Kasvuriihi-hankkeen raportti on pääomasijoitusalan toiveiden tynnyri
Pääomasijoittajan verotuksellisia tavoitteita listattaessa kärkeen noussee se, ettei rahaston kautta sijoittamista verotettaisi suoraa sijoitusta raskaammin. Tämä ei tarkoita sitä, että veroja ei maksettaisi. Se tarkoittaa, että kohdeyhtiön tuloa verotetaan normaalien sääntöjen mukaisesti, kuten myös sijoittajan sijoituksestaan saamaa tuloa. Tärkeää on, ettei rahastorakenne sijoittajan ja kohdeyhtiön välissä lisäisi verorasitusta. Tämä tavoite on osasyynä – monen tuloverotukseen liittymättömän seikan lisäksi – sille, miksi rahastorakenteet ovat sellaisia kuin ovat.
Pääomasijoittajan verotuksellisia tavoitteita listattaessa kärkeen noussee se, ettei rahaston kautta sijoittamista verotettaisi suoraa sijoitusta raskaammin. Tämä ei tarkoita sitä, että veroja ei maksettaisi. Se tarkoittaa, että kohdeyhtiön tuloa verotetaan normaalien sääntöjen mukaisesti, kuten myös sijoittajan sijoituksestaan saamaa tuloa. Tärkeää on, ettei rahastorakenne sijoittajan ja kohdeyhtiön välissä lisäisi verorasitusta. Tämä tavoite on osasyynä – monen tuloverotukseen liittymättömän seikan lisäksi – sille, miksi rahastorakenteet ovat sellaisia kuin ovat.
Kasvuriihi-hankkeen loppuraportissa paljon on ladattu pääomasijoitusalan harteille kasvun veturina – ainakin jos tarkastellaan esitettyjä verotuksen muutoksia. Noin puolet esitetyistä verotuksen muutoksista hyödyttäisi nimenomaisesti pääomasijoitusalaa. Ehdotuksia voidaan tarkastella sijoitusketjun eri tasoilla.
Kohdeyhtiöiden verotukseen vaikuttavat muutosehdotukset
- Raportissa ehdotetaan yhteisöverokannan kohdennettua alennusta laajennettujen T&K-investointivähennysten avulla. Jotta kasvuyrityksetkin pääsisivät hyödyntämään vähennyksiä, vahvistettuja tappioita tulisi myös voida käyttää ilman aikarajaa.
- Toisena kohdeyhtiöiden sekä näiden omistajien verotukseen liittyvänä muutoksena ehdotetaan niin sanottuja veroneutraaleja yritysjärjestelyjä koskevien säännösten joustavuuden lisäämistä. Veronalaista tuloa muodostuisi nykyistä selkeämmin vain siltä osin, kuin järjestelyssä vastikkeena saadaan muuta kuin osakkeita. Lisäksi säännösten soveltamisala tulisi lain tasolla ulottaa ETA-alueen ulkopuolisiin maihin.
Rahastorakenteen verotukseen vaikuttavat muutosehdotukset
- Merkittävimpänä pääomasijoitusalaa koskevana muutoksena raportissa ehdotetaan osakeluovutusten verovapauden laajentamista pääomasijoitustoimintaan. Kattava laajennus pitäisi sisällään muun muassa sen, ettei verovapaus riippuisi jatkossa omistettujen osakkeiden omaisuuslajista (pois lukien rahoitusomaisuus).
- Tämä muutos mahdollistaisi nykyistä laajemmin myös osakeyhtiömuotoisten rahastojen perustamisen, minkä ajatellaan lisäävän kotimaisten rahastojen kansainvälistäkin houkuttelevuutta. Osakeluovutusten nykyinen verollisuus tarkoittaa lähtökohtaisesti ylimääräistä verovuotoa osakeyhtiömuotoisen rahaston tasolla.
- Lisäksi ehdotetaan, että osakeluovutusten verovapaus mahdollistettaisiin myös kommandiittiyhtiömuotoisille rahastoille. Mekanismina olisi jonkinlainen nykyisiinkin säännöksiin sisältyvää osinkojen läpivirtausta vastaava malli.
- Luovutusvoittojen verovapauden ohella ehdotetaan muutosta muuttuvan kauppahinnan ja velaksi jäävän kauppahinnan verotuksen jaksottamiseen. Näistä syntyisi veronalaista tuloa vasta, kun kauppahinta varmistuu tai kauppahintavelka maksetaan myyjälle.
Sijoittajien verotukseen vaikuttavat muutosehdotukset
- Raportissa ehdotetaan muutoksia, jotka yksinkertaistaisivat erityisesti yleishyödyllisten ja tiettyjen muiden vain elinkeinotulostaan veroa maksavien yhteisöjen sijoituksia kotimaisiin, kommandiittiyhtiömuotoisiin rahastoihin. Tarkoituksena olisi selkeyttää rahaston tulo-osuuden verotusta siten, että tulolähde määräytyisi sijoittajan toiminnan luonteen perusteella.
- Tämä tarkoittaisi myös, että luonnollisille henkilöille rahastosta allokoitua tulo-osuutta verotettaisiin pääsääntöisesti pääomatulona, kun nykyisin tulo jaetaan ansio- ja pääomatulo-osuuksiin.
- Ulkomaisten sijoittajien verotukseen ehdotetaan joustavuuden lisäämistä. Nykyisellään ulkomaisille sijoittajille voi tietyissä tilanteissa kommandiittiyhtiömuotoiseen rahastoon sijoitettaessa muodostua tänne veroraportointi- sekä veronmaksuvelvollisuuksia. Näitä kriteereitä ehdotetaan lievennettävän, jotta ulkomaisia pääomia saataisiin mahdollisimman joustavasti Suomeen.
Mitä ehdotuksille tapahtuu seuraavaksi?
Kasvuriihi-hankkeen ajatuksena oli tuottaa hallitukselle jalostettavia ehdotuksia ennen huhtikuun lopulla käytävää puoliväliriiheä. Ehdotukset eivät rajoittuneet edellä esitettyihin eivätkä verotukseen, joskin niillä on luonnollisesti talouskasvusta puhuttaessa suuri rooli.
Raportin vastaanotto on ollut kiittelevää sekä tyrmäävää, katsantokannasta riippuen. Päähuomion vaikuttaa jo etukäteen varastaneen perintöverotukseen ehdotetut muutokset (kirjoitimme ehdotetuista muutoksista erityisesti perheyhtiöiden näkökulmasta täällä). Ironia piilee siinä, että niiden merkitys kasvulle – jos taloustieteilijöitä on uskominen – vaikuttaa jäävän olennaisesti pääomasijoituksia kiihdyttävien muutosten jalkoihin.
Hallitus käsittelee ehdotuksia alustavasti mitä ilmeisimmin jo tällä viikolla, ja pääministeri Orpo on todennut, että kaikki raportin ehdotukset pääsevät ainakin jonkinlaiseen jatkovalmisteluun.
