaisesti osakkaan asuinvaltiossa,
  •       yhtiö ei voi saada todistusta verotuksellisesta asuinpaikasta EU:ssa (poikkeuksin); ja
  •       yhtiön ei ole mahdollista hyötyä emo-tytäryhtiödirektiivistä, korko-rojalti direktiivistä tai tuloverosopimuksista.

Direktiiviehdotus asettaa sääntelyyn sisältyvän raportointivelvollisuuden noudattamisen rikkomisesta rangaistuksen, joka on ehdotuksen mukaan vähintään 5 % yhtiön vuosittaisista tuloista. Talous ja raha-asioiden valiokunnan muutosehdotuksissa on kuitenkin katsottu, että minimirangaistus tulisi alentaa 2,5 %:iin yhtiön tuloista. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin kansallisesti säätää tätä ankarammista sanktioista. Komissio nimenomaisesti esittääkin, että seuraamusten tulee olla luonteeltaan ennaltaehkäiseviä.

Tällä hetkellä direktiiviehdotus odottaa käsittelyä Talous- ja raha-asioiden valiokunnassa, jonka odotetaan äänestävän ehdotuksesta 17.11.2022.