PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

KHO:n tuore ratkaisu KHO:2024:68 selkeyttää edellytyksiä perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltamiseen erityisesti arvopaperikauppaa harjoittavassa yhtiössä. Yleensä perintö- tai lahjavero määrätään omaisuuden käyvän arvon perusteella ja veron maksuaika on lyhyt. Kun kohteena on vähintään 10 % yrityksen osakkeista ja lahjan- tai perinnönsaaja jatkaa yritystoiminnan harjoittamista, verotuksessa voidaan kuitenkin soveltaa niin sanottua sukupolvenvaihdoshuojennusta. Silloin veron määrä alenee...

Sukupolvenvaihdoshuojennus sijoitusyhtiössä 

Erityisesti HR-ammattilaisia ja yritysjohtoa keskusteluttava EU:n palkka-avoimuusdirektiivi otetaan Suomessa käyttöön viimeistään kesäkuussa 2026. Onko se vain uusi pala byrokratian palapelissä? Vaikka ensisilmäyksellä siltä voi näyttää, direktiivillä on itseään isompi merkitys yrityksille. Se voi terävöittää johtamiskäytäntöjä, lisätä päätöksenteon läpinäkyvyyttä, tukea henkilöstön ymmärrystä liiketoiminnan tavoitteista ja vahvistaa yrityksen houkuttelevuutta työntekijöiden ja sijoittajien silmissä. Direktiivi on työkalu, jolla...

Kun direktiivi on itseään isompi

Kestävyysraportointi tulee pakolliseksi yrityksen koon mukaan vaiheittain tästä vuodesta alkaen. Verot saattavat tulla osaksi tätä raporttia kolmella eri tavalla: yrityskohtaisena aiheena, ESRS-standardien osana tai EU-taksonomian kautta. Verojen raportointi voi tuoda yrityksille merkittäviä etuja, kuten parantaa sijoittajasuhteita ja osoittaa yhteiskunnallista vastuullisuutta. Verojen raportointi yrityskohtaisena aiheena Kestävyysraportoinnin perusta on kaksoisolennaisuusanalyysi, jossa arvioidaan eri aiheiden olennaisuutta niiden vaikutusten...

Verot kestävyysraportoinnissa

Korkein oikeus (KKO) arvioi huhtikuussa antamassaan ratkaisussa KKO 2024:24 työsopimuslain mukaista työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutta erityisesti siitä näkökulmasta, voiko työnantaja valita, mitä työtä se tarjoaa työntekijälleen irtisanomisen vaihtoehtona. Hämeenlinnan hallinto-oikeus antoi puolestaan helmikuussa päätöksen siitä, tuleeko Wolt Enterprises Oy:n ruokalähettejä pitää työsuhteisina tai ei. KKO 2024:24 Tapauksessa A oli työskennellyt lähilennonjohdon tehtävissä Helsingissä Malmin lentokentällä...

Ajankohtaista työoikeudellista oikeuskäytäntöä

Tuulivoimaloiden kiinteistöverotuksessa tapahtuu taas kuten Verohallinnon julkaistessa vuoden 2022 versionsa ohjeesta tuuli- ja aurinkovoimalaitosten verotuksesta, jossa Verohallinto otti kantaa rakentamisaikaisten yleis- ja korkokulujen huomioimiseen kiinteistöverotuksessa. Tällä kertaa korkein hallinto-oikeus laajensi päätöksessään KHO 2024:51 verovelvolliselta kiinteistöverotusta varten tarvittavia selvityksiä, kun se päätti, että yhteinen liittymispiste tarkoittaa verkkoinfrastruktuurin kokonaisuutta, jolla tuulivoimala on kytketty jakeluverkkoon, eikä teknistä liittymispistettä. ...

KHO otti kantaa kiinteistöveron voimalaitosprosentin soveltamiseen yhteisen liittymispisteen osalta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Olemme kirjoittaneet aiheesta aiemmin<a href="https://uutishuone.pwc.fi/euroopan-komissiolta-direktiiviehdotus-poytalaatikkoyhtioiden-vaarinkayton-estamisesta"> täällä</a> sekä<a href="https://uutishuone.pwc.fi/loppu-poytalaatikkoyhtioille-euroopan-komissio-pyrkii-hillitsemaan-poytalaatikkoyhtioiden-kayttoa-verosuunnittelussa"> täällä</a>. Sitten viimenäkemän, Euroopan Parlamentin Talous- ja raha-asioiden valiokunta on esittänyt<a href="https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/ECON-PR-731794_EN.pdf"> raportissaan</a> direktiiviehdotukseen useita täsmennyksiä ja konkreettisia muutosehdotuksia, jotka pyrkivät pääasiassa laajentamaan ehdotetun direktiivin soveltamisalaa. Lisäksi direktiivin täytäntöönpanon odotetaan siirtyvän vuoteen 2025.
Direktiiviehdotuksen sisältämä sääntely koskisi EU:ssa sijaitsevia yhtiöitä, joilla ei ole riittävästi todellista taloudellista liiketoimintaa. Tällaisten pöytälaatikkoyhtiöiden kautta veroja välttelevät toimijat voivat pyrkiä hyväksikäyttämään valtioiden verosopimusverkostoa, ja siirtämään näin varallisuuttaan keinotekoisesti matalan veroasteen valtioihin. Direktiiviehdotuksen soveltamisalan ulkopuolelle on näillä näkymin jäämässä ainakin pörssiyhtiöt sekä finanssialan toimijat.
Komission esityksen taustalla on laajempi<a href="https://taxation-customs.ec.europa.eu/communication-business-taxation-21st-century_fi"> yritysverotuksen uudistusohjelma</a>, jonka myötä pyritään edistämään oikeudenmukaista ja kestävää veroympäristöä, ja joka osaltaan tukee myös talouden elpymistä koronapandemiasta. Direktiiviehdotuksella pyritään erityisesti estämään pöytälaatikkoyhtiöiden hyödyntäminen veronkiertotarkoituksiin sekä takaamaan yritysten tasavertainen toimintaympäristö estämällä vähäisen taloudellisen toiminnan omaavia yhtiöitä hyötymästä EU-alueen verosopimuseduista.
Direktiiviehdotus asettaa ensinnäkin raportointivelvoitteen sellaisille pöytälaatikkoyhtiöille, jotka täyttävät alustavan kumulatiivisen kriteeristön (engl. Gateways). Kriteeristö arvioi yhtiön tulojen passiivisuutta, rajat ylittävien transaktioiden määrää, sekä hallinnollisten toimintojen ulkoistamista.
Mikäli yhtiö täyttää kaikki määritellyt kriteerit, yhtiöllä on riski tulla luokitelluksi pöytälaatikkoyhtiöksi (at risk) ja se joutuu raportoimaan veroilmoituksellaan ns. substanssivaatimuksia (substance indicator) koskevia seikkoja, joiden perusteella arvioidaan, onko yhtiöllä riittävästi taloudellista toimintaa vai tuleeko sitä pitää pöytälaatikkoyhtiönä. Substanssivaatimuksiin lukeutuu edellytys omista toimitiloista, oma ja aktiivinen pankkitili EU:n alueella sekä hienojakoiset vaatimukset koskien yhtiön johtohenkilöitä tai täysipäiväisiä työntekijöitä ja heidän asuinpaikkaansa.
Jos yksikin substanssivaatimus jää täyttymättä, yhtiötä pidetään oletusarvoisesti direktiiviehdotuksen mukaisena pöytälaatikkoyhtiönä. Yhtiöiden oikeusturva kuitenkin edellyttää, että pöytälaatikkoyhtiöksi oletetuilla toimijoilla on mahdollisuus kiistää tämä oletus ja tarjota näyttöä rakenteen liiketaloudellisista perusteista sekä veromotiivien puutteesta.
Mikäli yhtiö katsotaan pöytälaatikkoyhtiöksi mahdollisesta vastanäytöstä huolimatta, seuraukset ovat seuraavat:
<ul>
<li>       yhtiön tuloa verotetaan lähtökohtaisesti osakkaan asuinvaltiossa,</li>
<li>       yhtiö ei voi saada todistusta verotuksellisesta asuinpaikasta EU:ssa (poikkeuksin); ja</li>
<li>       yhtiön ei ole mahdollista hyötyä emo-tytäryhtiödirektiivistä, korko-rojalti direktiivistä tai tuloverosopimuksista.</li>
</ul>
Direktiiviehdotus asettaa sääntelyyn sisältyvän raportointivelvollisuuden noudattamisen rikkomisesta rangaistuksen, joka on ehdotuksen mukaan vähintään 5 % yhtiön vuosittaisista tuloista. Talous ja raha-asioiden valiokunnan muutosehdotuksissa on kuitenkin katsottu, että minimirangaistus tulisi alentaa 2,5 %:iin yhtiön tuloista. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin kansallisesti säätää tätä ankarammista sanktioista. Komissio nimenomaisesti esittääkin, että seuraamusten tulee olla luonteeltaan ennaltaehkäiseviä.
Tällä hetkellä direktiiviehdotus odottaa käsittelyä Talous- ja raha-asioiden valiokunnassa, jonka odotetaan äänestävän ehdotuksesta 17.11.2022.

Euroopan komission pyrkimys pöytälaatikkoyhtiöiden käytön suitsimiseksi etenee

Aiheeseen liittyvät sisällöt

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

EU:n komissio ehdottaa siirtohinnoittelua koskevien sääntöjen yhdenmukaistamista

EU:n komissio ehdottaa pienten ja keskisuurten yritysten kotipaikkaan perustuvaa verotusjärjestelmää

EU:n uusi DAC8-direktiivi tuo raportointivelvoitteita virtuaalivaluutta-alan toimijoille

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Annika Eklund

Jarno Laaksonen

Palvelumme

Muut lukivat myös

Sukupolvenvaihdoshuojennus sijoitusyhtiössä

Kun direktiivi on itseään isompi

Verot kestävyysraportoinnissa