Ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu kasvaa, osoittaa PwC:n tuorein Net Zero Economy Index -analyysi. Vuonna 2023 maailman hiili-intensiteetti laski vain noin prosentin, mikä on vähiten yli kymmeneen vuoteen. ”Ilman rohkeita ja ripeitä, arvoketjun laajuisia toimia ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu jatkaa kasvamistaan”, toteaa PwC Suomen partneri ja yritysvastuun neuvontapalveluiden johtaja Jussi Nokkala. PwC:n Net Zero...

Hiilestä irtautuminen hitainta vuosikymmeneen – välittömiä toimenpiteitä vaaditaan

Pääomasijoittajat ry:n ja PwC:n järjestämän Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi ja yleisön suosikiksi nousi tänä vuonna avaruusteknologiayritys ICEYE. Kasvunrakentaja-kilpailussa etsitään pääomasijoittajien kohdeyritysten joukosta vuoden kiinnostavinta ja innostavinta kasvutarinaa, johon liittyy tärkeänä osana kasvun rakentaminen yhteistyössä pääomasijoittajan kanssa. Kilpailun voittajan valitsee ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva vuosittain vaihtuva tuomaristo. Tuomariston muodostivat tänä vuonna hallitusammattilainen ja startup-sijoittaja Leena Niemistö, Fortumin Innovation &amp; Venturing...

ICEYE valittiin vuoden 2024 Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi

Viihde- ja media-alan yhteenlaskettu, globaali liikevaihto nousi 5 prosenttia vuonna 2023, kertoo PwC:n tuore tutkimus. Kovimmassa kasvussa Suomessa olivat erityisesti elokuva-ala ja suoratoisto, kun taas kirjoihin ja lehtiin käytettiin aiempaa vähemmän rahaa. Digitaalisuus on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi valttikortti kiihtyvässä kilpailussa. Globaali viihde- ja mediatoimiala jatkoi kasvuaan vuonna 2023. PwC:n Global Entertainment &amp; Media Outlook 2024–2028...

PwC:n tutkimus: Viihteeseen ja mediaan käytetään entistä enemmän rahaa – konsertit ja elokuvat pitävät pintansa

Työkykyä tarkastellaan usein sairauslähtöisesti, mutta sen kokonaisvaltaiseen tukemiseen tarvitaan kuitenkin paljon laajempi näkökulma. Työkykyjohtaminen on johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteinen tehtävä. Se edellyttää avointa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja jatkuvaa kehittämistä. Laaja-alainen työkyvyn käsite huomioi työn ja työolojen lisäksi myös taidot, osaamisen ja elämäntilanteen. Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä ja tukemista arjessa. Työkykyjohtamisessa korostuu ennaltaehkäisevä ja...

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

Oikeustieteen maisteri, varatuomari, MBA Leenamaija Heinonen liittyy PwC Suomen lakipalveluihin johtajaksi ja ryhtyy kehittämään sekä vetämään työoikeuspalveluita. Leenamaijalla on yli 15 vuoden kokemus työoikeudesta. Hän on työskennellyt aiemmin yli kymmenen vuoden ajan Roschier Asianajotoimistossa, ja PwC:lle Leenamaija siirtyy VTT:ltä, missä hän johti HR Legal Teamia ja toimi People Leadina. &#8220;On hienoa saada Leenamaijan kaltainen kokenut...

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

Recently, I had the pleasure of sitting down with Dr. Peter Gassmann, Global Leader of Strategy&amp;, to explore some topics shaping the future of strategy consulting. We spoke about the diverse roles Chief Strategy Officers (CSOs) can hold in different companies, how we as strategy consultants need to work WITH the client, not FOR the...

Key topics shaping our future

CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism) eli hiilirajamekanismi vaatii kaikkia EU-maahantuojia raportoimaan ja vuodesta 2026 alkaen, kompensoimaan hiilidioksidipäästöt tietyistä EU:n ulkopuolelta tuoduista tavaroista, kuten alumiinista, sementistä, sähköstä, lannoitteista, raudasta, teräksestä ja vedystä. Hiilirajamekanismi otetaan käyttöön vaiheittain ja kuluvalla siirtymäkaudella maahantuojien on raportoitava CBAM-tavaroiden suorat ja epäsuorat päästöt Euroopan komissiolle neljännesvuosittain. Kolmen ensimmäisen raportointijakson aikana, raportin on...

