Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

PwC Suomen partneri Petri Näätänen on nimitetty yhtiön Inclusion &amp; Diversity -johtajaksi 1.7.2024 alkaen. Hän raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle Kauko Storbackalle. Näätänen jatkaa myös nykyisessä tehtävässään PwC Suomen Risk Assurance Services -yksikön johtajana.  Petrillä on yli 20 vuoden kokemus yritysten riskienhallinnan neuvonannosta. Hän aloitti työskentelyn PwC:llä vuonna 2000. Vuodesta 2020 hän on johtanut yhtiön riskienhallintapalveluita, ja...

Petri Näätänen on nimitetty PwC Suomen Inclusion & Diversity Leaderiksi 

Nimitystoimikunnat ovat yleistyneet viiden viime vuoden aikana merkittävästi hallitusten jäsenten valinnan tapana. Pörssiyhtiöiden hallitusnimityksissä valtaa käyttävät erityisesti työeläkeyhtiöt Varma ja Ilmarinen sekä Suomen valtio, jotka pitävät hallussaan 29 prosenttia kaikista nimeämisoikeuksista. Tiedot ilmenevät tuoreesta PwC Suomen toteuttamasta selvityksestä. PwC tutki pörssiyhtiöiden tapaa tehdä hallitusnimitykset sekä suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeenomistajien nimitystoimikuntien toimintaa. Nimitystoimikuntien kautta suurimmat osakkeenomistajat pääsevät...

PwC selvitti: Pörssiyhtiöiden hallitusnimityksissä suurin valta Varmalla, Ilmarisella ja valtiolla

Keskusverolautakunnan kesällä 2024 antamassa ennakkoratkaisussa KVL:2024/19 käsiteltiin siitä, voidaanko testamentilla muodostettu varallisuuskokonaisuus tai sukurahasto muuntaa säätiölaissa tarkoitetuksi sukusäätiöksi tuloverolain toimintamuodon muutoksia koskevien säännösten mukaisesti. Tuloverolain säännösten mukaan yritys voi muuttaa toimintamuotoaan niin sanottua jatkuvuusperiaatetta noudattaen, eli käytännössä ilman tuloveroseuraamuksia ja ilman että yrityksen katsottaisiin toimintamuodon muutoksen yhteydessä verotuksen näkökulmasta purkautuvan. Säännökset toimintamuodon muutoksista sisältyvät tuloverolain...

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Listaamattoman yhtiön osakkeiden omistaminen oman holdingyhtiön kautta suoran henkilökohtaisen omistuksen sijaan on usein järkevä ratkaisu. Verotuskäytännön muutokset avaavat tähän uusia toteuttamisvaihtoehtoja. Listaamattomien yhtiöiden omistajilta kuulee usein samankaltaisia kysymyksiä: Pitäisikö osakkeet omistaa suoraan omissa nimissä vai holdingyhtiön kautta? Jos jo toimivan yhtiön osakkeet tällä hetkellä omistetaan suoraan omissa nimissä, miten holdingyhtiömalliin siirtyminen olisi mahdollista toteuttaa tehokkaasti?...

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Palkan ja työkorvauksen välinen rajanvetosääntely määrittää, voiko jotakin työtä tehdä oman yrityksen kautta palkatun työ- tai toimisuhteen sijaan. Yritysten virallisista, henkilökohtaisista hallintotehtävistä kertyvä kompensaatio on kuitenkin vero-oikeudellisesti aina henkilökohtaista palkkiota, jota ei voi laskuttaa. Verohallinto päivitti keväällä ohjettaan, joka ulottaa “verotuksen palkkavaatimuksen” myös joihinkin epävirallisiin johtotehtäviin, kuten yhdistyksen toiminnanjohtajaan tai säätiön asiamieheen. Tällä voi olla...

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Elokuussa 2024 astui voimaan maailman ensimmäinen kattava tekoälyä koskeva säädös, EU:n tekoälysäädös (EU AI Act). Sen täysimääräinen soveltaminen alkaa 2. elokuuta 2026, lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, kuten tiettyjä kieltoja, jotka tulevat voimaan jo kuuden kuukauden kuluttua. Turvallisuus ja perusoikeudet keskiössä Säädöksen tavoitteena on luoda yhtenäinen oikeudellinen kehys tekoälyn riskien hallitsemiseksi. Säädös asettaa erityisiä ja laajoja...

EU:n tekoälysäädös astui voimaan – mitä seuraavaksi?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan seitsemännessä osassa Juulia Malmelin käsittelee kesäloman jälkeiseen töihinpaluuseen liittyvää jännitystä. Vaikka kesäloma olisi kuinka virkistävä, töihinpaluuseen liittyy aina jonkinlaisia käynnistysvaikeuksia. Mikä toisi töissä samanlaista jännitystä kuin olympialaisten keihäs- tai moukarikarsinnat, tai jalkapallon EM-finaali? Varma vinkki päästä takaisin työmoodiin on tarttua IASB:n agendaan ja palautella mieliin, mitä kaikkea kivaa sieltä nyt lähikuukausille onkaan...

IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä

Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla kaksi vuosikirjapäätöstä (KHO 2024:93 ja KHO 2024:94), jotka ottivat kantaa siihen, millaisissa olosuhteissa kaavamaista, perustason mukaista veronkorotusta voidaan alentaa tai se voidaan jättää kokonaan määräämättä.  Mitä säännöt veronkorotuksista sanovat? Veronkorotus voidaan määrätä muun muassa tilanteessa, jossa yhtiön antamassa veroilmoituksessa on ollut virhe. Tuloverotuksessa niin sanottu perustason veronkorotus on yleensä kaksi...

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen

Keskusverolautakunnan (KVL) kesäkuussa 2024 antama ennakkoratkaisu 2024/23 ottaa kantaa henkilöstörahastoeriä tuottavassa tulospalkkiojärjestelmässä hyväksyttäviin mittareihin eli siihen, millä kriteereillä työnantaja voi maksaa työntekijälle palkkiota henkilöstörahastoon ilman, että tuloa verotetaan tuolla hetkellä. Ennakkoratkaisun mukaan työntekijän henkilökohtainen asiakaslaskutuksen kate on hyväksyttävä mittari. Mistä on kyse? Henkilöstörahastojen tulospalkkiojärjestelmiin liittyvä verotuksellinen kysymys kytkeytyy siis ennen kaikkea työntekijälle maksettavan palkkion verotukselliseen...

KVL: Henkilöstörahastoon liitetyssä tulospalkkiojärjestelmässä voi edelleen käyttää henkilökohtaiseen asiakaslaskutukseen perustuvaa mittaria

Ylityöt ja niiden syntyminen aiheuttavat yhä enemmän tulkinnanvaraisia tilanteita, kun töitä on mahdollista tehdä älylaitteiden avulla missä ja milloin vain. Lisäksi työpaikoilla on käytössä erilaisia työaikamuotoja, joissa valtaa työajan käytön suhteen on annettu työntekijöille. Syntyykö ylityötä, kun työntekijät työskentelevät omaehtoisesti sovitun työajan ulkopuolella ja milloin ylityötä syntyy eri työaikamuodoissa? Tilanteet ovat monitulkintaisia ja aiheuttavat päänvaivaa...

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

“Kyllä meidän työntekijämme ovat kaikki päteviä!” Erään lähijohtajan vuosien takainen kommentti tiedusteluuni mahdollisista osaamisen kehittämistarpeista nousi mieleeni, kun pähkäilin pitkästä aikaa osaamisen johtamisen problematiikkaa. Osaamisen johtamisella tarkoitetaan sellaista näkökulmaa ja toimintatapaa, jossa organisaation osaamispotentiaali pyritään hyödyntämään ja ohjaamaan mahdollisimman hyvin sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kantaa otetaan tällöin henkilöstön laatuun, määrään ja hintaan. Ajatuskulku taustalla menee siten,...

Kilpailukyky syntyy inhimillisestä osaamisesta

Johtajuutta tarvitaan enemmän kuin koskaan. Kuvittele työelämä viisi vuotta sitten. Muutosvauhti on ollut valtavaa siihen nähden. Pandemia vauhditti digitaalista siirtymää ja pakotti organisaatiot hyödyntämään teknologiaa aivan uusilla tavoilla. Asiakkaat tottuivat käyttämään digitaalisia myyntikanavia. Generatiivisen tekoälyn luomaa potentiaalia pyritään parasta aikaa valjastamaan organisaatioiden hyötykäyttöön. Globaalit megatrendit vaikuttavat monin tavoin talouteen ja yhteiskuntaan. Kaikki tämä näkyy työntekijöille...

Johtajuuden kehittäminen auttaa menestymään muutoksessa

Työelämä muuttuu niin Suomessa kuin globaalistikin. Muun muassa tekoäly, taantuma, väestön ikärakenteen muutos sekä kestävä kehitys muovaavat työnteon totuttuja tapoja sekä luovat kokonaan uusia työtehtäviä ja jopa toimialoja. Vaikka muutos on väistämätöntä, voi se silti kuormittaa työntekijöitä, kuten PwC:n vuosittainen Global Workforce Hopes and Fears &#8211;tutkimus osoittaa. Jo antiikin Kreikassa todettiin, että vain muutos on...

Tutkimus: muutokset kuormittavat työntekijöitä juuri nyt voimakkaasti

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Standardiluonnosta kommentoitiin varsin laajasti ja saatujen kommenttien läpikäyntiin kului lähes kolme vuotta. Nyt IASB on saanut tältä osin projektin päätökseen ja odotamme sen julkaisevan uuden standardin vuoden 2024 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Uusi standardi tulee korvaamaan nykyisen IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin.  
Keihin uusi standardi vaikuttaa?  
Uusi standardi tulee vaikuttamaan jokaiseen yhtiöön, joka laatii tilinpäätöksensä IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti.   
Merkittävimmät muutosehdotukset 
Ennen kuin uusi standardi on julkaistu, on mahdollista, että alustavat päätökset vielä muuttuvat joltain osin. Huomioitavaa on myös, että tässä artikkelissa käytetyt termit voivat muuttua, kun standardin virallinen suomenkielinen käännös julkaistaan. 
Projektin tavoitteena on parantaa tilinpäätöksen antamaa informaatiota. Projektin pääpaino on tuloslaskelmassa ja tulosraportoinnin kehittämisessä, jotta mm. eri yhtiöiden tulokset olisivat keskenään paremmin vertailukelpoisia. Yllättävää ei siis ole, että merkittävimmät muutokset liittyvät nimenomaan tuloslaskelman esittämiseen ja tuloslaskelman liitetietoihin.  
Uusi standardi tulee sisältämään vaatimuksen jaotella tuotot ja kulut kolmeen uuteen luokkaan, jotka ovat: 
<ul>
<li data-leveltext="-" data-font="Calibri" data-listid="1" data-list-defn-props="{&quot;335552541&quot;:1,&quot;335559684&quot;:-2,&quot;335559685&quot;:720,&quot;335559991&quot;:360,&quot;469769226&quot;:&quot;Calibri&quot;,&quot;469769242&quot;:[8226],&quot;469777803&quot;:&quot;left&quot;,&quot;469777804&quot;:&quot;-&quot;,&quot;469777815&quot;:&quot;hybridMultilevel&quot;}" aria-setsize="-1" data-aria-posinset="1" data-aria-level="1">liiketoiminnan</li>
<li data-leveltext="-" data-font="Calibri" data-listid="1" data-list-defn-props="{&quot;335552541&quot;:1,&quot;335559684&quot;:-2,&quot;335559685&quot;:720,&quot;335559991&quot;:360,&quot;469769226&quot;:&quot;Calibri&quot;,&quot;469769242&quot;:[8226],&quot;469777803&quot;:&quot;left&quot;,&quot;469777804&quot;:&quot;-&quot;,&quot;469777815&quot;:&quot;hybridMultilevel&quot;}" aria-setsize="-1" data-aria-posinset="1" data-aria-level="1">investointien</li>
<li data-leveltext="-" data-font="Calibri" data-listid="1" data-list-defn-props="{&quot;335552541&quot;:1,&quot;335559684&quot;:-2,&quot;335559685&quot;:720,&quot;335559991&quot;:360,&quot;469769226&quot;:&quot;Calibri&quot;,&quot;469769242&quot;:[8226],&quot;469777803&quot;:&quot;left&quot;,&quot;469777804&quot;:&quot;-&quot;,&quot;469777815&quot;:&quot;hybridMultilevel&quot;}" aria-setsize="-1" data-aria-posinset="1" data-aria-level="1">rahoituksen luokat.  </li>
</ul>
Yhtiöiden tulee jatkossa esittää seuraavat välisummat tuloslaskelmassaan:  
<ul>
<li data-leveltext="-" data-font="Calibri" data-listid="2" data-list-defn-props="{&quot;335552541&quot;:1,&quot;335559684&quot;:-2,&quot;335559685&quot;:720,&quot;335559991&quot;:360,&quot;469769226&quot;:&quot;Calibri&quot;,&quot;469769242&quot;:[8226],&quot;469777803&quot;:&quot;left&quot;,&quot;469777804&quot;:&quot;-&quot;,&quot;469777815&quot;:&quot;hybridMultilevel&quot;}" aria-setsize="-1" data-aria-posinset="3" data-aria-level="1">liiketoiminnan voitto tai tappio </li>
