Korkovähennysrajoitukseen tulossa muutoksia – hallituksen esitysluonnos lausuntokierrokselle
Valtiovarainministeriö on 6. lokakuuta 2021 antanut lausuntokierrokselle hallituksen esitysluonnoksen voimassa olevien korkojen vähennysoikeutta koskevien säännösten muuttamiseksi. Esityksessä ehdotetaan muutoksia tasevertailuun perustuvaan poikkeukseen, infrastruktuurihankkeita koskevaan poikkeukseen ja täsmennystä muun toiminnan tulolähteen nettokorkomenojen vähennyskelpoisuuteen myöhempinä verovuosina.
Valtiovarainministeriö on 6. lokakuuta 2021 antanut lausuntokierrokselle hallituksen esitysluonnoksen voimassa olevien korkojen vähennysoikeutta koskevien säännösten muuttamiseksi. Esityksessä ehdotetaan muutoksia tasevertailuun perustuvaan poikkeukseen, infrastruktuurihankkeita koskevaan poikkeukseen ja täsmennystä muun toiminnan tulolähteen nettokorkomenojen vähennyskelpoisuuteen myöhempinä verovuosina.
Muutokset tasevertailuun
Korkovähennysrajoitussäännökseen sisältyy tasevertailuun perustuva poikkeus, jonka mukaan verovelvollisella on oikeus vähentää korkomenonsa täysimääräisesti korkovähennysrajoitusten estämättä, mikäli verovelvollisen oman pääoman suhde taseen loppusummaan on korkeampi kuin koko konsernin konsernitaseen vastaava suhdeluku. Konsernitaseena pidetään vain koko konsernin tasetta (ei ns. alakonsernin tasetta). Erillistase ja konsernitase tulee laatia käyttäen samaa kirjanpitosäännöstöä. Jos taseet on laadittu kokonaan tai osin eri säännöstöä käyttäen, verovelvollinen voi tasevertailua varten esittää oman taseensa tai konsernitaseen uudelleenlaadittuna.
Poikkeuksen tarkoituksena on ollut lieventää korkovähennysrajoitusten vaikutusta keskitettyyn konsernirahoitukseen. Korkeimman hallinto-oikeuden viimeaikaisen oikeuskäytännön perusteella poikkeussäännöstä voidaan kuitenkin soveltaa myös rakenteissa, joissa konsernin taustalla olevat kaksi tai useampaa omistajaa omistaa konsernin emoyhtiön tasa-osuuksin ja konsernin toimintaa rahoitetaan omistajien antamalla velalla. Esitysluonnoksen mukaan poikkeuksen soveltamisen mahdollistaminen tällaisissa tilanteissa ei ole tasevapautuksen tarkoituksen mukaista.
Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että jatkossa tasevertailussa konsernitaseessa oleva velka luettaisiin omaan pääomaan, jos velka on merkittävän omistusosuuden omistavalle taholle. Merkittävänä omistusosuutena pidettäisiin vähintään kymmenen prosentin omistusta, ja omistusosuudessa huomioitaisiin myös etuyhteisöjen kautta syntyvä omistus. Ehdotettu muutos siis tiukentaa tasevertailuun perustuvan poikkeuksen hyödyntämistä tilanteissa, jossa merkittävän osuuden omistava taho on rahoittanut konsernia velalla ja tätä velkaa on siirretty konsernissa eteenpäin tytäryhtiöille.
Teknisenä muutoksena esityksessä ehdotetaan, että tasevertailun perusteena olevien vahvistetun tilinpäätöksen mukaiseen taseen ja vahvistetun konsernitilinpäätöksen mukaisen konsernitaseen tulisi jatkossa olla tilintarkastettuja. Koska verovelvollisen tilinpäätös ja konsernitilinpäätös on usein laadittu eri kirjanpitosäännösten perusteella, tasevertailun soveltamiseksi joudutaan laatimaan joko uusi erillistase tai uusi konsernitase. Hallituksen esitysluonnoksessa ei ole tarkennettu, tulisiko myös tämä uudelleen laadittu tase tilintarkastaa.
Tasevertailua koskevan muutoksen olisi tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022 ja sitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran verovuodelta 2022 toimitettavassa verotuksessa.
Muut ehdotetut muutokset
Esitysluonnoksessa ehdotetaan infrastruktuuripoikkeuksen soveltamisalan laajentamista kattamaan julkiset infrastruktuuriyhteisöt. Muutoksen jälkeen julkisyhteisön omistamat infrastruktuuriyhteisöt, jotka vastaavat julkisen infrastruktuurin toteuttamisesta tai ylläpidosta, olisi vapautettu korkovähennysrajoituksista.
Esitysluonnoksessa ehdotetaan myös täsmennystä aiempien vuosien vähennyskelvottomien nettokorkomenojen vähentämiseen tilanteissa, joissa yhteisöltä on tulolähdejaon uudistuksen johdosta poistunut muun toiminnan tulolähde. Nykysäännöksen mukaan yhteisön muun toiminnan tulolähteen aiempina vuosina vähennyskelvottomat nettokorkomenot ovat vähennyskelpoisia ainoastaan muun toiminnan tulolähteessä. Täsmennetyn säännöksen perusteella yhteisö saisi jatkossa vähentää ennen verovuotta 2020 kertyneet muun toiminnan tulolähteen vähennyskelvottomat nettokorkomenot elinkeinotoiminnan tulolähteessä, jos yhteisöllä ei enää ole muun toiminnan tulolähdettä.
Infrastruktuuripoikkeuksen laajennuksen ja muun toiminnan tulolähteen nettokorkomenoja koskevan täsmennyksen olisi tarkoitus tulla voimaan takautuvasti siten, että niitä sovellettaisiin jo verovuodelta 2020 toimitettavasta verotuksesta alkaen. Verovelvollisten on mahdollista tehdä vuoden 2020 verotustaan koskeva oikaisuvaatimus ja vaatia kyseisten lainkohtien soveltamista vuoden 2020 verotuksessaan.
