Hallitusohjelmassa merkittäviä muutoksia työelämään

Uuden hallituksen tavoitteena on joustavoittaa Suomen työmarkkinoita ja tukea työllisyyttä, talouskasvua, kilpailukykyä ja tuottavuuden kehitystä. Lainsäädäntöön tehtävät muutokset valmistellaan kolmikantaisesti.

Joustoa työmarkkinoille

Hallitus esittää, että palkantarkastusten yleistä linjaa ei voitaisi ylittää valtakunnansovittelijan tai sovittelulautakunnan sovintoehdotuksella. Työtaisteluoikeuden käyttöä esitetään rajoitettavaksi enintään yhden vuorokauden mittaisiin mielenilmaisuihin, tukityötaistelut asetettaisiin ilmoitusvelvollisuuden kohteeksi ja laillisia tukityötaisteluita olisivat vain ne, jotka ovat kohtuullisia suhteessa tavoitteisiin ja joiden vaikutukset kohdistuvat vain työriidan osapuoliin.

Laittomien työtaisteluiden hyvityssakon määrää aiotaan korottaa, ja työtuomioistuimen laittomaksi työtaisteluksi tuomitseman lakon jatkamisesta säädettäisiin myös työntekijälle 200 euron seuraamusmaksu.

Paikallisen sopimisen edellytyksiä esitetään laajennettavaksi poistamalla työlainsäädännön järjestäytymättömiä, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia yrityksiä koskevat paikallisen sopimisen kiellot. Jatkossa myös yrityksen kanssa tehdyllä työehtosopimuksella voitaisiin poiketa työlainsäädännön säännöksistä vastaavasti kuin valtakunnallisella työehtosopimuksella. Paikallinen sopiminen ei jatkossa vaatisi myöskään luottamusmiestä, vaan sopijana voisi olla myös luottamusvaltuutettu, muu henkilöstön valitsema edustaja tai koko henkilöstö.

Kaavailtuja muutoksia voi pitää merkittävinä verrattuna nykytilaan.

Työllistämistä pyritään helpottamaan

Määräaikainen työsopimus olisi hallitusohjelman mukaan jatkossa mahdollista tehdä määräaikaisena ilman erityistä perustetta enintään vuodeksi. Lomautusilmoitusaika esitetään lyhennettäväksi seitsemään päivään, ja tätä voitaisiin noudattaa työehtosopimuksen määräyksistä riippumatta.

Yhteistoimintalain soveltamisalaa esitetään kavennettavaksi vähintään 50 työntekijää säännöllisesti työllistäviin yrityksiin ja yhteisöihin. Muutosneuvottelujen vähimmäisajat lyhennettäisiin puolella. Sairausajan palkan osalta ensimmäistä sairauspoissaolopäivää esitetään omavastuupäiväksi. Viiden vuorokauden tai sitä pidemmissä sairauslomissa sekä työkyvyttömyyden johtuessa työtapaturmasta tai ammattitaudista omavastuupäivää ei kuitenkaan olisi.

Henkilöön liittyvän irtisanomisen peruste tullaan hallitusohjelman mukaan muuttamaan niin, että jatkossa asiallinen syy riittää ja painavan syyn vaatimus poistuu. Muutoksen käytännön merkitys tulee selviämään jatkossa viime kädessä tuomioistuinten ratkaisujen myötä. Työntekijän takaisinottovelvollisuus aiotaan poistaa alle 50 henkeä säännöllisesti työllistäviltä yrityksiltä ja yhteisöiltä, ja tätä on oikeus noudattaa työehtosopimuksen määräyksestä riippumatta.

Työelämään tasa-arvoa ja syrjinnän ehkäisyä

Hallitusohjelman mukaan hallitus tekee työtä perhevapaiden ja vanhemmuuden kustannusten tasaisemman jakautumisen puolesta ja edistää isien perhevapaiden käyttöä. Palveluita työn ja perheen yhteensovittamiseksi tullaan hallitusohjelman mukaan kehittämään.

Syrjintää on tarkoitus ehkäistä muun muassa tiedottamisella ja alustatalouden tehokkaammalla valvonnalla. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään raskaus- ja perhevapaaseen perustuvan syrjinnän ehkäisyyn. Iäkkäämpien henkilöiden työssä käyntiä esitetään edistettäväksi muun muassa verouudistuksin, työsuhdeturvamuutoksin ja työnantajan työeläkemaksun maksuluokkavaikutuksen poistamisella. Tätä varten hallituksen tarkoituksena on muun muassa valmistella verouudistus yli 65-vuotiaiden eläköityneiden työhön kannustamiseksi ja tarkastella yli 55-vuotiaiden työsuhdeturvaa. Samalla vuorotteluvapaajärjestelmästä tullaan luopumaan. Työelämässä aliedustettujen ryhmien (mm. vammaiset, romanit, maahanmuuttajat) työssäkäynnin edistämiseksi on tarkoitus laatia toimintaohjelma.

Samapalkkaisuuden periaatetta hallitus aikoo edistää muun muassa hyödyntämällä anonyymin rekrytoinnin kokeilujen tuottamaa tietoa ja jatkamalla kolmikantaista samapalkkaisuusohjelmaa. Tasa-arvolain velvoitteiden noudattamisen valvontaa on tarkoitus tehostaa. Palkka-avoimuutta edistetään EU-direktiivin minimisäännösten mukaisesti. Katso myös aiemmat kirjoituksemme palkka-avoimuusdirektiivistä:

Työttömyysturva muutetaan kannustavammaksi

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehto esitetään hallitusohjelmassa pidennettäväksi 12 kuukauteen. Työssäoloehto ei karttuisi palkkatuetusta työstä, ja ehto aiotaan myös euroistaa. Ansioturvan taso esitetään porrastettavaksi ja lomakorvausten jaksotus ja työttömyysturvan omavastuupäivien määrä viidestä seitsemään esitetään palautettavaksi. Työttömyysturvan ikään liittyvät poikkeussäännöt ja lapsikorotukset sekä suojaosat on hallitusohjelman mukaan tarkoitus poistaa.

Työmarkkinatuki esitetään uudistettavaksi siten, että etuuteen liitetään osallisuutta ja sosiaalista integraatiota edistäviä palveluja. Lähtökohtana on velvollisuus osallistua aktiivista työn hakemista tukeviin tai koulutukseen, kotoutumiseen, kuntoutukseen ja muihin osallisuutta sekä sosiaalista integraatiota edistäviin palveluihin.

Lopuksi

Suunnitteilla on merkittäviä muutoksia työelämää koskevaan lainsäädäntöön. Muutoksilla Suomen lainsäädäntöä vietäisiin samaan suuntaan kuin kilpailijamaissa on viety jo aiemmin. Tämä parantaisi Suomen kilpailuasemaa ja yritysten toimintaedellytyksiä. Esitykset ovat herättäneet keskustelua puolesta ja vastaan –ammattiliitot ovat vastustaneet esityksiä jopa työtaistelutoimin.

Avustamme mielellämme työsuhteisiin liittyvissä kysymyksissä ja tulemme myös seuraamaan vaihettain eteneviä säädösvalmisteluja täällä Uutishuoneen puolella.