PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Autamme asiakkaitamme laatimaan IFRS 3:n mukaisia hankintamenolaskelmia. Ennen tämän vuoden kesälomakautta kuulin kahdelta eri henkilöltä ajatuksen, tai oikeastaan toivomuksen siitä, että hankintamenolaskelman pitäisi kuvastaa tehtyä yrityskauppaa. Parhaimmillaan hankintamenolaskelman vaikutukset ostaneen yrityksen taseeseen ja tuloslaskelmaan täydentäisivät muuta yrityskauppaan liittyvää tiedotusta. Oma reaktioni ei ollut hirveän kannustava ja arvelin, että jos näin joskus tapahtuu, niin se on sattumaa. Miksi näin?
Ensiksi on syytä miettiä, miksi yritykset ostavat toisiaan. Erilaisia väitettyjä, ja varmasti todellisia, syitä ostaa toinen yritys on paljon.
<blockquote>Ostajat havittelevat muun muassa synergioita, kasvua, laajentumista uusille liiketoiminta-alueille tai sitten yrityskaupalla päästään eroon kilpailijasta.</blockquote>
Esimerkiksi Cabonline Ab kertoi äskettäin Kovasen ja Mankkaan taksipalvelujen oston syiksi kasvun ja mahdollisuuden parantaa ostettujen yritysten liiketoimintoja. PwC muuten toimi Kovasen ja Mankkaan taksin neuvonantajana <a href="https://www.kovanen.com/pohjoismaiden-johtava-taksiyhtio-cabonline-ostaa-kovasen-seka-mankkaan-taksin/" target="_blank" rel="noopener noreferrer">yrityskaupassa</a>.
Yrityskaupan jälkeen IFRS-standardeja soveltava yritys tekee IFRS 3:n mukaisen hankintamenolaskelman, jossa lasketaan käypiä arvoja ostetuille varoille, etenkin ostetun yrityksen aineettomille hyödykkeille. Maksettu kauppahinta jaetaan ostettujen varojen kesken ja tätä kautta perustellaan lukujen ja arvojen avulla se, mitä on ostettu. Kaupan mukana siirtyneet varat arvostetaan käypään arvoon.
<blockquote>Ensimmäinen askel hankintamenolaskelman tekemisessä on aineettomien hyödykkeiden tunnistaminen.</blockquote>
Tunnistamista varten IFRS 3:ssa on selkeältä näyttävät kriteerit siitä, minkälaisille aineettomille hyödykkeille on määritettävä käypä arvo. Kriteerejä täydentää jaottelu viiteen eri aineettomien hyödykkeiden kategoriaan (esimerkiksi markkinointiin liittyvät hyödykkeet) ja jokaista kategoriaa varten tehty esimerkkilista.
Kohtaavatko todelliset syyt yrityskaupalle ja hankintamenolaskelmassa tunnistetut aineettomat hyödykkeet ja niille lasketut käyvät arvot? Esimerkiksi Cabonlinen tapauksessa liikevaihdon kasvu, pääsy uudelle markkina-alueelle tai operatiiviset synergiat eivät mikään ole IFRS:n mukaisia aineettomia hyödykkeitä. Kasvu ja pääsy uudelle markkina-alueelle voivat tulla ainakin osittain otettua huomioon vaikkapa asiakassuhteissa tai brändin arvossa, mutta vain osittain ja aika erilaisella otsikolla. Lisäksi taksialalla pitkäaikaiset asiakassuhteet eivät ole yleisiä, joten esimerkiksi asiakassuhteiden arvo jäisi pakosta matalaksi. Osaavat työntekijät eivät myöskään täytä aineettoman hyödykkeen kriteerejä. Cabonlinen laatima hankintamenolaskelma saattaa siis kuvastaa yrityskaupan syitä huonosti.
Vaikein tapaus omalta uraltani on ollut Ruotsin apteekkimarkkinan avaaminen kilpailulle ja sitä seuranneet yrityskaupat, joista yhdessä olin mukana tekemässä hankintamenolaskelmaa. Kaupoissa myytiin apteekkeja, mutta Ruotsin valtio ei myynyt kaupan osana mitään, mikä olisi sopinut IFRS:n mukaiseen aineettomien hyödykkeiden esimerkkilistoihin tai ylipäätään mitään, mikä olisi näyttänyt sopivan aineettomaksi hyödykkeeksi. Silti apteekeista maksetut kauppahinnat olivat korkeita. Mielenkiintoista oli myös huomata, että samanlaisia apteekkeja ostaneet yritykset päätyivät hyvin erilaisiin lopputuloksiin omissa hankintamenolaskelmissaan. Yksi ulkomainen taho esimerkiksi kirjasi lähes koko kauppahinnan liikearvoksi. Liikearvo yksinään ei ainakaan anna minkäänlaista tarkempaa kuvaa yrityskaupasta.
Kyynisempi tai pitempään IFRS-standardien kanssa tekemisissä ollut lukija voi tietysti ajatella, että tämä on ihan normaalia. Tilinpäätös elää omaa elämäänsä muusta yritystoiminnasta riippumatta.
<blockquote>Siltikin IFRS-standardit pyrkivät jatkuvasti kohti ideaalia, jossa tilinpäätöksen luvut antaisivat mahdollisimman hyvän ja todenmukaisen kuvan yrityksen liiketoiminnasta ja taloudellisesta tilasta.</blockquote>
Yrityskaupat ovat usein valtavan tärkeitä tapahtumia ja hankintamenolaskelma on se mekanismi, jolla yrityskaupat tulevat osaksi yrityksen tilinpäätöstä.
&nbsp;
Kirjoitin suosikkistandardistani IFRS 3:sta myös huhtikuussa: <a href="https://uutishuone.pwc.fi/yrityskaupat-ja-ifrs-3-mita-valia/">Yrityskaupat ja IFRS 3 – mitä väliä?</a>

Kuvastaako hankintamenolaskelma aina tehtyä yrityskauppaa?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Yrityskaupat ja listautumiset laskivat merkittävästi Suomessa – valoa näkyvissä jo keväällä

IFRS valokeilassa – Kestävyysraportointivaatimukset laajenevat – mitä asioita IFRS-tilinpäätöksen laatijoiden tulee huomioida?

Muut lukivat myös

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin