PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Standardiluonnosta kommentoitiin varsin laajasti ja saatujen kommenttien läpikäyntiin kului lähes kolme vuotta. Nyt IASB on saanut tältä osin projektin päätökseen ja odotamme sen julkaisevan uuden standardin vuoden 2024 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Uusi standardi tulee korvaamaan nykyisen IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin.  
Keihin uusi standardi vaikuttaa?  
Uusi standardi tulee vaikuttamaan jokaiseen yhtiöön, joka laatii tilinpäätöksensä IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti.   
Merkittävimmät muutosehdotukset 
Ennen kuin uusi standardi on julkaistu, on mahdollista, että alustavat päätökset vielä muuttuvat joltain osin. Huomioitavaa on myös, että tässä artikkelissa käytetyt termit voivat muuttua, kun standardin virallinen suomenkielinen käännös julkaistaan. 
Projektin tavoitteena on parantaa tilinpäätöksen antamaa informaatiota. Projektin pääpaino on tuloslaskelmassa ja tulosraportoinnin kehittämisessä, jotta mm. eri yhtiöiden tulokset olisivat keskenään paremmin vertailukelpoisia. Yllättävää ei siis ole, että merkittävimmät muutokset liittyvät nimenomaan tuloslaskelman esittämiseen ja tuloslaskelman liitetietoihin.  
Uusi standardi tulee sisältämään vaatimuksen jaotella tuotot ja kulut kolmeen uuteen luokkaan, jotka ovat: 
<ul>
<li data-leveltext="-" data-font="Calibri" data-listid="1" data-list-defn-props="{&quot;335552541&quot;:1,&quot;335559684&quot;:-2,&quot;335559685&quot;:720,&quot;335559991&quot;:360,&quot;469769226&quot;:&quot;Calibri&quot;,&quot;469769242&quot;:[8226],&quot;469777803&quot;:&quot;left&quot;,&quot;469777804&quot;:&quot;-&quot;,&quot;469777815&quot;:&quot;hybridMultilevel&quot;}" aria-setsize="-1" data-aria-posinset="1" data-aria-level="1">liiketoiminnan</li>
<li data-leveltext="-" data-font="Calibri" data-listid="1" data-list-defn-props="{&quot;335552541&quot;:1,&quot;335559684&quot;:-2,&quot;335559685&quot;:720,&quot;335559991&quot;:360,&quot;469769226&quot;:&quot;Calibri&quot;,&quot;469769242&quot;:[8226],&quot;469777803&quot;:&quot;left&quot;,&quot;469777804&quot;:&quot;-&quot;,&quot;469777815&quot;:&quot;hybridMultilevel&quot;}" aria-setsize="-1" data-aria-posinset="1" data-aria-level="1">investointien</li>
<li data-leveltext="-" data-font="Calibri" data-listid="1" data-list-defn-props="{&quot;335552541&quot;:1,&quot;335559684&quot;:-2,&quot;335559685&quot;:720,&quot;335559991&quot;:360,&quot;469769226&quot;:&quot;Calibri&quot;,&quot;469769242&quot;:[8226],&quot;469777803&quot;:&quot;left&quot;,&quot;469777804&quot;:&quot;-&quot;,&quot;469777815&quot;:&quot;hybridMultilevel&quot;}" aria-setsize="-1" data-aria-posinset="1" data-aria-level="1">rahoituksen luokat.  </li>
</ul>
Yhtiöiden tulee jatkossa esittää seuraavat välisummat tuloslaskelmassaan:  
<ul>
<li data-leveltext="-" data-font="Calibri" data-listid="2" data-list-defn-props="{&quot;335552541&quot;:1,&quot;335559684&quot;:-2,&quot;335559685&quot;:720,&quot;335559991&quot;:360,&quot;469769226&quot;:&quot;Calibri&quot;,&quot;469769242&quot;:[8226],&quot;469777803&quot;:&quot;left&quot;,&quot;469777804&quot;:&quot;-&quot;,&quot;469777815&quot;:&quot;hybridMultilevel&quot;}" aria-setsize="-1" data-aria-posinset="3" data-aria-level="1">liiketoiminnan voitto tai tappio </li>
