Ilmastonmuutoksen vastaiset toimet ovat hidastuneet – Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttaminen yhä vaikeampaa

30.9.2019  |  Lehdistötiedote, Uutiset

Maailmanlaajuinen hiilestä irtautumisen tahti on hidastunut, ja se on nyt alimmillaan vuodesta 2011 lähtien tarkasteltuna, kertoo PwC:n vähähiilisen talouden indeksi Low Carbon Economy Index 2019. Kasvavaan energian kysyntään vastataan edelleen fossiilisten polttoaineiden kulutusta lisäämällä, mikä nosti päästöjen määrää kahdella prosentilla.

Jotta pysyttäisiin Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteessa eli lämpötilan nousun rajoittamisessa selvästi alle 2°C:een, maailmantalouden tulisi vähentää hiili-intensiteettiään 7,5 % joka vuosi tästä hetkestä lähtien vuoteen 2100 asti. Tämä merkitsee nykyisen hiilestä irtautumistahdin lähes viisinkertaistamista. Ensimmäisessä hiilipäästöjä koskevassa Low Carbon Economy -indeksissä (LCEI) vuonna 2009 kahden celsius-asteen tavoite oli saavutettavissa 3–4 %:n vuotuisella tahdilla.

Maailmanlaajuinen bruttokansantuote nousi viime vuonna 3,7 %. Vaikka maailmantalous tulee yhä energiatehokkaammaksi, yhteenlaskettu energiankulutus nousi 2,9 % energiaintensiivisten teollisuudenalojen kasvun myötä. Näitä ovat muun muassa rakennus- ja terästeollisuus nopeasti teollistuvissa maissa kuten Kiinassa, Intiassa ja Indonesiassa. 

Uusiutuva energia kasvoi nopeiten (7,2 %) vuodesta 2010 lähtien tarkasteltuna, mutta sen osuus on alle 12 % energiajärjestelmästä. Kasvavaan energian kysyntään vastataan edelleenkin fossiilisten polttoaineiden kulutusta lisäämällä, mikä nosti maailmanlaajuisia päästöjä 2 % vuonna 2018. Tämä tarkoitti nopeinta päästöjen nousua vuoden 2011 jälkeen. 

Maailmantalouden hiili-intensiteetti laski 1,6 % vuonna 2018. Tämä on alle puolet siitä hiilestä irtautumisen tasosta, joka saavutettiin vuonna 2015 (3,3 %), jolloin yli 190 valtiota sitoutui Pariisin ilmastosopimukseen. Jos tämä tahti jatkuu, valtiot eivät pysty saavuttamaan omia ilmastosopimuksen mukaisia kansallisia tavoitteitaan tai vielä kunnianhimoisempaa Pariisin ilmastosopimukseen otettua maailmanlaajuista tavoitetta ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta reilusti alle 2°C:een. 

Saksa, Meksiko ja Italia G20-maista esimerkillisimmät

PwC:n analyysin mukaan G20-maiden tulee pysyä keskimäärin 3 %:n vuotuisessa hiilestäirtautumistahdissa vuoteen 2030 asti, jotta ne voisivat saavuttaa omat kansalliset Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset tavoitteensa. Esimerkiksi Ranska saavutti 4 %:n keskimääräisen hiilestä irtautumisen tahdin siirryttyään ydinvoimaan 1980-luvulla – vuonna 2018 maailmanlaajuinen keskimääräinen tahti oli ainoastaan 1,6 %. 

Saksa oli tämän vuoden LCE-indeksin mukaan johtava G20-maa hiilestä irtautumisessa 6,5 %:n tahdilla. Muita kärkiluokan suoriutujia olivat Meksiko, Ranska, Italia ja Saudi-Arabia, jotka kaikki vähensivät päästöjään samalla kun niiden talous kasvoi. Iso-Britannia on edelleen nopeiten hiilestä irtautunut maa vuoteen 2000 verrattuna, mutta kehitys alkaa hiipua tahdin ollessa enää 3,5 % (edellisvuonna 4,7 %).

“On todella huolestuttavaa, että kehitys ilmastonmuutoksen estämiseksi on hidastunut. Ilmastonpelastamispuheiden ja todellisten poliittisten tekojen välillä on suuri kuilu ympäri maailmaa. Teot ovat olleet riittämättömiä. Yrityksillä on edessä vaikeasti hallittavia haasteita, koska niiden täytyy ottaa huomioon vähähiilisen toimintaympäristön sekä äärimmäisten sääilmiöiden vaikutukset, myös kasvava ilmastopolitiikan epävarmuus”, PwC:n ilmastonmuutosasiantuntija Jussi Nokkala sanoo.

Huolimatta viimeaikaisesta kehityksestä suuren yleisön sitoutumisen luomisessa, yritysten johtamisessa ja poliittisissa sitoumuksissa, hiilestä irtautuminen polkee paikallaan. Ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä valtioilla on keskeinen rooli. Suomi osoittaa vahvaa kansainvälistä ilmastojohtajuutta ja on asettanut hiilineutraaliustavoitteen vuodelle 2035. 

“Suomi on osoittanut hiilineutraaliustavoitteellaan tahtotilansa olla edelläkävijä ilmastonmuutoksenu vastaisessa työssä. Hiilineutraaliustavoitteen toteutuksessa on erityisen tärkeää pyrkiä kehittämään mahdollisimman johdonmukainen ja ennustettava toimintaympäristö tavalla, joka sekä helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä että kannustaa yrityksiä vähähiilisten ratkaisujen tuottamiseen. Myös sijoittajaodotukset kohdistuvat ilmastonmuutoksen torjuntaan ja vähähiilisiin ratkaisuihin. Sijoittajat ovat yhä valveutuneempia ja edellyttävät yhtiöiden johdolta riittävää ymmärrystä ilmastonmuutokseen liittyvistä taloudellisista vaikutuksista”, Nokkala toteaa.  

Lisätietoja:

Jussi Nokkala, , 050 354 8381

Low Carbon Economy Index (LCEI)
LCEI-malli yhdistää energialiitännäiset hiilidioksidipäästöt historiallisiin ja ennustettuihin BKT-tietoihin sekä ottaa huomioon Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n hiilibudjetit. Malli kattaa energiatiedot sekä makrotaloudelliset tiedot yksittäisistä G20-talouksista sekä koko maailmasta yhteensä. 

 

PwC auttaa yrityksiä kasvamaan, toimimaan tehokkaasti ja raportoimaan luotettavasti jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Apunasi on Suomessa yli 1 100 asiantuntijaa ympäri maan. Palveluitamme ovat liikkeenjohdon konsultointi, yritysjärjestelypalvelut, veroneuvonta, lakipalvelut, riskienhallinta sekä tilintarkastus- ja muut varmennuspalvelut. Tarkoituksenamme on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista asiakkaidemme merkittävimpiä ongelmia. Lisää tietoa: www.pwc.fi. Twitter: @PwC_Suomi.

PwC toimii 158 maassa yli 250 000 asiantuntijan voimin. Nimi PwC viittaa PwC-ketjuun ja/tai yhteen tai useampaan sen jäsenyritykseen, joista jokainen on oma itsenäinen yhtiö. Lisää tietoa: www.pwc.com/structure.
 


Jussi Nokkala

Yritysvastuu

+358 (0)20 787 8189

  

Jätä kommentti

(* merkityt kentät ovat pakollisia. Sähköpostiosoitetta ei julkaista kommentin yhteydessä.)