Hallinto-oikeus otti kantaa kaksinkertaisen perintöverotuksen poistamiseen
Helsingin hallinto-oikeus otti helmikuun lopussa kantaa kaksinkertaisen perintöverotuksen poistamiseen. Perintönä saadusta omaisuudesta maksettua Ruotsin luovutusvoittoveroa ei otettu huomioon Suomen perintöverotuksessa.
Helsingin hallinto-oikeus otti helmikuun lopussa kantaa kaksinkertaisen perintöverotuksen poistamiseen. Perintönä saadusta omaisuudesta maksettua Ruotsin luovutusvoittoveroa ei otettu huomioon Suomen perintöverotuksessa.
Helsingin hallinto-oikeus antoi 27.2.2025 ratkaisun nro 1197/2025, jossa käsiteltiin kaksinkertaisen verotuksen poistamista.
Tapauksessa valittaja oli perinyt Ruotsissa kuolleelta henkilöltä asunnon ja rahastoja, jotka oli myyty kuoleman jälkeen. Perinnönjättäjän kuolinhetkellä Suomen verottajalle maksettiin asunnosta ja rahastoista perintöverot varallisuuden käyvästä arvosta. Lisäksi kuoleman jälkeisestä myynnistä maksettiin luovutusvoittoverot Ruotsin verottajalle. Taloudellisessa mielessä kyse oli tilanteesta, jossa omaisuudesta maksettiin kahteen kertaan verot sekä Suomeen että Ruotsiin.
Perintö- ja lahjaverolain lähtökohtana on, että Suomessa asuvan henkilön saamasta perinnöstä määrättävästä Suomen perintöverosta hyvitetään vainajan asuinvaltiolle maksettu perintövero. Korkein hallinto-oikeus antoi muutama vuosi sitten aiheeseen liittyen vuosikirjaratkaisun KHO 2022:104, jonka mukaan myös kuoleman perusteella Kanadan verottajalle suoritettu luovutusvoittovero voitiin hyvittää Suomessa maksuunpantavasta perintöverosta. Hyvityksen edellytyksenä ei siis ole, että asuinvaltiossa määrättävän veron nimi olisi juuri perintövero tai että veron maksaisi teknisesti perillinen, kunhan vero kuitenkin maksetaan nimenomaan kuoleman perusteella. Lisää vuonna 2022 annetusta päätöksestä voit lukea täältä.
Tuoreen ratkaisun tilanteessa hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, ettei Ruotsissa maksettua luovutusvoittoveroa voitu hyvittää Suomen perintöverotuksessa tai ottaa perintöverotuksessa huomioon kuolinpesän velkana. Hallinto-oikeus perusteli ratkaisuaan sillä, että myynnin perusteella maksetuissa Ruotsin veroissa ei ollut kyse perinnönjättäjän kuoleman perusteella suoritetusta verosta. Ratkaisun KHO 2022:104 tilanteessa verotuksen kohteena oli Kanadassa ja Suomessa yksi ja sama saanto (perittävän kuolema). Nyt ratkaistavana olevassa tilanteessa oli puolestaan kyse kahdesta saannosta: perittävän kuolemasta ja sen jälkeen tapahtuneesta asunnon ja rahastojen myynnistä. Siksi myös lopputulos oli hallinto-oikeuden mukaan toinen.
Lisäksi hallinto-oikeus totesi, että kuolinpesän omaisuuden käypä arvo määritetään perittävän kuolinhetken mukaisesti, eikä myöhemmin mahdollisesti maksettavaksi tuleva vero alenna tätä arvoa. Tämän takia Ruotsissa maksettavaa luovutusvoittoveroa ei myöskään tullut ottaa huomioon niin sanottuna piilevänä verovelkana, joka olisi voitu vähentää omaisuuden kuolinpäivän arvosta Suomen perintöverotuksessa.
Päätöksensä lopuksi hallinto-oikeus totesi, ettei perintöön hallinto-oikeuden käsityksen mukaan kohdistu kaksinkertaista verotusta, sillä Ruotsissa ei ole perintöveroa. Tämä tulkinta ja hallinto-oikeuden päätös voivat olla lain sanamuodon mukaisia, mutta lain tarkoituksen mukaisia ne eivät ole. Vaikka teknisesti perintö ja luovutus ovat toisistaan erillisiä tapahtumia, hallinto-oikeuden linjauksen mukaan samasta omaisuudesta maksetaan kahdet verot. Ratkaisu ei vielä ole lainvoimainen ja olisi toivottavaa saada asiaan KHO:n linjaus.
Viime aikoina keskustelu mahdollisuudesta poistaa perintöverotus myös Suomessa on ollut vilkasta. Usein veron poistamista puolustetaan juuri vertailulla Ruotsiin, jossa perintövero on korvattu luovutusvoittoverolla. Hallinto-oikeuden päätös ei sinänsä anna tähän keskusteluun uusia eväitä. Päätös kuitenkin korostaa sitä, että harkittaessa perintöveron kohtaloa Suomessa kansainväliset vaikutukset on pakko ottaa huomioon. Jos kansainvälinen trendi perintöveron poistamisesta jatkuu, mutta Suomessa vero säilyy, vastaavat ongelmat vain lisääntyvät kansainvälisissä perintötilanteissa.
