IFRS valokeilassa – Uusi IFRS-tilinpäätösstandardi näköpiirissä. Mistä on kysymys?
International Accounting Standards Board (IASB) käynnisti Primary Financial Statements -projektin parantaakseen tuloksen raportointia vastauksena tilinpäätöksen käyttäjien ja sidosryhmien pyyntöihin. Projektin tuloksena IASB julkaisi standardiluonnoksen "General Presentation and Disclosures" vuoden 2019 lopussa.
International Accounting Standards Board (IASB) käynnisti Primary Financial Statements -projektin parantaakseen tuloksen raportointia vastauksena tilinpäätöksen käyttäjien ja sidosryhmien pyyntöihin. Projektin tuloksena IASB julkaisi standardiluonnoksen ”General Presentation and Disclosures” vuoden 2019 lopussa.
Standardiluonnosta kommentoitiin varsin laajasti ja saatujen kommenttien läpikäyntiin kului lähes kolme vuotta. Nyt IASB on saanut tältä osin projektin päätökseen ja odotamme sen julkaisevan uuden standardin vuoden 2024 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Uusi standardi tulee korvaamaan nykyisen IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin.
Keihin uusi standardi vaikuttaa?
Uusi standardi tulee vaikuttamaan jokaiseen yhtiöön, joka laatii tilinpäätöksensä IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti.
Merkittävimmät muutosehdotukset
Ennen kuin uusi standardi on julkaistu, on mahdollista, että alustavat päätökset vielä muuttuvat joltain osin. Huomioitavaa on myös, että tässä artikkelissa käytetyt termit voivat muuttua, kun standardin virallinen suomenkielinen käännös julkaistaan.
Projektin tavoitteena on parantaa tilinpäätöksen antamaa informaatiota. Projektin pääpaino on tuloslaskelmassa ja tulosraportoinnin kehittämisessä, jotta mm. eri yhtiöiden tulokset olisivat keskenään paremmin vertailukelpoisia. Yllättävää ei siis ole, että merkittävimmät muutokset liittyvät nimenomaan tuloslaskelman esittämiseen ja tuloslaskelman liitetietoihin.
Uusi standardi tulee sisältämään vaatimuksen jaotella tuotot ja kulut kolmeen uuteen luokkaan, jotka ovat:
- liiketoiminnan
- investointien
- rahoituksen luokat.
Yhtiöiden tulee jatkossa esittää seuraavat välisummat tuloslaskelmassaan:
- liiketoiminnan voitto tai tappio
- tulos ennen rahoitusta ja tuloveroja.
Toki yhtiöt ovat nykyisinkin esittäneet välisummia tilinpäätöksissään, mutta IFRS-tilinpäätösstandardit eivät ole vaatineet esittämään tiettyjä määriteltyjä välisummia, eivätkä välisummat siten välttämättä ole olleet keskenään vertailukelpoisia.
Standardi tulee sisältämään myös erillistä ohjeistusta tietyillä määritellyillä toimialoilla toimiville yhtiöille, kuten sijoitusyhteisöille, pankeille ja vakuutusyhtiöille, joiden päätoimialaan voi kuulua sijoittaminen ja rahoittaminen.
Kun tuloslaskelman rakenne muuttuu, johtaa tämä väistämättä siihen, että myös tuloslaskelman liitetiedot muuttuvat.
Uusi standardi tulee sisältämään myös periaatteet liiketapahtumien ja muiden tietojen yhdistämiseen ja jaotteluun liittyen. Periaatteet koskevat sekä päälaskelmia että liitetietoja, joiden rooli on erilainen. Päälaskelmien tulee antaa jäsennelty ja vertailukelpoinen yhteenveto yhtiön tuotoista, kuluista, varoista, veloista, omasta pääomasta ja rahavirroista. Liitetietojen tehtävä on tukea päälaskelmien antamia tietoa ja antaa lisätietoja. Jatkossa yhtiöiden tulee jaotella tietoja riittävällä tasolla, jotta tilinpäätöksen käyttäjä saa olennaista informaatiota. Kun projektin tavoitteena on ollut parantaa tilinpäätöksen antamaa informaatiota, oletusarvona on, että tietoja tulee jaotella jatkossa nykyistä laajemmin.
Standardiluonnoksessa esitettiin myös ns. poikkeuksellisten tuottojen ja kulujen määritelmä ja liitetietovaatimuksia edellä mainittuihin eriin liittyen. IASB on kuitenkin päättänyt luopua kyseisistä vaatimuksista. Poikkeuksellisten erien määritteleminen sai kannatusta, mutta ehdotettu määritelmä ei. IASB ei halunnut, että projekti viivästyisi tämän takia, ja päätti siten olla etenemättä asiassa.
Tuloslaskelmassa liiketoiminnan kulut voidaan esittää kuten nytkin – joko kululajikohtaisesti tai toimintokohtaisesti – mutta esittämistapaa ei voi vapaasti valita. Yhtiön tulee käyttää esittämistapana menetelmää, joka johtaa hyödyllisimpään informaatioon. Standardi tulee sisältämään ohjeistusta seikoista, joita yhtiön tulee arvioida päättäessään siitä, kumpi menetelmä antaa hyödyllisintä tietoa tilinpäätöksen käyttäjälle.
Kun yhtiö esittää liiketoiminnan kulut toimintokohtaisesti, tulee tietyt erät (mm. poistot ja työsuhde-etuudet) eritellä liitetiedossa toimintokohtaisesti. Standardiluonnoksessa esitettyä vaatimusta, jonka mukaan kaikki liiketoiminnan kulut tulee esittää liitetiedoissa kululajikohtaisesti, on siis hiukan helpotettu saatujen kommenttien perusteella.
Taseen osalta ainoa esitetty muutos on se, että liikearvo tulee jatkossa esittää omana eränään. Muun laajan tuloksen eriin ja oman pääoman muutoslaskelmaan ei ole tulossa muutoksia. Rahavirtalaskelmaan liittyen on alustavasti päätetty, että silloin kun yhtiö esittää liiketoiminnan rahavirrat käyttäen epäsuoraa menetelmää, tulee lähtökohtana käyttää liiketoiminnan voitto tai tappio -välisummaa. Jatkossa myös maksetut ja saadut korot sekä osingot tulisi esittää tietyssä rahavirrassa. Tähän liittyen standardi tulee sisältämään erillistä ohjeistusta yhtiöille, jotka toimivat tietyillä määritellyillä, aiemmin yllä kuvatuilla toimialoilla.
Tällä hetkellä yhtiöt esittävät erilaisia vaihtoehtoisia tunnuslukuja (alternative performance measures, AMP) tilinpäätöksessä esitettyjen tietojen rinnalla. Näiden pyrkimyksenä on antaa sijoittajille merkityksellisiä lisätietoja ja parantaa vertailukelpoisuutta. Nämä tiedot eivät kuitenkaan ole olleet IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisia tunnuslukuja. Uusi standardi tulee sisältämään johdon tunnuslukujen määritelmän ja liitetietovaatimuksia niihin liittyen. Yhtiöiden tulee esittää johdon tunnusluvut (management performance measures, MPM) ja antaa niistä vaadittavat tiedot yhdessä liitetiedossa. Käytännössä tämä tulee johtamaan siihen, että jatkossa yhtiöt raportoivat kahdenlaisia tunnuslukuja, APM:iä ja MPM:iä, sillä nykyiset APM:t eivät käsityksemme mukaan kaikki täytä MPM:n määritelmää. Johdon tunnusluvuista tullaan myös vaatimaan enemmän tietoja kuin mitä vaihtoehtoisista tunnusluvuista tällä hetkellä edellytetään esitettävän. Johdon tunnusluvut tulee täsmäyttää lähimpään vertailukelpoiseen IFRS-tilinpäätösstandardien määrittelemään väli- tai yhteissummaan, ja täsmäytyslaskelmassa tulee esittää myös täsmäytyserien verovaikutus ja niiden vaikutus määräysvallattomien omistajien osuuteen.
Mitä yhtiöiden tulee käytännössä tehdä?
Kun standardi julkaistaan, yhtiöiden tulee tutustua uusiin vaatimuksiin ja selvittää sen vaikutukset tilinpäätösraportointiin. Uusi standardi saattaa vaatia merkittäviä muutoksia mm. tilikarttoihin sekä siihen, miten tietoja ohjataan/esitetään tuloslaskelmalla. Muutoksia voi olla luvassa myös järjestelmiin, sisäiseen raportointiin ja tunnuslukuihin. On hyvä huomioida, että uuden standardin vaikutukset eivät rajoitu vain tilinpäätösraportointiin, vaan lisäksi tulee kartoittaa vaikutukset kautta linjan yhtiön eri prosesseihin ja toimintoihin sekä laajemmin ulkoiseen viestintään. Vaikutusten selvittäminen tulee vaatimaan työtä eikä työmäärää ole syytä vähätellä.
Milloin uusi standardi on tulossa voimaan?
IASB on kertonut, että uusi standardi tulee voimaan 1.1.2027, ja sitä tulee soveltaa takautuvasti. Aikaisempi soveltaminen on sallittua. Vertailukauden (tai -kausien) tiedot tulee oikaista ja esittää uusien vaatimusten mukaisesti. Standardi tulee edellyttämään, että sinä vuonna, kun standardia sovelletaan ensimmäistä kertaa, vertailukauden tuloslaskelman jokaisesta rivistä esitetään täsmäytyslaskelma. Tässä täsmäytyslaskelmassa vertaillaan IAS 1:n mukaista esitystä ja uuden standardin mukaista esitystä kunkin rivin osalta. Yhtiöiden tulee siis pystyä esittämään tiedot vertailukaudelta sekä vanhan että uuden standardin mukaisesti.
Uusi standardi tulee muuttamaan raportointikäytäntöjä, joten projektin etenemistä kannattaa seurata ja vaikutusanalyysi kannattaa aloittaa viimeistään silloin, kun uusi standardi julkaistaan!
Kirjoittaja Helka Ivaska toimii Directorina PwC:n Corporate Reporting Services -ryhmässä, joka auttaa ratkaisemaan asiakkaiden IFRS-tilinpäätösstandardien ja kestävyysraportointitietojen raportointikysymyksiä. Helkan erikoistumisalaa ovat muun muassa tulouttamiseen, osakeperusteisiin maksuihin ja tilinpäätöksen esittämiseen liittyvät erityiskysymykset.