PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Verokartoituksen taustalla on Valtiovarainministeriön tunnistama tarve vahvistaa julkista taloutta vähintään yhdeksällä miljardilla eurolla tulevien kahden vaalikauden aikana, jotta ’tulevien sukupolvien hyvinvointi saadaan turvattua’. Tätä jäävuoren kokoista sopeuttamistarvetta silmällä pitäen virkamieskoneisto on talvikuukausina koostanut vajaa kaksisataa sivua tietoa siitä, miten eri verot vaikuttavat talouteen ja työllisyyteen, ja miten tulevat kiristykset olisi vähiten haitallista kohdentaa. Valveutuneiden kansalaisten ja vaalipuheita kirjoittavien ehdokkaiden on tärkeä huomata, että kartoitus on laaja katsaus verojärjestelmäämme ja näin siinä käsitellään myös verrattain teoreettisia vaihtoehtoja verotuksen kiristämiseksi, joita Valtiovarainministeriö ei suosittele haitallisten ulkoisvaikutusten johdosta. 
Mahdollisia, suositeltavia keinoja verotuksen kiristämiseksi voisi Valtiovarainministeriön arvion mukaan olla erityisesti arvonlisäverotuksen alennettujen verokantojen korottaminen ja maapohjan kiinteistöverotuksen kiristäminen. Jo yksistään näillä toimilla olisi merkittävät fiskaaliset vaikutukset. Mahdollisina sopeutustoimina pidetään myös listaamattomien yhtiöiden jakamien osinkojen verotuksen uudistamista, tiettyjen ohjaavien verojen tehokkuutta koskevia uudistuksia sekä valmiste- ja liikenteen verojen sitomista kuluttajahinta- tai ansiotasoindeksiin.
Seuraavassa tarkastellaan hieman lähemmin arvonlisäverotusta, listaamattomien yhtiöiden jakamien osinkojen verotusta sekä maapohjan kiinteistöverotusta koskevia toimenpiteitä. Lopuksi kysytään, minkälaista yhteiskunnallinen keskustelu verotuksesta tällä hetkellä on, ja millaista sen ehkä tulisi olla.
Ajatuksia mahdollisista verotuksen keinoin tehtävistä sopeuttamistoimenpiteistä
Arvonlisäverotuksen alennetut verokannat
Arvonlisäverotus kohdistuu verrattain laajasti lähes kaikkeen kulutukseen. Tästä näkökulmasta arvonlisäveroa voidaan pitää melko neutraalina verona, sillä se ei sinällään vaikuta eri hyödykkeiden tai palveluiden suhteellisiin hintoihin ja näin vääristä kulutuskäyttäytymistä. Suomessa on käytössä yleinen 24 prosentin arvonlisäverokanta, sekä nollaverokanta. Nollaverokantaa voidaan kutsua nimellä superalennettu verokanta, jonka piirissä meillä on eräät vesialukset ja nyt kolmen kuukauden ajan myös henkilöliikenne. Näiden sinänsä neutraalien verokantojen lisäksi Suomessa on käytössä kaksi alennettua verokantaa, 10 ja 14 prosenttia. 
Alennettuja arvonlisäverokantoja puolustetaan esimerkiksi elintarvikkeiden, lääkkeiden ja kulttuurin osalta sillä, että verovaikutus näkyisi alempina kuluttajahintoina ja tukisi välillisesti kasvaneen kysynnän kautta myös toimialaa, jolla alennettu arvonlisäverokanta on käytössä. Joidenkin tutkimusten mukaan alentuneet arvonlisäverokannat näkyvät kuitenkin heikosti kuluttajahinnoissa, eikä niillä pystytä tehokkaasti kohdentamaan tukea esimerkiksi pienituloisille yksityishenkilöille tai tukea tarvitseville yrityksille. Suomessa verokantamuutoksia tutkittiin vuosina 2007–2011. Tällöin tietyille aloille kohdennettiin alennettu arvonlisäverokanta kokeilujakson ajaksi. Verokanta-alennuksen siirtymisestä hintoihin ei tutkimuksissa kuitenkaan saatu näyttöä ja tutkimuksen päätyttyä verokanta-alennus poistettiin tehottomana. Poikkeuksen sääntöön muodostanee viimeksi kuluneena talvena toteutettu sähkön arvonlisäveron alennus, joka vaikuttaa ainakin allekirjoittaneen empiirisen, joskin suppean tutkimuksen pohjalta konkreettisesti pienentäneen viimeisintä sähkölaskun loppusummaa. 
Kun arvonlisäverotus kohdistuu kulutukseen, sillä on laaja veropohja, mistä johtuen vähäisilläkin muutoksilla verokantoihin on merkittävä vaikutus verokertymään. Erityisesti tästä syystä ja edellä esitetyn valossa on vaikea ymmärtää poliittisen tuen puuttumista nimenomaan arvonlisäverotuksen alennettuihin verokantoihin kohdistuvilta sopeutustoimilta. Jos jostain todella täytyy kiristää, on Valtiovarainministeriön näkemys tästä sopeutuskohteesta perusteltavissa.
Listaamattomien yhtiöiden jakaman osingon verotus
Nykyisellään muiden kuin pörssiyhtiöiden jakaman osingon verotuksen selvittäminen edellyttää päteviltäkin verokonsulteiltakin keskittymistä. Veronalaisen ja verovapaan osuuden selvittäminen edellyttää nimittäin osakkeen matemaattisen arvon laskemista ja tämän suhteuttamista saadun osingon määrään. Listaamattoman yhtiön osakkaan saadessa osinkoa enintään kahdeksan prosenttia omistamiensa osakkeiden matemaattisesta arvosta, on osinkotulo 75 prosenttisesti verovapaata tuloa 150.000 euron rajaan saakka. Toisin sanoen, sijoittamalla listaamattomaan yhtiöön, josta saat vuosittain enintään kahdeksan prosentin tuoton omistuksellesi, saat tämän tuoton 75 prosenttisesti verovapaana. 
Erityisesti matalien korkojen aikakaudella tämä kiinteä kahdeksan prosentin tuottoraja on aiheuttanut keskustelua verotuksen kentällä. Valtiovarainministeriö onkin nyt nostanut uudestaan pöydälle Työ- ja elinkeinoministeriön <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161835/TEM_2019_55.pdf">esityksen</a> vuodelta 2019. Ministeriöt katsovat, että vaatimus verotuksen neutraalisuudesta edellyttäisi tuottorajan sitomista esimerkiksi pitkäaikaisen valtion velan korkotasoon lisättynä vähäisellä preemiolla. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan tuottorajan alentaminen kohdistuisi lähes yksinomaan korkeimman tulodesiilin osakkeenomistajiin. Nähtäväksi jää, kuinka moni ehdokkaista löytää kartoituksesta tämän matalan oksan hedelmän. Näin nollakorkojen jälkeisenä aikana esitettyä muutosta on ainakin ajatuksen tasolla helpompi viihdyttää, kuin Työ- ja elinkeinoministeriön alkuperäisen selvityksen aikaan lähes neljä vuotta sitten.
Maapohjan kiinteistöverotusta koskevat toimenpiteet
Kiinteistöverotusta koskevat uudistushankkeet ovat olleet mukana veropoliittisessa keskustelussa pitkään. Kiinteistöverotuksen arvostamisuudistus jätettiin viimeksi toteuttamatta syksyllä 2022. Tällöin taustalla vaikutti yleinen asumisen kustannustason nousu, mistä johtuen asumiskustannusten kasvattamiselle arvostamisuudistuksen muodossa ei löytynyt riittävästi poliittista tahtoa. Olemme kirjoittaneet aiheesta aiemmin <a href="https://uutishuone.pwc.fi/rakennusten-kiinteistovero-voi-nousta-jopa-10-prosenttia-vuodelle-2023">täällä</a>. 
Arvostamisuudistuksen ohella Valtiovarainministeriö on tarkastellut Verokartoituksessa mahdollisuutta eriyttää maapohjan ja rakennusten verokannat toisistaan. Maapohjaan kohdistuvan kiinteistöveron kiristäminen olisi Valtiovarainministeriön näkemyksen mukaan lähempänä Graalin maljaa kuin sopeuttamistoimea. Perusteltua huolta virkamiehissä on lähinnä herättänyt kiinteistöveron luonne varallisuusverona ja sen yhteensopivuus veron maksukykyisyysperiaatteen kanssa. Tältä osin tulevan hallituksen on erittäin tärkeä pohtia tarkkaan ne vaikutukset, mitä kiinteistöveroon kohdistuvilla kiristyksillä aiheutetaan erityisesti kehä kolmosen ulkopuolella. Korona-aika ja lisääntyneet etätyömahdollisuudet ovat saaneet suomalaiset kääntämään katseet pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Jyrkkä kiinteistöverotuksen kiristyminen paikkakunnilla, jotka pyrkivät vaivoin hidastamaan muuttotappiota, voi olla kova isku sekä näille kunnille että niiden tuoreille asukkaille. 
Mahdollisen uudistuksen negatiivisten kokonaistaloudellisten vaikutusten esitetään kuitenkin jäävän vähäisiksi, sillä väitetysti veronkorotukset eivät siirtyisi vuokriin, eivätkä kiinteistöjen hintoihin. Sen sijaan maapohjien hintojen uskotaan alenevan niihin kohdistuvan verorasituksen johdosta. Lähes populistinen väite siitä, ettei verovaikutusta olisi mahdollista vyöryttää (vieläpä haitallisin ulkoisvaikutuksin) kiinteistöveron osalta, herättää väkisinkin epäilyksiä. Tuskin voidaan sulkea pois sitä mahdollisuutta, että kriittisyyden puute kartoituksen viimeisen asiakappaleen osalta kieliikin enemmän kisaväsymyksestä, kuin kaikkivoipaisen verolajin olemassaolosta. Tämä on toki ymmärrettävää; lähes kaikkien Suomen verojärjestelmään kuuluvien verolajien analysointi ensimmäistä kertaa koskaan vain muutaman kuukauden määräajassa on omiaan asettamaan pedanttisimmankin virkamiehen suorittavaan mielentilaan harkitun analyyttisyyden sijaan.
Ajatuksia verotusta koskevasta julkisesta keskustelusta laajemmin
Verokartoitus ilmentää osaltaan hyvin nykyistä keskustelukulttuuria verotuksen alalla. Tämä keskustelu on reaktiivista, ja siinä kysytään tai vastataan lähinnä kysymykseen ’mitä’ sen sijaan, että esitettäisiin kysymys ’miksi’; miksi julkista taloutta tulisi sopeuttaa yhdeksän miljardin edestä, miksi verotusta tulisi käyttää tässä sopeuttamiskeinona, tai miksi verosääntely on nykyisin niin tempoilevaa ja sen noudattaminen monimutkaista.
Kysymys euromääräisestä tarpeesta julkisen talouden tasapainottamiseksi lienee lopulta vastattavissa vain vaaliuurnilla äänestäjien sosiaali- ja talouspoliittisten näkemysten mukaan. Ehdokkaat ja kansantaloustieteilijät voivat osaltaan vaikuttaa tähän lopputulemaan käymällä aiheesta tiedostavaa keskustelua, ja antamalla meille noviiseille paremmat edellytykset informoituun päätöksentekoon. Sikäli kun aihe ei ole oman erityisosaamisen kovinta ydintä, on (ehdokkaidenkin) suotavaa pyrkiä kuuntelemaan ja ymmärtämään, ja tämän ymmärryksen pohjalta muodostaa mielipide omien poliittisten näkemysten mukaisesti. Ei toisinpäin.
Heikkotasoinen ymmärrys yhdistettynä vahvoihin poliittisiin näkemyksiin verotuksesta talouspolitiikan osana, on omiaan tuottamaan sääntelyehdotuksia, joilla ei ole kosketuspintaa reaalimaailman kanssa. Viime aikoina olemme nähneet hallituksen esitysluonnoksia, joissa suoraan pyritään laatimaan EU:n perusvapauksien kanssa ristiriitaista verosääntelyä, sekä kansainvälisiä hankkeita, jotka välitetään Brysselistä vailla vaikutusarvioita eteenpäin jäsenvaltiolle, ja jotka monimutkaisuudellaan tuottavat tulovirtaa lähinnä verokonsulteille, luvatun verokertymän sijaan. Vain kuittaus ’sent from my iPhone’ puuttuu, kun Arkadianmäellä luetaan viimeisimpiä EU:sta saatuja verosääntöjä.
Uuden vaalikauden kynnyksellä on kuitenkin vuolaan kritiikin ohella tilaa myös toiveikkuudelle. Demokraattisessa yhteiskunnassa on nimittäin sellainen hieno ominaisuus, jota kutsuttakoon vaikkapa uudistumiskyvyksi. Se, että verosääntely on nykyisin kehnosti valmisteltua, monimutkaista ja ilmentää puutteellista ymmärrystä sekä säänneltävästä asiasta että niistä ongelmista, joita sääntelyllä pyritään ratkaisemaan, on tämän uudistumiskyky-ominaisuuden ansiosta vain yksi mahdollinen asiantila monista. Reaktiivisuudesta on mahdollista päästä irti, mutta keskustelun suunnan ohjaaminen vaatii tarkasteltavana olevan asian nykyistä parempaa ymmärtämistä.

Olisiko teillä hetki aikaa keskustella Verokartoituksesta 2023?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

KHO antoi päätöksen virheellisestä muutoksenhakuohjeesta – Verohallinto täsmentää muutoksenhakuohjeitaan

Palvelumme:

Muut lukivat myös

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin