KHO: Euroopan talousalueen ulkopuolisen valtion keskuspankki vapautetaan suomalaisten osinkojen lähdeverosta
Korkein hallinto-oikeus on tehnyt päätöksen (KHO:2025:22), joka koskee Euroopan talousalueen ulkopuolisen valtion keskuspankin suomalaisista julkisesti noteeratuista yhtiöistä saadun osinkotulon lähdeverotusta. Tapauksessa oli kyse siitä, voisiko valtion A keskuspankki rinnastua Suomen Pankkiin ja muodostaako lähdeverotus sen vuoksi kielletyn pääomien vapaan liikkuvuuden rajoituksen.

Korkein hallinto-oikeus on tehnyt päätöksen (KHO:2025:22), joka koskee Euroopan talousalueen ulkopuolisen valtion keskuspankin suomalaisista julkisesti noteeratuista yhtiöistä saadun osinkotulon lähdeverotusta. Tapauksessa oli kyse siitä, voisiko valtion A keskuspankki rinnastua Suomen Pankkiin ja muodostaako lähdeverotus sen vuoksi kielletyn pääomien vapaan liikkuvuuden rajoituksen.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
ETA-alueen ulkopuolinen keskuspankki omisti osakkeita suomalaisissa pörssiyhtiöissä ja sai niistä osinkotuloja. Suomen verolainsäädännön mukaan ulkomaisilta osingonsaajilta peritään yleensä lähdevero, ellei toisin ole säädetty. Suomen Pankki on kuitenkin vapautettu tuloverosta, joten se ei maksa tuloveroa sen saamista osingoista.
KHO katsoi, että molempien keskuspankkien tehtävät vastaavat toisiaan siinä määrin, ettei niiden välillä ole löydettävissä merkittäviä objektiivisia eroja. KHO ei antanut merkitystä sille, että osa Suomen Pankin ylijäämästä siirretään valtion tarpeisiin, eikä sille, että Suomen Pankin tehtävät ovat muuttuneet tuloverovapauden säätämisen jälkeen Euroopan keskuspankkijärjestelmään siirtymisen vuoksi.
Tämän vuoksi ulkomaisen keskuspankin saamien osinkojen lähdeverotus olisi muodostanut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 63 artiklassa tarkoitetun pääomien vapaan liikkuvuuden kielletyn rajoituksen. Pääomien vapaan liikkuvuuden rajoitusta ei voitu tässä tapauksessa perustella verojärjestelmän johdonmukaisuudella tai valtioiden välisen verotusvallan tasapainoisella jakautumisella.
Johtopäätökset
Päätöksen perustelut antavat suppeassa mielessä eväitä arvioida ainakin tilanteita, joissa ulkomaisten keskuspankkien verokohtelua arvioidaan suhteessa Suomen verolainsäädäntöön ja EU:n periaatteisiin. Laajemmassa mielessä päätös vahvistaa pääomien vapaan liikkuvuuden periaatetta ja vaikuttaa siihen, miten ulkomaisia institutionaalisia sijoittajia kohdellaan verotuksellisesti Suomessa.