<li data-leveltext="-" data-font="Calibri" data-listid="2" data-list-defn-props="{&quot;335552541&quot;:1,&quot;335559684&quot;:-2,&quot;335559685&quot;:720,&quot;335559991&quot;:360,&quot;469769226&quot;:&quot;Calibri&quot;,&quot;469769242&quot;:[8226],&quot;469777803&quot;:&quot;left&quot;,&quot;469777804&quot;:&quot;-&quot;,&quot;469777815&quot;:&quot;hybridMultilevel&quot;}" aria-setsize="-1" data-aria-posinset="4" data-aria-level="1">tulos ennen rahoitusta ja tuloveroja.  </li>
</ul>
Toki yhtiöt ovat nykyisinkin esittäneet välisummia tilinpäätöksissään, mutta IFRS-tilinpäätösstandardit eivät ole vaatineet esittämään tiettyjä määriteltyjä välisummia, eivätkä välisummat siten välttämättä ole olleet keskenään vertailukelpoisia.  
Standardi tulee sisältämään myös erillistä ohjeistusta tietyillä määritellyillä toimialoilla toimiville yhtiöille, kuten sijoitusyhteisöille, pankeille ja vakuutusyhtiöille, joiden päätoimialaan voi kuulua sijoittaminen ja rahoittaminen.  
Kun tuloslaskelman rakenne muuttuu, johtaa tämä väistämättä siihen, että myös tuloslaskelman liitetiedot muuttuvat.  
Uusi standardi tulee sisältämään myös periaatteet liiketapahtumien ja muiden tietojen yhdistämiseen ja jaotteluun liittyen. Periaatteet koskevat sekä päälaskelmia että liitetietoja, joiden rooli on erilainen. Päälaskelmien tulee antaa jäsennelty ja vertailukelpoinen yhteenveto yhtiön tuotoista, kuluista, varoista, veloista, omasta pääomasta ja rahavirroista. Liitetietojen tehtävä on tukea päälaskelmien antamia tietoa ja antaa lisätietoja. Jatkossa yhtiöiden tulee jaotella tietoja riittävällä tasolla, jotta tilinpäätöksen käyttäjä saa olennaista informaatiota. Kun projektin tavoitteena on ollut parantaa tilinpäätöksen antamaa informaatiota, oletusarvona on, että tietoja tulee jaotella jatkossa nykyistä laajemmin.  
Standardiluonnoksessa esitettiin myös ns. poikkeuksellisten tuottojen ja kulujen määritelmä ja liitetietovaatimuksia edellä mainittuihin eriin liittyen. IASB on kuitenkin päättänyt luopua kyseisistä vaatimuksista. Poikkeuksellisten erien määritteleminen sai kannatusta, mutta ehdotettu määritelmä ei. IASB ei halunnut, että projekti viivästyisi tämän takia, ja päätti siten olla etenemättä asiassa. 
Tuloslaskelmassa liiketoiminnan kulut voidaan esittää kuten nytkin – joko kululajikohtaisesti tai toimintokohtaisesti – mutta esittämistapaa ei voi vapaasti valita. Yhtiön tulee käyttää esittämistapana menetelmää, joka johtaa hyödyllisimpään informaatioon. Standardi tulee sisältämään ohjeistusta seikoista, joita yhtiön tulee arvioida päättäessään siitä, kumpi menetelmä antaa hyödyllisintä tietoa tilinpäätöksen käyttäjälle. 
Kun yhtiö esittää liiketoiminnan kulut toimintokohtaisesti, tulee tietyt erät (mm. poistot ja työsuhde-etuudet) eritellä liitetiedossa toimintokohtaisesti. Standardiluonnoksessa esitettyä vaatimusta, jonka mukaan kaikki liiketoiminnan kulut tulee esittää liitetiedoissa kululajikohtaisesti, on siis hiukan helpotettu saatujen kommenttien perusteella.  
Taseen osalta ainoa esitetty muutos on se, että liikearvo tulee jatkossa esittää omana eränään. Muun laajan tuloksen eriin ja oman pääoman muutoslaskelmaan ei ole tulossa muutoksia. Rahavirtalaskelmaan liittyen on alustavasti päätetty, että silloin kun yhtiö esittää liiketoiminnan rahavirrat käyttäen epäsuoraa menetelmää, tulee lähtökohtana käyttää liiketoiminnan voitto tai tappio -välisummaa. Jatkossa myös maksetut ja saadut korot sekä osingot tulisi esittää tietyssä rahavirrassa. Tähän liittyen standardi tulee sisältämään erillistä ohjeistusta yhtiöille, jotka toimivat tietyillä määritellyillä, aiemmin yllä kuvatuilla toimialoilla. 
Tällä hetkellä yhtiöt esittävät erilaisia vaihtoehtoisia tunnuslukuja (alternative performance measures, AMP) tilinpäätöksessä esitettyjen tietojen rinnalla. Näiden pyrkimyksenä on antaa sijoittajille merkityksellisiä lisätietoja ja parantaa vertailukelpoisuutta. Nämä tiedot eivät kuitenkaan ole olleet IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisia tunnuslukuja. Uusi standardi tulee sisältämään johdon tunnuslukujen määritelmän ja liitetietovaatimuksia niihin liittyen. Yhtiöiden tulee esittää johdon tunnusluvut (management performance measures, MPM) ja antaa niistä vaadittavat tiedot yhdessä liitetiedossa. Käytännössä tämä tulee johtamaan siihen, että jatkossa yhtiöt raportoivat kahdenlaisia tunnuslukuja, APM:iä ja MPM:iä, sillä nykyiset APM:t eivät käsityksemme mukaan kaikki täytä MPM:n määritelmää. Johdon tunnusluvuista tullaan myös vaatimaan enemmän tietoja kuin mitä vaihtoehtoisista tunnusluvuista tällä hetkellä edellytetään esitettävän. Johdon tunnusluvut tulee täsmäyttää lähimpään vertailukelpoiseen IFRS-tilinpäätösstandardien määrittelemään väli- tai yhteissummaan, ja täsmäytyslaskelmassa tulee esittää myös täsmäytyserien verovaikutus ja niiden vaikutus määräysvallattomien omistajien osuuteen. 
Mitä yhtiöiden tulee käytännössä tehdä?  
Kun standardi julkaistaan, yhtiöiden tulee tutustua uusiin vaatimuksiin ja selvittää sen vaikutukset tilinpäätösraportointiin. Uusi standardi saattaa vaatia merkittäviä muutoksia mm. tilikarttoihin sekä siihen, miten tietoja ohjataan/esitetään tuloslaskelmalla. Muutoksia voi olla luvassa myös järjestelmiin, sisäiseen raportointiin ja tunnuslukuihin. On hyvä huomioida, että uuden standardin vaikutukset eivät rajoitu vain tilinpäätösraportointiin, vaan lisäksi tulee kartoittaa vaikutukset kautta linjan yhtiön eri prosesseihin ja toimintoihin sekä laajemmin ulkoiseen viestintään. Vaikutusten selvittäminen tulee vaatimaan työtä eikä työmäärää ole syytä vähätellä.  
Milloin uusi standardi on tulossa voimaan?  
IASB on kertonut, että uusi standardi tulee voimaan 1.1.2027, ja sitä tulee soveltaa takautuvasti. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Vertailukauden (tai -kausien) tiedot tulee oikaista ja esittää uusien vaatimusten mukaisesti. Standardi tulee edellyttämään, että sinä vuonna, kun standardia sovelletaan ensimmäistä kertaa, vertailukauden tuloslaskelman jokaisesta rivistä esitetään täsmäytyslaskelma. Tässä täsmäytyslaskelmassa vertaillaan IAS 1:n mukaista esitystä ja uuden standardin mukaista esitystä kunkin rivin osalta. Yhtiöiden tulee siis pystyä esittämään tiedot vertailukaudelta sekä vanhan että uuden standardin mukaisesti.  
Uusi standardi tulee muuttamaan raportointikäytäntöjä, joten projektin etenemistä kannattaa seurata ja vaikutusanalyysi kannattaa aloittaa viimeistään silloin, kun uusi standardi julkaistaan!
Kirjoittaja Helka Ivaska toimii Directorina PwC:n Corporate Reporting Services -ryhmässä, joka auttaa ratkaisemaan asiakkaiden IFRS-tilinpäätösstandardien ja kestävyysraportointitietojen raportointikysymyksiä. Helkan erikoistumisalaa ovat muun muassa tulouttamiseen, osakeperusteisiin maksuihin ja tilinpäätöksen esittämiseen liittyvät erityiskysymykset.

IFRS valokeilassa – Uusi IFRS-tilinpäätösstandardi näköpiirissä. Mistä on kysymys?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

IFRS valokeilassa – Kestävyysraportointivaatimukset laajenevat – mitä asioita IFRS-tilinpäätöksen laatijoiden tulee huomioida?

IFRS valokeilassa – Osakekannustinjärjestelyjen kirjanpitokäsittelyn mielenkiintoiset kysymykset

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Helka Ivaska

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa