Lähes kaksi kolmasosaa (63 %) yrityksistä suhtautuu luottavaisesti kykyynsä raportoida EU:n uuden kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaisesti. Tulos käy ilmi PwC:n kaikkien aikojen ensimmäisestä globaalista CSRD-tutkimuksesta. Merkittävimmäksi huolenaiheeksi kyselyssä nousee kestävyyteen liittyvien tietojen saatavuus ja laatu, jonka mainitsee haasteena 59 % vastaajista. Yli kolme neljäsosaa (79 %) EU:n ulkopuolella sijaitsevista ja 74 % EU:ssa sijaitsevista yrityksistä uskoo,...

Lähes 2/3 yrityksistä luottaa olevansa valmiita EU:n uuteen kestävyysraportointidirektiiviin

Työn tuottavuus kasvaa lähes viisi kertaa enemmän niillä sektoreilla, joilla voidaan hyödyntää tekoälyä, ilmenee PwC:n tuoreesta ja laatuaan ensimmäisestä AI Jobs Barometer -mittauksesta. Globaali selvitys analysoi yli puoli miljardia työpaikkailmoitusta 15 maasta. Mittauksen tulokset viittaavat siihen, että tekoäly voi mahdollistaa monissa maissa ulospääsyn matalasta tuottavuuden kasvusta sekä parantaa taloudellista kehitystä, palkkoja ja elintasoa. PwC:n AI...

PwC:n globaali tutkimus: Tekoäly nostaa työn tuottavuutta

PwC Suomi on nimittänyt uusiksi partnereikseen kuusi asiantuntijaa. Nimitykset astuvat voimaan 1.7.2024. Markus Kärki (DI) Markus Kärki on kokenut konsultoinnin ammattilainen ja tukenut yli 20 vuoden ajan sekä suomalaisia että kansainvälisiä yrityksiä strategioiden kehittämisessä, liiketoiminnan kasvuedellytysten luomisessa ja operatiivisen toiminnan tehostamisessa. Markuksen erityisosaamista on asiakaslähtöisten toimitusketjujen ja operatiivisten toimintamallien kehittäminen sekä digitaalisin että perinteisin menetelmin....

PwC Suomi nimitti uusia partnereita

Suurten kielimallien integroimisesta työympäristöihin on tullut merkittävän mielenkiinnon kohde. PwC:n maailmanlaajuisessa CEO Survey -tutkimuksessa havaittiin, että toimitusjohtajat uskovat luovan tekoälyn kasvattavan sekä yrityksen liikevaihtoa että tulosta.   Yleisen käsityksen mukaan nuoret asiantuntijat, joilla ehkä nähdään olevan luontaista joustavuutta sekä teknistä osaamista, olisivat ihanteellisia ehdokkaita omaksumaan ja sopeutumaan uusien työkalujen käyttöönottoon. Väitän kuitenkin, että kokeneet asiantuntijat...

Kokeneet asiantuntijat ovat avainasemassa suurten kielimallien hyödyntämisessä asiantuntijatyössä

Suostumus on yksi kuudesta laillisesta perusteesta, joilla henkilötietoja voidaan EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaan käsitellä. Suostumus voi kuitenkin olla lainmukainen käsittelyperuste vain, jos se on pyydetty asianmukaisesti ja jos se voidaan peruuttaa yhtä helposti kuin se on annettu. Jos suostumusta ei ole pyydetty oikein eikä henkilötietojen käsittelylle ole muuta perustetta, tiedot on poistettava. Vaatimukset suostumuksen antamiselle...

Pyydätkö oikein suostumuksen henkilötietojen käsittelylle?

FASTER (Faster and Secure Reduction of Source Taxes) on direktiiviehdotus, jolla pyritään tekemään lähdeveron perimistä koskevasta menettelystä EU:ssa turvallisempaa ja tehokkaampaa rajat ylittäville sijoittajille, kansallisille veroviranomaisille ja arvopaperien säilyttäjille. Nykyiset menettelyt ovat monissa valtioissa pitkiä, kalliita ja hankalia ja voivat olla alttiita laajamittaisille veropetoksille. Monet jäsenvaltiot perivät lähdeveroa ulkomailla asuville sijoittajille maksetuista osingoista ja joukkovelkakirjojen...