CBAM-raportoinnissa siirryttiin seuraavaan vaiheeseen: yritysten on kerättävä ja raportoitava todellisia päästötietoja

Valtiovarainministeriö julkaisi luonnoksen ”eräiden suurten ilmastointineutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä” ja pyytää luonnokseen lausuntoja 11.10.2024 mennessä. Kirjoitimme asiasta aiemmin kesällä, kun valmistelusta uutisoitiin. Kun otetaan huomioon, että hyvitykset pitäisi myöntää vuoden 2025 aikana, aikataulu on ylipäätään tiukka, ja tämä näkyy kieltämättä myös hallituksen esityksen luonnoksen tasossa. Nostan esiin joitain seikkoja samalla, kun käyn alla läpi,...

Suurten investointien verohyvitystä koskevan hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Luottamus on arvo, joka on ollut PwC:n toiminnan keskiössä koko yhtiön historian ajan. Suomen PwC täyttää loppuvuodesta 70 vuotta. Toimitusjohtaja Kauko Storbacka ja tietokirjailija Rachel Botsman korostivat yrityksen 70-vuotisjuhlassa luottamuksen merkitystä niin ihmisten hyvinvoinnille kuin yritysten menestykselle.  PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista tärkeitä ongelmia. Luottamus oli myös PwC Suomen 70-vuotisjuhlan keskiössä, kun...

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus 

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Mediassa on viime viikkoina käytetty termiä “joustopesu” kuvaamaan tilannetta, jossa työnantaja antaa nykyisille ja potentiaalisille työntekijöille kuvan todellisuutta joustavammista käytännöistä erityisesti työntekopaikan suhteen. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että on puhuttu ja jopa mainostettu joustavia etätyökäytäntöjä, vaikka todellisuudessa työntekijöitä on velvoitettu tulemaan toimistolle. Miksi työnantajat haksahtavat joustopesuun? Vaikka työmarkkinatilanne on palannut viime vuosien aikana takaisin...

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Olen auttanut paljon tilintarkastajakollegojani ennusteiden pohdinnassa, joten ennustamiseen liittyvät kysymykset ovat olleet paljon esillä omassa työssäni. Ainakin vielä muutama vuosi sitten arvonalentumistestauksiin liittyi vahvoja viitteitä siitä, että testausta ei aina tehdä niin objektiivisesti kuin mahdollista. Aihetta on Suomessa tutkinut mm. <a href="https://helda.helsinki.fi/dhanken/handle/10138/39477" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Jakob Storå väitöskirjassaan</a>. Tutkimus on jo muutaman vuoden takaa, joten kehitystä parempaan suuntaan on toivottavasti tapahtunut.
Olen myös lukenut parin vuoden tauon jälkeen uudestaan erinomaisen kirjan <a href="https://www.economist.com/books-and-arts/2015/09/26/unclouded-vision" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Superforecasting: The Art and Science of Prediction</a>. Kirja on kirjoitettu hyvin ja suosittelen sitä kaikille ennustamisesta kiinnostuneille. Arvonmäärityksiin liittyy paljon ennustamista, koska yritystoiminnan arvo perustuu tulevaisuudessa odotettaviin kassavirtoihin. Lisäksi moneen yritystoimintaan liittyy odotus siitä, että toimintaa on lähtökohtaisesti tarkoitus jatkaa pitkän aikaa, jolloin arvonmäärityksessä täytyy ennustaa kassavirtoja kaukana tulevaisuudessa. Kassavirtapohjaisissa arvonmääritysmalleissa onkin tavallista, että kassavirtoja ennustetaan tarkemmin vähintään viiden vuoden ajalta, ja esimerkiksi energiatoimialalla näkee usein arvonmääritysmalleja, joissa ennusteet on laadittu moneksi kymmeneksi vuodeksi.
Superforecasting-kirjan yksi sanomista on se, että ennustaminen on vaikeaa. Toiseksi, mitä kauemmas tulevaisuuteen ennustetaan, sen vaikeampaa se on. Kolmas tärkeä havainto on se, että ennustaminen on aina epävarmaa, joten ennustamisessa kannattaa välttää väittämästä jotain täysin varmaksi tai mahdottomaksi.
<h2>Mallin jakamisesta pienempiin osiin apua</h2>
<a href="https://www.pwc.fi/fi/palvelut/yritysjarjestelyt/arvonmaaritys.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Arvonmäärityksissä</a> nämä ongelmat tulevat eteen lähes aina. Kuten yllä todettiin, ennusteita pitää laatia kauas tulevaisuuteen. Lisäksi suurin osa arvonmääritysmalleista on rakennettu niin, että ne perustuvat vain yhteen ennusteeseen. Diskonttauskorko ottaa osin huomioon epävarmuuden, mutta ei kokonaan, eikä täydellisesti.
Nelisen vuotta sitten olimme tekemässä arvonmääritystä eräästä liiketoiminnasta, joka perustui kahdentyyppisiin kassavirtoihin. Ensinnäkin yrityksellä oli vuosittain toistuvaa huoltoliiketoimintaa. Tätä oli suhteellisen helppo ennustaa, koska se perustui pitkiin sopimuksiin ja se oli ainakin viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut tasaisen hitaasti. Toiseksi yritys osallistui – huoltoliiketoimintaan verrattuna – valtavan suuriin kilpailutuksiin, joissa menestyminen oli aina epävarmaa. Yrityksen johto oli itse laskenut, että he olivat vuosittain voittaneet 15–30 % kilpailutuksista. Projektien koko myös vaihteli paljon. Arvonmäärityshetkellä kilpailutuksia oli käynnissä viisi ja yritys tiesi, että vähintään kuusi kilpailutusta oli alkamassa kolmen seuraavan vuoden aikana ja että niitä luultavasti tulisi enemmänkin.
Arvonmääritykseen liittyvää epävarmuutta oli siis todella paljon. 
<blockquote>Itse ratkaisimme epävarmuuden sillä, että mallinsimme jokaisen projektin erikseen ja lisäksi laskimme huoltoliiketoiminnalle erillisen arvon. </blockquote>
Annoimme jokaiselle projektille 25 % todennäköisyyden sen voittamiselle ja lisäksi laadimme kuvitteellisen aikataulun tuleville projekteille. Näin jälkikäteen katsottuna 25 % todennäköisuus johti arvonmääritystä harhaan, koska se ei ottanut eri projektien luonnetta huomioon. Luultavasti vähän enemmän asioita kaivelemalla olisimme voineet saada selville sen, minkä tyyppisissä ja kokoisissa projekteissa yritys oli pärjännyt, ja minkälaisissa se ei ollut menestynyt. Voi hyvin olla, että jossain projektissa voiton todennäköisyys olisi ollut selvästi suurempi ja jossain toisessa pienempi.
Neljäs Superforecasting-kirjan oppi on, että tärkeä asia ennustamistarkkuuden oppimisessa on palaute siitä, miten hyvin tehdyt ennusteet toteutuvat. Arvonmäärityksissä tämä on ikävä kyllä monesti vaikeaa. Esimerkiksi arvonalentumistestaus tehdään yleensä vain kerran vuodessa, ja jos testattava kokonaisuus muuttuu, ei vanhaa liiketoimintaennusteen toteutumista enää voi seurata.
&nbsp;
<hr />
&nbsp;
<a href="https://cta-redirect.hubspot.com/cta/redirect/2185773/200a0158-b09a-4bcf-8249-c5b5221943eb" target="_blank" rel="noopener noreferrer"><img decoding="async" id="hs-cta-img-200a0158-b09a-4bcf-8249-c5b5221943eb" class="hs-cta-img" style="border-width: 0px;" src="https://no-cache.hubspot.com/cta/default/2185773/200a0158-b09a-4bcf-8249-c5b5221943eb.png" alt="Kuukausittain päivittyvää tietoa toimialakohtaisista pääoman keskikustannuksista ja arvostuskertoimista Tilaa Valuation corner monthly alert" /></a><script charset="utf-8" src="https://js.hscta.net/cta/current.js"></script><script type="text/javascript"> hbspt.cta.load(2185773, '200a0158-b09a-4bcf-8249-c5b5221943eb', {}); </script>

Ennustamisen vaikeus arvonmäärityksissä

Aiheeseen liittyvät sisällöt

IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä

Listautumismarkkinalla Pohjoismaissa hieman kasvua vuoden 2024 ensimmäisellä vuosipuoliskolla

IFRS valokeilassa – Oman ja vieraan pääoman rajalla

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Muut lukivat myös

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

Key topics shaping our future