Liikearvon kirjanpitokäsittely muuttuu – alustavat päätökset on tehty

IASB (International Accounting Standards Board) eli IFRS-standardeja säätävä taho aloitti vuonna 2015 liikearvon kirjanpitokäsittelystä tutkimusprojektin. Käsittelin tutkimusprojektia tarkemmin lokakuussa 2018 julkaistussa kirjoituksessani. Viimeksi IASB keskusteli projektista kesäkuun 2019 kokouksessaan, jossa se myös teki päätöksiä alustavista kannoistaan. IASB:n värikkäät keskustelut jatkuivat useita tunteja, eivätkä päätökset olleet yksimielisiä. Asiasta syvemmin kiinnostuneille suosittelen kokouksen nauhoituksen katselua IASB:n kotisivuilta (www.ifrs.org, vaatii rekisteröitymisen). Kerron alla lyhyesti IASB:n merkittävimmät alustavat kannanotot. 

Liikearvopoistoja ei oteta käyttöön

IASB päätti pysyä nykyisessä liikearvon arvonalentumistestausmallissa, eikä ottaa uudelleen käyttöön liikearvon vuosittaisia poistoja. Tämän päätöksen osalta IASB:n jäsenten kannat jakautuivat kahteen leiriin mm. puheenjohtajan ollessa poistomallin kannalla. Päätöksenteon tukena ollut agendapaperi sekä keskustelussa esiin tuodut näkökulmat tarjoavat hyvän yhteenvedon keskeisistä seikoista molempien näkökantojen tueksi. 

Poistomallin käyttöönottoa perusteltiin mm. sillä, että nykymallissa arvonalentumiset tapahtuvat liian myöhään ja että liikearvon ei ole tarkoitettu olevan taseessa ikuisesti, vaan se on niin sanottu ’wasting asset’. Lisäksi keskustelussa tuotiin esiin, että liikearvon poistomallin palautus saattaisi kannustaa johtoa tekemään entistä harkitumpia hankintoja. Nykymallin kannattajat perustelivat kantaansa mm. sillä, että arvonalentumismalli antaa lukijalle poistomallia hyödyllisempää informaatiota, ja että liikearvon asianmukaisen poistomenetelmän ja -ajan määrittäminen olisi umpimähkäistä. 

Pakollisesta vuosittaisesta liikearvon arvonalentumistestistä luovutaan

IASB päätti luopua liikearvon vuosittaisen arvonalentumistestin laatimispakosta tilanteessa, jossa arvonalentumisesta ei ole viitteitä. IASB:n jäsenten kannat jakautuivat tässäkin päätöksessä. 

Mielestäni on selvää, että yhtiöiden sisäisen arvonalentumisviitteiden tunnistamisprosessin merkitys kasvaa, jos päätös tulee tällaisenaan voimaan. 

IASB lopullinen ehdotus saattaa sisältää liitetietovaatimuksen siitä, mitkä viitteet johtivat arvonalentumistestin laatimiseen, mutta vielä IASB ei tällaista ehdotusta tehnyt. 

Uusi välisumma taseeseen, oma pääoma ennen liikearvoa

IASB päätti, että taseessa – ei liitetiedoissa – tulee esittää uusi välisumma ’oma pääoma ennen liikearvoa’. Tämä tulee korostamaan liikearvoluvun merkitystä tilinpäätöksen lukijan silmissä. Mielestäni päätös korostaa huolella laadittujen hankintamenolaskelmien merkitystä, erityisesti liittyen hankinnassa tunnistettujen aineettomien omaisuuserien kirjaamisen ja arvostuksen sekä lopulta liikearvoksi jäävän hankintameno-osuuden osalta. 

Muutokset käyttöarvolaskelmaan

Nykyinen IAS 36 -standardi sisältää rajoitukset, joiden mukaan käyttöarvolaskelman ennusterahavirroista on eliminoitava tulevista uudelleenjärjestelyistä sekä omaisuuserän suorituskyvyn parantamisesta aiheutuvat rahavirrat. IASB päätti poistaa nämä rajoitukset. Mielestäni päätös saattaa lisätä ennusterahavirtojen arvionvaraisuutta ja johdon tekemien arvioiden perustelujen merkitystä. IASB:n keskustelussa todettiin mm., että rajoitusten poisto ei saa johtaa siihen, että jatkossa ennusterahavirrat kuvaavat yhtiön ns. best case -ennustetta. 

Ennusterahavirtojen on jatkossakin perustuttava järkeviin ja perusteltavissa oleviin oletuksiin, jotka edustavat johdon hyväksymiä arvioita. 

Lisäksi IASB päätti poistaa nykyisen vaatimuksen, jonka mukaan käyttöarvolaskelman ennusterahavirrat ja diskonttokorko on määritettävä ennen verojen vaikutusta. 

Uusia liitetietoja

IASB päätti kehittää ja lisätä liiketoimintahankinnoista annettavia liitetietoja. Muutokset tulevat liittymään siihen, kuinka johto arvioi liiketoimintahankinnan menestyksekkyyttä ja missä määrin hankinnalle asetetut tavoitteet on saavutettu. 

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

IASB laatii päätöksistään ja alustavista kannoistaan keskustelupaperin, jonka se pyrkii julkaisemaan vuoden 2019 loppuun mennessä. Aiheesta kiinnostuneet voivat kommentoida paperia julkaisun jälkeen 180 päivän ajan. Keskustelupaperi tulee sisältämään IASB:n alustavien kantojen lisäksi näkökulmia myös toisenlaisten kantojen tueksi, esimerkiksi liikearvon vuosittaisen poistomallin osalta. Keskustelupaperin kommenteilla IASB toivoo saavansa arvokasta lisätietoa lopullisen päätöksenteon tueksi. On siis korostettava, että IASB:n kesäkuussa tekemät päätökset ovat alustavia. 

US GAAP standardeja säätävällä FASB:lla (US Financial Accounting Standards Board) on käynnissä oma projektinsa koskien liikearvon käsittelyä. IASB seuraa FASB:n projektin kehitystä, mutta projekteja ei viedä yhdessä eteenpäin. 

IASB:n kesäkuista keskustelua seuratessa on selvää, että usean päätöksen kohdalla jäsenet olivat erimielisiä parhaasta etenemistavasta. Oman kokemukseni mukaan tämä pätee myös muihin sidosryhmiin, kuten tilinpäätöksen laatijoihin ja käyttäjiin, tilintarkastajiin ja neuvonantajiin. Asian merkityksellisyyden takia onkin odotettavaa, että keskustelupaperia tullaan kommentoimaan laajasti ja monelta taholta. Rohkaisen sidosryhmien jäseniä lukemaan loppuvuonna julkaistavan keskustelupaperin ja antamaan kommenttinsa IASB:lle; lopullisiin päätöksiin on vielä mahdollista vaikuttaa.