Euroopan unionin neuvosto sopuun lähdeveromenettelyjä koskevasta FASTER-aloitteesta

Kirjanpitolautakunta (KILA) on 23.4.2024 antamassaan lausunnossa 2059/2024 käsitellyt vastikkeellisen osakeannin merkintähinnan kirjaamista sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP-rahasto) sekä yhtiön jakokelpoisiin varoihin.  KILA:n lausunto pähkinänkuoressa Hakija (tiettävästi Taloushallintoliitto) on hakemuksellaan pyytänyt lausuntoa osakeannin kirjanpidon kirjauksiin tilanteissa, joissa vastikkeellisen osakeannin merkintähinta on päätetty kirjata kokonaan SVOP-rahastoon. Hakija on kysynyt 1) voidaanko osakepääoman korotusta koskevaa kirjausohjeistusta soveltaa...

KILA:n lausunnon mukaan maksamaton SVOP-sijoitus vähentää jakokelpoisia varoja

Osaamisvaje on tunnistettu vakavaksi ongelmaksi niin Suomessa kuin globaalistikin. PwC:n ja World Economic Forumin laatiman, tuoreen Putting Skills First -raportin mukaan 60 % yrityksistä kokee osaamisvajeen olevan suurin este liiketoiminnan kehittymiselle. Yhtenä keinona osaamisvajeen paikkaamiseen voidaan nähdä siirtyminen tutkintoperusteisesta rekrytoinnista osaamisperusteiseen rekrytointiin. Monissa yrityksissä on totuttu rekrytoimaan tiettyjen tutkinto- ja kokemusvaatimusten kautta. Samanaikaisesti, kun yritykset...

Osaamisperusteisesta rekrytoinnista apua osaajapulaan ja liiketoiminnan kehittämiseen

Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan kuudennessa osassa Juulia Malmelin käsittelee oman ja vieraan pääoman välistä rajanvetoa sekä niiden luokittelusääntöihin ehdotettuja muutoksia. Kun erikoistuu rahoitusinstrumentteihin liittyvien IFRS-tilinpäätöskysymysten ratkomiseen, saa varautua siihen, että puhelin pirisee silloin tällöin uudenvuodenaattona hyvinkin sähäkästi. Toisinaan langan päässä on soittaja, joka selvittää mahdollisuuksiaan rahoitusvelkansa luokitteluun pitkäaikaiseksi tilinpäätöksessä (ks. kollegani artikkeli aiheeseen liittyvästä muutoksesta...

IFRS valokeilassa – Oman ja vieraan pääoman rajalla

Valtioneuvosto antoi odotetusti eduskunnalle torstaina 30.5.2024 hallituksen esityksen 64/2024 yleisen arvonlisäverokannan ja vakuutusmaksuveron korottamisesta 25,5 prosenttiin. Valitettavasti verovelvollisten vahva yhtenäinen vaatimus voimaantulon siirtämisestä vähintään kuukaudella ei saanut muutosta aikaan. Meillä on siis 92 päivää aikaa valmistautua uudistukseen mukaan lukien viikonloput, juhannus ja kesälomat. Lyhyt kertaus askelmerkeistä: 1) Selvitä, mistä järjestelmistä arvonlisäverotieto tulee laskuille ja veroilmoituksille. 2)...

Onnittelut 30-vuotiaalle arvonlisäverolaille

PwC Suomen johtoon on tehty nimityksiä, jotka astuvat voimaan 1.7.2024. KTM Anne Launis on nimitetty vero- ja lakipalveluiden johtajaksi. Anne jatkaa tässä roolissa johtoryhmän jäsenenä. DI Juuso Laatikainen on nimitetty Markets Leaderiksi ja johtoryhmän jäseneksi. Varatuomari, OTK, KTM Jari Lappalainen on nimitetty Private Business Leaderiksi. KTM Petri Näätänen on nimitetty PwC Suomen Inclusion &amp; Diversity...