<li data-leveltext="-" data-font="Calibri" data-listid="2" data-list-defn-props="{&quot;335552541&quot;:1,&quot;335559684&quot;:-2,&quot;335559685&quot;:720,&quot;335559991&quot;:360,&quot;469769226&quot;:&quot;Calibri&quot;,&quot;469769242&quot;:[8226],&quot;469777803&quot;:&quot;left&quot;,&quot;469777804&quot;:&quot;-&quot;,&quot;469777815&quot;:&quot;hybridMultilevel&quot;}" aria-setsize="-1" data-aria-posinset="4" data-aria-level="1">tulos ennen rahoitusta ja tuloveroja.  </li>
</ul>
Toki yhtiöt ovat nykyisinkin esittäneet välisummia tilinpäätöksissään, mutta IFRS-tilinpäätösstandardit eivät ole vaatineet esittämään tiettyjä määriteltyjä välisummia, eivätkä välisummat siten välttämättä ole olleet keskenään vertailukelpoisia.  
Standardi tulee sisältämään myös erillistä ohjeistusta tietyillä määritellyillä toimialoilla toimiville yhtiöille, kuten sijoitusyhteisöille, pankeille ja vakuutusyhtiöille, joiden päätoimialaan voi kuulua sijoittaminen ja rahoittaminen.  
Kun tuloslaskelman rakenne muuttuu, johtaa tämä väistämättä siihen, että myös tuloslaskelman liitetiedot muuttuvat.  
Uusi standardi tulee sisältämään myös periaatteet liiketapahtumien ja muiden tietojen yhdistämiseen ja jaotteluun liittyen. Periaatteet koskevat sekä päälaskelmia että liitetietoja, joiden rooli on erilainen. Päälaskelmien tulee antaa jäsennelty ja vertailukelpoinen yhteenveto yhtiön tuotoista, kuluista, varoista, veloista, omasta pääomasta ja rahavirroista. Liitetietojen tehtävä on tukea päälaskelmien antamia tietoa ja antaa lisätietoja. Jatkossa yhtiöiden tulee jaotella tietoja riittävällä tasolla, jotta tilinpäätöksen käyttäjä saa olennaista informaatiota. Kun projektin tavoitteena on ollut parantaa tilinpäätöksen antamaa informaatiota, oletusarvona on, että tietoja tulee jaotella jatkossa nykyistä laajemmin.  
Standardiluonnoksessa esitettiin myös ns. poikkeuksellisten tuottojen ja kulujen määritelmä ja liitetietovaatimuksia edellä mainittuihin eriin liittyen. IASB on kuitenkin päättänyt luopua kyseisistä vaatimuksista. Poikkeuksellisten erien määritteleminen sai kannatusta, mutta ehdotettu määritelmä ei. IASB ei halunnut, että projekti viivästyisi tämän takia, ja päätti siten olla etenemättä asiassa. 
Tuloslaskelmassa liiketoiminnan kulut voidaan esittää kuten nytkin – joko kululajikohtaisesti tai toimintokohtaisesti – mutta esittämistapaa ei voi vapaasti valita. Yhtiön tulee käyttää esittämistapana menetelmää, joka johtaa hyödyllisimpään informaatioon. Standardi tulee sisältämään ohjeistusta seikoista, joita yhtiön tulee arvioida päättäessään siitä, kumpi menetelmä antaa hyödyllisintä tietoa tilinpäätöksen käyttäjälle. 
Kun yhtiö esittää liiketoiminnan kulut toimintokohtaisesti, tulee tietyt erät (mm. poistot ja työsuhde-etuudet) eritellä liitetiedossa toimintokohtaisesti. Standardiluonnoksessa esitettyä vaatimusta, jonka mukaan kaikki liiketoiminnan kulut tulee esittää liitetiedoissa kululajikohtaisesti, on siis hiukan helpotettu saatujen kommenttien perusteella.  
Taseen osalta ainoa esitetty muutos on se, että liikearvo tulee jatkossa esittää omana eränään. Muun laajan tuloksen eriin ja oman pääoman muutoslaskelmaan ei ole tulossa muutoksia. Rahavirtalaskelmaan liittyen on alustavasti päätetty, että silloin kun yhtiö esittää liiketoiminnan rahavirrat käyttäen epäsuoraa menetelmää, tulee lähtökohtana käyttää liiketoiminnan voitto tai tappio -välisummaa. Jatkossa myös maksetut ja saadut korot sekä osingot tulisi esittää tietyssä rahavirrassa. Tähän liittyen standardi tulee sisältämään erillistä ohjeistusta yhtiöille, jotka toimivat tietyillä määritellyillä, aiemmin yllä kuvatuilla toimialoilla. 
