HE: Säännökset käänteisten hybridien verotuksesta tulossa voimaan vuoden alusta
Käänteinen hybridi voi säännösten valossa olla vain elinkeinoyhtymä – yleensä siis avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö. Elinkeinoyhtymät eivät ole verovelvollisia, vaan niiden tulo jaetaan verotettavaksi yhtiömiehille. On mahdollista, että kotimaista elinkeinoyhtymää kuitenkin pidettäisiin ulkomaisen verolainsäädännön näkökulmasta erillisenä verovelvollisena. Tällöin on mahdollista, että yhtiömiesten kotivaltion verolainsäädännön mukaan tulo jää verottamatta sen vuoksi, että tulo olisi pitänyt verottaa jo Suomessa. Toisin sanoen kumpikaan valtio ei verota tuloa.
Käänteinen hybridi voi säännösten valossa olla vain elinkeinoyhtymä – yleensä siis avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö. Elinkeinoyhtymät eivät ole verovelvollisia, vaan niiden tulo jaetaan verotettavaksi yhtiömiehille. On mahdollista, että kotimaista elinkeinoyhtymää kuitenkin pidettäisiin ulkomaisen verolainsäädännön näkökulmasta erillisenä verovelvollisena. Tällöin on mahdollista, että yhtiömiesten kotivaltion verolainsäädännön mukaan tulo jää verottamatta sen vuoksi, että tulo olisi pitänyt verottaa jo Suomessa. Toisin sanoen kumpikaan valtio ei verota tuloa.
Hallituksen esitys (HE 204/2021 vp) perustuu direktiiviin (ATAD2). Direktiivi edellyttää käänteisen hybridiyksikön asettamista verovelvolliseksi ja verottamaan yhtymän tuloa sen sijaintivaltiossa. Direktiiviin perustuva uusi sääntely soveltuisi siis edellä kuvattuihin tilanteisiin, joissa elinkeinoyhtymän tulo-osuus jäisi verottamatta rajoitetusti verovelvollisen yhtiömiehen asuinvaltiossa, koska siellä yhtymä katsottaisiin verotuksessa erilliseksi verovelvolliseksi.
Rajoitetusti verovelvollisen yhtiömiehen tulee olla muu kuin luonnollinen henkilö, jolla on määräysvalta joko äänioikeuden tai pääomapanoksen johdosta eli vähintään 50 prosenttia. Osuutta laskettaessa huomioidaan myös toisiinsa etuyhteydessä olevien yhtiömiesten omistukset.
Sääntely ei koske tilanteita, joissa yhtymän tulo verotetaan Suomessa. Jos rajoitetusti verovelvolliselle yhtiömiehelle esimerkiksi muodostuu Suomeen kiinteä toimipaikka yhtiömiesaseman perusteella, tulo-osuutta verotetaan Suomessa kiinteän toimipaikan tulona. Sääntelyn ulkopuolelle on rajattu myös vaihtoehtorahastot, jotka ovat “laajaomisteisia” ja joilla on “hajautettu arvopaperisalkku”. Käsitteitä ei ole määritelty tyydyttävästi.
Esitystä voidaan sen paikoittaisen tulkinnanvaraisuuden lisäksi kritisoida siitä, että direktiivin sanamuodon mukaan verovelvollisiksi tulisi asettaa nimenomaan hybridiyksiköt, eli Suomen tapauksessa yhtymät. Esityksen perusteella yhtymien sijaan verovelvollisuus on kuitenkin rajoitetusti verovelvollisilla yhtiömiehillä. Käytännön soveltamistilanteet näyttävät, onko ratkaisu riittävä. Hallituksen esityksen mukaan sääntely koskettaisi joka tapauksessa vain kohtalaisen pientä ryhmää verovelvollisia.
Ehdotetun sääntelyn on tarkoitus tulla voimaan ja sovellettavaksi 1.1.2022 alkaen.