PwC Suomen johtoon uusia nimityksiä

Kuten useampi lukija varmasti tietää, EU-oikeus hyvin karkeasti ilmaistuna edellyttää, että ulkomaisia otuksia ei kohdella verotuksessa kotimaisia vastaavia otuksia huonommin. Tämän säännön tulkinta aiheuttaa ”systeemille” enemmän tai vähemmän jatkuvaa kuormitusta. Oletetaan, että Suomesta maksetaan ulkomaille vaikkapa osinkoa. Tätä Suomi mielellään verottaisi. On kuitenkin useita tilanteita, joissa verotus ei ole EU-oikeuden vuoksi mahdollista, koska kotimaisessakaan tilanteessa...

Ulkomaisten kiinteistörahastojen verotuksessa tarvitaan ryhtiliike

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Kun erikoistuu rahoitusinstrumentteihin liittyvien IFRS-tilinpäätöskysymysten ratkomiseen, saa varautua siihen, että puhelin pirisee silloin tällöin uudenvuodenaattona hyvinkin sähäkästi. Toisinaan langan päässä on soittaja, joka selvittää mahdollisuuksiaan rahoitusvelkansa luokitteluun pitkäaikaiseksi tilinpäätöksessä (ks. kollegani artikkeli aiheeseen liittyvästä muutoksesta IFRS-tilinpäätösstandardeihin <a href="https://uutishuone.pwc.fi/ifrs-valokeilassa-huomio-kovenantteihin-mika-velkojen-luokittelussa-lyhyt-tai-pitkaaikaisiksi-muuttuu-vuoden-2024-alusta-alkaen" target="_blank" rel="noopener">täältä</a>). Ehkäpä kuitenkin jopa useammin puhelu koskee rahoitusinstrumentin luokittelua rahoitusvelaksi tai omaksi pääomaksi.
Kun omasta pääomasta on pulaa – vaikkapa kovenanttien tai pääomavaateiden takia – voidaan tehdä niin kutsuttuja hybridi-instrumentteja, jotka saadaan tiettyjen IFRS-kriteerien täyttyessä kirjata omaan pääomaan. Tällaisissa instrumenteissa korko voi erääntyä maksettavaksi esimerkiksi ainostaan osingonjakopäätöksen myötä. Pääoman takaisinmaksu pidetään liikkeeseenlaskijan näennäisessä kontrollissa sisällyttämällä ehtoihin korko, joka nousee merkittävästikin, jos liikkeeseenlaskija ei maksa instrumenttia takaisin tietyllä aikaperiodilla. Kun sekä koron että pääoman maksut ovat liikkeeseenlaskijan päätäntävallassa, ei velkaluokitteluun jouduta. Tosiasiahan kuitenkin on, että tiukan paikan tullen hybridilainan haltijoiden oikeudet ovat heikot.
Oletko kuullut joskus sanottavan, että IFRS-standardeissa painotetaan sisältöä ennen muotoa? Kuten esimerkiksi se, että etuosakkeet ovat rahoitusvelkaa, jos ne sisällöllisesti ovat velkaa ennemmin kuin omaa pääomaa, ja hybridilainat omaa pääomaa, koska oman pääoman luokittelu vastaa niiden tosiasiallista luonnetta? Jos kuten yksi särö voi tehdä kahvikupista käyttökelvottoman, voi myös mitättömältä vaikuttava ehto siirtää instrumentin omasta pääomasta velaksi. Säännöt ovat selkeät – ja tiukat. Oman pääoman luokittelusääntöjen on tilinpäätöspäivänä täytyttävä. Pidän itse siitä, että luokittelussa ei turhaan pohdita todennäköisyyksiä – velvollisuus joko on tai sitä ei ole. Piste.
Onko luokittelu kuitenkin liian vaikeaa tai harkinnanvaraista? IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittäminen -standardi, sellaisena kuin se nyt enemmän tai vähemmän tunnetaan, annettiin jo vuosituhannen alussa. Sen jälkeen markkinat ovat kehittyneet huomattavasti ja olemme nähneet mitä erikoisempia yritysten rahoitusjärjestelyitä. Vastaako IAS 32 nykyisellään pääomamarkkinoiden haastaviin tarpeisiin?
<h2>Mistä muutoksista oman ja vieraan pääoman luokittelusääntöihin on kyse?  </h2>
IFRS-tilinpäätösstandardit julkaiseva IASB otti jo useita vuosia sitten agendalleen IAS 32 -standardin uudistamisen, julkaisi keskustelupaperin vuonna 2018, ja lopetti sen työstämisen merkittävän kritiikin seurauksena. Viime vuosina IASB on kuitenkin jatkanut oman pääoman luokittelukriteerien päivittämistä, samalla kun se on päättänyt, että IAS 32 -standardi saa toistaiseksi jatkaa olemassaoloaan. Koko tilinpäätösstandardin korvaamisen sijaan IASB keskittyy merkittävimpien käytännön soveltamiskysymysten ratkaisemiseen sekä esittämis- ja liitetietovaatimusten parantamiseen standardia uudistamalla.
Pitkään debatoitu luonnos muutoksista julkaistiin viimein joulukuussa, ja sen kommentointiaika päättyi maaliskuussa. Luonnos on tietenkin mielenkiintoista luettavaa, ja se on herättänyt arvatenkin paljon keskustelua, intohimoja nostattavan aiheen huomioiden.
Vaikka valinta oli vaikea, olen poiminut luonnoksesta alle viisi kiinnostavaa kohtaa, joiden kehittymistä yhtiöiden rahoitusfunktioiden on syytä seurata.
<h3>1. Niin kutsutun ”fixed-for-fixed”-kriteerin täsmentäminen  </h3>
Onko johdannaisinstrumentteihin, mukaan lukien kytkettyihin johdannaisiin, soveltuva fixed-for-fixed-ehto sinulle tuttu? Tällainen instrumentti tulee siis kirjata omaan pääomaan, jos – ja vain jos – se voidaan toteuttaa vaihtamalla kiinteä rahamäärä kiinteään määrään osakkeita. Kuulostaa selkeältä, mutta todellisuudessa se on kaikkea muuta. Usein vaihtokurssiin on neuvottelujen lopputuloksena välttämätöntä sisällyttää joitain oikaisuja, jotka instrumentin osapuolten mielestä kuitenkin täyttävät omaan pääomaan kirjaamisen kriteerit. Asian todentaminen nykystandardin valossa on haastavaa, kun sopimukset tulee käydä läpi hyvin tarkasti sen varmistamiseksi, että mahdolliset oikaisut eivät saastuta oman pääoman luokittelua. IASB ehdottaa fixed-for-fixed-kriteerin selkeyttämistä siten, että vain ajan kulumisen perusteella tehtävät sekä osakkeenomistajien keskinäiset ehdot säilyttävät oikaisut voitaisiin sallia oman pääoman ehtoiselle johdannaiselle.
Näiden lisäksi haasteita aiheuttaa usein myös esimerkiksi tilanne, jossa instrumentti, vaikkapa vaihtovelkakirjalaina, johon on kytketty osakkeiden osto-optio, onkin käytännön syistä laskettu liikkeeseen muussa kuin yhtiön toimintavaluutassa. Silloin vaihto-oikeuden luokittelussa ei enää päästäkään omaan pääomaan valuuttakurssivaihtelun aiheuttaman volatiliteetin takia. Ottaisiko IASB myös tämän huolen huomioon ennen muutosten viimeistelyä?
<h3>2. Omien osakkeiden ostovelvoitteen käsittely</h3>
On melko yleistä, että yhtiölle syntyy esimerkiksi yrityskaupan seurauksena velvoite ostaa määräysvallattomien omistajien osakkeita. Jos tällaiset järjestelyt eivät ole IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardin soveltamisalassa, päädytäänkin tavallisesti IAS 32 –standardiin. Se sanoo erityisesti, että omien osakkeiden ostovelvoite on kirjattava lunastusmäärän nykyarvon suuruisena.
On kuitenkin harkinnanvaraista, minne omassa pääomassa velvoitteen toinen pää kirjataan, ja kirjataanko velan muutokset tulokseen vai omaan pääomaan. IASB:n ehdotukset pyrkivät yhdenmukaistamaan tällaisen velan käsittelyä ehdottaen muun muassa, että velan muutokset kirjattaisiin aina tuloslaskelmaan IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin mukaisesti. Vakiintunut käytäntö on kuitenkin kirjata näitä muutoksia IFRS 10 Konsernitilinpäätös -standardin periaatteiden mukaisesti omaan pääomaan, ja veikkaukseni on, että näistä muutoksista keskustellaan vielä jonkun aikaa, ennen kuin niistä päätetään.
<h3>3. Ehdollisten velvoitteiden käsittely</h3>
IAS 32 vaatii, että rahoitusinstrumentti käsitellään rahoitusvelkana, jos rahoitusinstrumentin kummallakaan osapuole lla ei ole määräysvaltaa tapahtumiin, joiden perusteella velka joudutaan toteuttamaan. Tämä pätee, jollei kyseessä ole epäaito ehto tai ehto, joka toteutuu vain yhtiön purkautuessa. Epäselvyyttä on kuitenkin ollut esimerkiksi siinä, miten tällainen instrumentti arvostetaan, voiko yhdistelmäinstrumentissa (eli instrumentissa, jossa on sekä oman pääoman että velan komponentti) olla ehdollisia suorittamista koskevia ehtoja, milloin ehto ei ole aito, tai mitä tosiasiallisesti tarkoitetaan yhtiön purkautumisella.
IASB muun muassa ehdottaa, että tällainen ehdollinen velka kirjattaisiin täysimääräisenä huomioimatta velan toteutumisen todennäköisyyttä tai mahdollista ajankohtaa. Tämän ehdotuksen toteutuminen voisi tarkoittaa, että ehdollisten tapahtumien seurauksena kirjattava velka voisi olla yliarvostettu ja täten johtaisi myöhemmin mahdollisiin tuloutuksiin. Siksi esimerkiksi PwC on sitä mieltä, että arvostuksessa pitäisi ennemminkin huomioida, kuin kokonaan jättää huomioimatta, sekä maksun todennäköisyys että odotettu ajoitus.
<h3>4. Osakkeenomistajan rooli</h3>
Mielestäni monesti vaikein kysymys oman pääoman ja velan luokittelussa on osakkeenomistajien roolin määrittäminen. Etuosakkeiden ehdot ovat usein hyvin monimutkaisia, ja niiden tulkitseminen yhtiön näkökulmasta vaatii merkittävää harkintaa. Kysymyksiä herättävät erityisesti kohdat, jotka vaativat osakkeiden lunastusta määritellyn päätösprosessin kautta. Tässä prosessissa osakkeenomistajilla on rooli, mutta ei ole selvää, osallistuvatko osakkeenomistajat lunastuspäätöksen tekemiseen osana yhtiön hallintoa vaiko instrumentin haltijan ominaisuudessa. IASB pyrkii selventämään tätä rajanvetoa tuomalla standardiin esimerkkejä tilanteista, jotka indikoivat instrumentin haltijan, ja toisaalta yhtiön hallinnon edustajan, roolia. Se, jäävätkö nämä esimerkit lopulliseen standardiin, ja missä muodossa, jää nähtäväksi. 
<h3>5. Liitetietovaatimukset</h3>
Ei standardimuutosta ilman uusia liitetietovaatimuksia. Nämä uudet ehdotukset liitetietovaatimuksista paikkaavat minusta toteutuessaan selkeän aukon IFRS-tilinpäätösstandardeissa. Tällä hetkellä tilinpäätösstandardit eivät esimerkiksi suoraan vaadi kertomaan ehdoista, jotka ovat vaikuttaneet instrumentin luokitteluun joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Merkittävä harkinta ja olennaiset tiedot tulevat IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin nojalla joka tapauksessa esitettäviksi. Nyt IASB ehdottaa merkittäviä liitetietovaatimuksia erilaisten instrumentin ehdoista, mukaan lukien niiden oman ja vieraan pääoman piirteet.
Erityisen mielenkiintoisena näen uuden ehdotetun liitetietovaatimuksen likvidaatiopreferenssistä. Toteutuessaan se vaatii yhtiöitä kertomaan instrumenttiensa luonteet ja etuoikeudet yhtiön likvidaatiotilanteessa ja tähän vaikuttavat erilaiset järjestelyt ja sopimusehdot. On kuitenkin epäselvää, miten tällainen liitetieto voitaisiin antaa konsernitilinpäätöksessä, kun eri konserniyhtiöihin voivat soveltua erilaiset lait, konsernin oma pääoma koostuu monesta tasosta ja konsernilla saattaa olla merkittäviä sisäisiä rahoitusjärjestelyitä. Liitetietoja ehdotetaan annettavaksi myös muun muassa muiden instrumenttien mahdollisista dilutointivaikutuksista kantaosakkeisiin, joista sijoittajat eivät tällä hetkellä IASB:n saaman palautteen perusteella saa riittävästi tietoja.
<h2>Mitä tapahtuu seuraavaksi?  </h2>
Tässä oli tosiaan vain pieni katsaus valittuihin ehdotettuihin uudistuksiin, joista voit lukea kattavasti esimerkiksi IASB:n laatimasta <a href="https://www.ifrs.org/content/dam/ifrs/project/fice/exposure-draft/snapshot-ed-fice-nov2023.pdf" target="_blank" rel="noopener">yhteenvedosta</a>. Vaikka muutoksia ehdotetaan laajasti,  niissä on paljon hyvää. Ehdotuksista moni on sellaisia, että niillä koitetaan yhdenmukaistaa standardin soveltamista, ja koska IASB on valinnut yhden polun monesta vaihtoehdosta, herättävät etenkin tällaiset ehdotukset mielipiteitä ja jopa intohimoja. Löydät luonnokseen tulleet kommenttikirjeet <a href="https://www.ifrs.org/projects/work-plan/financial-instruments-with-characteristics-of-equity/exposure-draft-and-comment-letters/#view-the-comment-letters" target="_blank" rel="noopener">täältä</a>.
Itseäni hieman kaivertaa se, että IASB ei ehdota muutoksia esimerkiksi instrumentteihin, jotka asettavat liikkeeseenlaskijalle sopimusperusteisia velvoitteita vain likvidaatiotilanteessa. Tämä saattaa tarkoittaa, että hybridi-instrumentit saisivat jatkaa oman pääoman luokitteluaan muutosten voimaantulon jälkeenkin.
Voi olla, että muutosten ja FICE-projektin lopullinen maaliin saattaminen vie vielä aikaa, ja keskustelu jatkuu mielenkiintoisena. Riippumatta siitä, mitä prosessin lopputuloksena syntyy, uskon, että lopputulema selkeyttää oman pääoman ja velkojen luokittelua sekä muuttaa käytäntöjä ja täten tuottaa yhdemukaisempaa soveltamista.

IFRS valokeilassa – Oman ja vieraan pääoman rajalla

Aiheeseen liittyvät sisällöt

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

IFRS valokeilassa – Uusi IFRS-tilinpäätösstandardi näköpiirissä. Mistä on kysymys?

IFRS valokeilassa – Kestävyysraportointivaatimukset laajenevat – mitä asioita IFRS-tilinpäätöksen laatijoiden tulee huomioida?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Juulia Malmelin

Palvelumme

Muut lukivat myös

Kokeneet asiantuntijat ovat avainasemassa suurten kielimallien hyödyntämisessä asiantuntijatyössä

Lähes 2/3 yrityksistä luottaa olevansa valmiita EU:n uuteen kestävyysraportointidirektiiviin

Pyydätkö oikein suostumuksen henkilötietojen käsittelylle?