Tällä hetkellä yhtiöt esittävät erilaisia vaihtoehtoisia tunnuslukuja (alternative performance measures, AMP) tilinpäätöksessä esitettyjen tietojen rinnalla. Näiden pyrkimyksenä on antaa sijoittajille merkityksellisiä lisätietoja ja parantaa vertailukelpoisuutta. Nämä tiedot eivät kuitenkaan ole olleet IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisia tunnuslukuja. Uusi standardi tulee sisältämään johdon tunnuslukujen määritelmän ja liitetietovaatimuksia niihin liittyen. Yhtiöiden tulee esittää johdon tunnusluvut (management performance measures, MPM) ja antaa niistä vaadittavat tiedot yhdessä liitetiedossa. Käytännössä tämä tulee johtamaan siihen, että jatkossa yhtiöt raportoivat kahdenlaisia tunnuslukuja, APM:iä ja MPM:iä, sillä nykyiset APM:t eivät käsityksemme mukaan kaikki täytä MPM:n määritelmää. Johdon tunnusluvuista tullaan myös vaatimaan enemmän tietoja kuin mitä vaihtoehtoisista tunnusluvuista tällä hetkellä edellytetään esitettävän. Johdon tunnusluvut tulee täsmäyttää lähimpään vertailukelpoiseen IFRS-tilinpäätösstandardien määrittelemään väli- tai yhteissummaan, ja täsmäytyslaskelmassa tulee esittää myös täsmäytyserien verovaikutus ja niiden vaikutus määräysvallattomien omistajien osuuteen. 
Mitä yhtiöiden tulee käytännössä tehdä?  
Kun standardi julkaistaan, yhtiöiden tulee tutustua uusiin vaatimuksiin ja selvittää sen vaikutukset tilinpäätösraportointiin. Uusi standardi saattaa vaatia merkittäviä muutoksia mm. tilikarttoihin sekä siihen, miten tietoja ohjataan/esitetään tuloslaskelmalla. Muutoksia voi olla luvassa myös järjestelmiin, sisäiseen raportointiin ja tunnuslukuihin. On hyvä huomioida, että uuden standardin vaikutukset eivät rajoitu vain tilinpäätösraportointiin, vaan lisäksi tulee kartoittaa vaikutukset kautta linjan yhtiön eri prosesseihin ja toimintoihin sekä laajemmin ulkoiseen viestintään. Vaikutusten selvittäminen tulee vaatimaan työtä eikä työmäärää ole syytä vähätellä.  
Milloin uusi standardi on tulossa voimaan?  
IASB on kertonut, että uusi standardi tulee voimaan 1.1.2027, ja sitä tulee soveltaa takautuvasti. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Vertailukauden (tai -kausien) tiedot tulee oikaista ja esittää uusien vaatimusten mukaisesti. Standardi tulee edellyttämään, että sinä vuonna, kun standardia sovelletaan ensimmäistä kertaa, vertailukauden tuloslaskelman jokaisesta rivistä esitetään täsmäytyslaskelma. Tässä täsmäytyslaskelmassa vertaillaan IAS 1:n mukaista esitystä ja uuden standardin mukaista esitystä kunkin rivin osalta. Yhtiöiden tulee siis pystyä esittämään tiedot vertailukaudelta sekä vanhan että uuden standardin mukaisesti.  
Uusi standardi tulee muuttamaan raportointikäytäntöjä, joten projektin etenemistä kannattaa seurata ja vaikutusanalyysi kannattaa aloittaa viimeistään silloin, kun uusi standardi julkaistaan!
Kirjoittaja Helka Ivaska toimii Directorina PwC:n Corporate Reporting Services -ryhmässä, joka auttaa ratkaisemaan asiakkaiden IFRS-tilinpäätösstandardien ja kestävyysraportointitietojen raportointikysymyksiä. Helkan erikoistumisalaa ovat muun muassa tulouttamiseen, osakeperusteisiin maksuihin ja tilinpäätöksen esittämiseen liittyvät erityiskysymykset.

IFRS valokeilassa – Uusi IFRS-tilinpäätösstandardi näköpiirissä. Mistä on kysymys?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä

IFRS valokeilassa – Oman ja vieraan pääoman rajalla

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Helka Ivaska

Muut lukivat myös

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen