PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

<a href="https://www.pwc.fi/fi/palvelut/yritysjarjestelyt/arvonmaaritys.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Arvonmäärityksiä</a> tekevät ovat tähän mennessä pärjänneet IFRS-standardien suhteen aika helpolla. Minimitasoksi on riittänyt se, että on todennut pörssiyrityksistä laskettujen liikevoittoarvostuskertoimien soveltuvan vähän huonommin ei-IFRS-yhtiön arvostukseen, koska poistokäytännöt Suomen kirjanpitosääntöjen ja IFRS:n välillä voivat johtaa aika suuriin eroihin. 
Nyt IFRS 16 on tehnyt myös <a href="https://uutishuone.pwc.fi/ifrs-16-ja-kayttokatearvostuskerroin-miten-jatkossa-saadaan-tehtya-arvonmaarityksia/">käyttökatekertoimien käytön vaikeammaksi</a>. Arvonmäärityskertoimien lisäksi IFRS 16:lla on vaikutuksia myös kassavirtapohjaisiin menetelmiin¹. 
<blockquote>Paras tapa tällä hetkellä tuntuu olevan, että IFRS 16:n vaikutuksia ei oteta huomioon, vaan yritystoiminnan kassavirtaa arvioidaan kuten ennenkin.</blockquote>
Se ei vain ole enää niin helppoa kuin ennen.
<h2>Rahoitusvelka lisääntyi, kassavirtaa vaikeampi arvioida</h2>
Ensinnäkin IFRS 16 on lisännyt IFRS-yritysten rahoitusvelkaa. Rahoitusvelka on yksi painotetun keskimääräisen pääoman tuoton (WACC eli weighted average cost of capital) osatekijöistä. Pörssiyhtiöitä käytetään hyvin usein kaikenlaisten yritysten, myös listaamattomien, tuottovaatimuksen määrittämisen pohjana. Tähän on syynä se, että pörssikurssin kautta saadaan arvioitua ns. beta-luku, joka kuvaa liiketoiminnan riskiä. Samoista yrityksistä arvioidaan myös usein ns. optimaalista pääomarakennetta, joka painottuu nyt entistä enemmän velan puolelle. Ero ei-IFRS- ja IFRS-yhtiöiden välille syntyy pelkästään IFRS 16:n takia.
Toiseksi, IFRS-yrityksille kassavirran arvioiminen on vaikeampaa kuin aiemmin. On ollut aika tavallista, että liiketoiminnan kassavirran lähtötilanteena on pidetty sen liikevoittoa. Liikevoitosta on voinut usein laskea suoraan yritysverojen osuuden². Sitten liikevoittoon on voitu lisätä takaisin poistot, koska ne eivät vaikuta kassavirtaan. Tällä tavalla toimimisen voi unohtaa kokonaan, koska IFRS 16:n lonkerot pitävät poistoja vahvasti otteessaan. Ainakin osa vuokrakassavirrasta on nyt osana poistoja, joten niihin liittyvä osuus poistoista pitää ottaa huomioon kassavirtana.
Poistot eivät ikävä kyllä ole ainoa paikka tuloslaskelmaa, johon IFRS 16:n vaikutukset ovat levinneet. Edelliseen liittyen rahoituskustannukset on yleensä voinut jättää kokonaan huomiotta kassavirtapohjaisissa menetelmissä. Nyt, kun IFRS 16 jakaa vuokrakulut poistoihin ja rahoituskuluihin, pitää myös vuokriin liittyvä osuus rahoituskuluista ottaa huomioon kassavirtana.
Näen työssäni aika paljon eri tahojen tekemiä arvonmäärityksiä. Käytäntö IFRS 16:n suhteen on vaihtelevaa. Osassa IFRS 16:a ei ole mainittu ollenkaan. Eräässä tapauksessa kysyttyäni, onko käyttökatekertoimista siivottu pois IFRS 16:n vaikutukset, sain vastaani kysymyksen ”mikä IFRS 16”?
<h2>Vaikutukset tietojen keräämiseen ja malleihin</h2>
Käytännön ongelmia liittyy vielä tietojen keräämiseen ja malleihin. Erilaisissa tietokannoissa IFRS 16 -velka esitetään osana nettovelkaa, samalla tavalla kuin yhtiöt sen raportoivat. Vaikutusten siivoaminen pois esimerkiksi nettovelasta, käyttökatteesta ja liikevoitosta vaatii usein niiden keräämistä joko tietokannasta itsestään tai sitten yhtiöiden raportoinnista. Onneksi suurin osa yrityksistä kertoo IFRS 16:n vaikutuksista hyvin avoimesti. 
Kassavirtapohjaista arvonmääritystä varten rakennetut mallit on usein rakennettu niin, että esimerkiksi poistot vaikuttavat mallinnettaviin veroihin. Poistoja ei myöskään vähennetä kassavirrasta ja kassavirta on mallinnettu suoraan käyttökatteen perusteella. Tällöin malleja pitää muokata aika paljonkin, jotta poistoihin ja rahoituskuluihin jakaantuneet vuokrat saadaan otettua oikein huomioon.
Olen kuitenkin luottavainen, että nyt eletään vielä jonkinlaista totutteluvaihetta ja muutaman vuoden kuluttua olemme kaikki tottuneet IFRS 16:een. Tai sitten käy kuten IFRS 3:n kanssa: IFRS 3 muutti liikearvon tilinpäätöskäsittelyn jo yli viisitoista vuotta sitten, mutta yhä kiistellään siitä, pitäisikö liikearvosta tehdä poistoja vai ei.
&nbsp;
¹ Tässä kirjoituksessa ei käsitellä arvonalentumistestauksia, vaikka ne tehdäänkin usein kassavirtapohjaisesti. Arvonalentumistestauksiin liittyvät laskelmat vasta vaikeaksi ovatkin menneet, mutta käsittelemme niitä pian omassa kirjoituksessaan.
² Kassavirtalaskelmien verot eroavat todellisuudesta, koska usein diskonttokorkona käytetty WACC ottaa jo huomioon rahoitusvelan korkojen verohyödyn.
&nbsp;

Kassavirtalaskelmat ja IFRS 16

Aiheeseen liittyvät sisällöt

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

IFRS valokeilassa – Kestävyysraportointivaatimukset laajenevat – mitä asioita IFRS-tilinpäätöksen laatijoiden tulee huomioida?

PRH:n säätiövalvonta kiinnittää erityistä huomiota konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuuden noudattamiseen vuonna 2024

Muut lukivat myös

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin