PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Palautuminen on tärkeää työntekijöiden tuottavuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Palautunut työntekijä jaksaa innostua uusista asioista, on motivoitunut ja suoriutuu työtehtävistään tehokkaasti. Näin ollen palautumisella on olennainen rooli yritysten menestymisessä.   Tiedämme, että moderni työelämä vaatii kognitiivista hyvinvointia loogisen päättelyn, asioiden erottelemisen toisistaan, tiedon yhdistelyn, riskien arvioimisen, innovatiivisuuden sekä uuden kehittämisen ja keksimisen sujumiseksi. Tästäkin syystä palautuminen on...

Miksi palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<p>Direktiivimuutoksen tavoitteena on osakkeenomistajien pitkäaikaisen sitoutumisen lisääminen, joka toteutettaisiin mm. seuraavilla ehdotetuilla muutoksilla:</p>
<ol>
<li>Osakkeenomistajien tunnistamisen mahdollistaminen, tiedon välittäminen osakkeenomistajille ja osakasoikeuksien käyttämisen mahdollistaminen lähinnä niihin liittyviä kustannuksia vähentämällä</li>
<li>Avoimuusvaatimusten asettaminen institutionaalisille sijoittajille, omaisuudenhoitajille ja valtakirjaneuvonantajille aiempaa paremman osakkeenomistajavaikuttamisen mahdollistamiseksi</li>
<li>Johdon palkitsemisjärjestelmän tuominen yhtiökokouksen hyväksyttäväksi parantamaan johdon palkitsemisen sekä johdon tavoitteiden ja saavutusten välistä yhteyttä</li>
<li>Lähipiiritoimien julkistaminen ja hyväksyntä niihin liittyvän avoimuuden ja vähemmistöosakkaiden suojan lisäämiseksi.</li>
</ol>
<p>Direktiivin muutosehdotusten viimeistely on parhaillaan käynnissä ja lopullista hyväksyntää odotetaan jo toukokuun 2017 aikana. Hyväksytyt muutokset tulee saattaa voimaan kansallisessa lainsäädännössä 24 kuukauden kuluessa muutosten hyväksymisestä ja julkistamisesta.</p>
<h2>Osakkeenomistajan tunnistaminen ja tiedon välittäminen</h2>
<p>Yhtiöiden osakeomistus on usein moniportaista. Direktiivin muutoksilla luotaisiin yhtiöille mahdollisuus tunnistaa osakkeenomistajansa ja olla heihin suoraan yhteydessä omistusketjun pituudesta riippumatta antamalla yhtiöille oikeus saada osakkeenomistajan tunnistetiedot. Jäsenvaltioilla olisi oikeus jättää tunnistamisen ulkopuolelle osakkeenomistajat, joilla on vain vähän osakkeita. Tunnistamista varten siirrettävää osakkeenomistajan yksilöintitietoa ei saisi käyttää muuhun tarkoitukseen kuin osakkeenomistajan oikeuksien käyttämisen helpottamiseen. Yhtiölle ja välittäjille annettaisiin oikeus säilyttää tietoja siihen saakka kunnes he saavat tiedon siitä, ettei henkilö ole enää osakkeenomistaja ja 12 kuukautta tiedon saannin jälkeen. Lisäksi osakkeenomistajien tiedonsaantia vahvistettaisiin ehdottamalla välittäjille velvollisuutta toimittaa osakkeenomistajille tietoja, joita yhtiö ilmoittaa välittäjille. Osakkeenomistajalla tulisi olla mm. oikeus saada pyynnöstään vahvistus antamansa äänen huomioimisesta ääntenlaskennassa yhtiökokouksen jälkeen.</p>
<h2>Institutionaalisille sijoittajille, omaisuudenhoitajille ja valtakirjaneuvonantajille asetettavat avoimuusvaatimukset</h2>
<p>Direktiivin muutosehdotusten alkuperäisenä tavoitteena on ollut institutionaalisten sijoittajien ja omaisuudenhoitajien aktiivisuuden lisääminen listayhtiöiden osakkeenomistajina pitkällä aikavälillä. Päivitetty muutosehdotus asettaisi kyseisille tahoille edelleen vaatimuksen laatia ja julkistaa osakeomistukseensa liittyvä vaikuttamispolitiikka (vastannee meillä entuudestaan tunnettua ”omistajapolitiikkaa”). Siinä määriteltäisiin mm. omistajan tekemää kohdeyhtiön toiminnan seurantaa, vuoropuhelua sen kanssa, äänioikeuksien ja muiden osakasoikeuksien käyttöä ja yhteistyötä toisten osakkeenomistajien kesken. Yhteisösijoittajien ja omaisuudenhoitajien tulisi myös julkistaa vuosittain tiedot vaikuttamispolitiikan täytäntöönpanosta ja mm. äänestyskäyttäytymisestään. Mikäli institutionaalinen sijoittaja tai omaisuudenhoitaja ei täyttäisi edellä mainittuja vaatimuksia, sen tulisi julkistaa tästä selkeä ja perusteltu selvitys.</p>
<p>Lisäksi institutionaalisen sijoittajan tulisi julkaista vuosittain osakesijoituksiaan koskeva sijoitusstrategia, jossa kerrottaisiin mm. kuinka sijoittaminen on sopusoinnussa sijoittajan vastuiden maturiteetin ja pitkän aikavälin tuottotavoitteiden kanssa. Jos sijoittaja on ulkoistanut omaisuudenhoidon omaisuudenhoitajalle, sijoittajan olisi vuosittain julkistettava mahdolliset omaisuudenhoitajan kanssa tekemänsä sopimukset.</p>
<blockquote><p>Omaisuudenhoitajan olisi raportoitava institutionaaliselle sijoittajalle vuosittain siitä, miten sen toiminta vastaa asiakkaan sijoitusstrategiaa ja toimintaperiaatteita sekä siitä, miten sijoitusstrategia ja sen toteuttaminen ovat tuottaneet pitkällä aikavälillä.</p></blockquote>
<p>Valtakirjaneuvonantajien toiminnan järjestämiseen ehdotetaan muutoksia, joiden tavoitteena on parantaa listayhtiöiden yhtiökokouksia koskevien äänestyssuositusten laatua. Valtakirjaneuvonantajien olisi julkaistava säännöllisesti tiettyjä käytännesääntöjä toiminnastaan.</p>
<h2>Johdon palkitsemista koskeva yhtiökokouksen päätöksenteko ja avoimuusvaatimukset</h2>
<p>Yhtiön johtoa koskeva palkitsemispolitiikka olisi päivitetyn muutosehdotuksen mukaan tuotava osakkeenomistajien sitovan äänestyksen kohteeksi vähintään neljän vuoden välein toisin kuin alkuperäisessä ehdotuksessa esitetty kolme vuotta. Päivitetty muutosehdotus sisältää johdon palkitsemista koskevien ehdotusten osalta muitakin muutoksia komission aikaisempaan ehdotukseen verrattuna.</p>
<p>”Johto” kattaa ainakin yhtiön hallituksen ja mahdollisen hallintoneuvoston jäsenet. Johdolle ei saisi maksaa palkkioita muuten kuin tällaisen palkkiopolitiikan puitteissa. Ehdotuksen mukaan jäsenvaltiot voisivat antaa yhtiöille mahdollisuuden väliaikaisesti poiketa palkitsemispolitiikasta poikkeuksellisissa olosuhteissa edellyttäen, että politiikka sisältää poikkeamista koskevia menettelymääräyksiä.</p>
<p>Palkkiopolitiikan tulisi olla selkeä ja ymmärrettävä. Sen tulisi tukea yhtiön pitkän aikavälin etuja ja kestävää liiketoimintaa. Politiikassa olisi määrättävä palkkion enimmäismäärä ja kuvattava palkitsemisen erilaisia kiinteitä ja muuttuvia osia. Muuttuville palkkioille olisi asettava selkeät, kattavat ja eriytetyt perusteet. Palkitsemispolitiikassa tulisi myös kuvata, miten yhtiön työntekijöiden palkka- ja työsuhteen ehdot on otettu huomioon palkitsemispolitiikkaa laadittaessa. Lisäksi olisi ilmoitettava yhtiön mahdollisuudesta periä palkitsemisen muuttuvia osia takaisin.</p>
<p>Palkitsemispolitiikassa olisi oltava myös ehdotuksessa esitettyjä tietoja mahdollisista osakesidonnaisista palkkioista sekä johtajien kanssa tehdyistä johtajasopimuksista. Palkitsemispolitiikka tulisi olla yhtiön verkkosivuilla ja maksutta saatavilla.</p>
<blockquote><p>Yhtiön tulisi lisäksi laatia johdon palkitsemista koskeva palkitsemisraportti osakkeenomistajien hyväksyttäväksi vuosittain jälkikäteen. Siinä olisi esitettävä mm. olennaiset tiedot johdolle ja entiselle johdolle maksetuista palkkioista sekä vertailtava palkitsemisen muutosta viideltä edelliseltä vuodelta verraten muutosta yhtiön tuloskehitykseen ja johtoon kuulumattomien työntekijöiden palkitsemisen kehitykseen vastaavalla ajalla.</p></blockquote>
<p>Palkitsemisraportissa esitettäisiin myös se, miten edellisessä yhtiökokouksessa järjestetyn palkitsemisraporttia koskevan neuvoa-antavan äänestyksen tulokset on huomioitu. Jäsenvaltioille annettaisiin mahdollisuus säätää pk-yrityksille vaihtoehto, jossa palkitsemisraportti esitettäisiin yhtiökokouksessa ilman äänestystä. Seuraavassa raportissa olisi tällöin esitettävä, miten keskustelu on otettu huomioon. Palkitsemisraportin tulisi olla yhtiön verkkosivuilla saatavilla kymmenen vuoden ajan.</p>
<h2>Lähipiiritoimien julkistaminen ja hyväksyntä</h2>
<p>Vähemmistöosakkaiden suojan ja lähipiiritoimien avoimuuden lisäämiseksi direktiiviin ehdotetaan muutoksia menettelyyn, jolla yhtiö voisi tehdä merkittäviä liiketoimia lähipiiriinsä kuuluvien kanssa. Päivitetyssä muutosehdotuksessa lähipiiritoimiin liittyvää päätöksentekoa on jonkin verran helpotettu alkuperäisiin muutosehdotuksiin verrattuna. Muutosehdotuksessa ”lähipiirillä” tarkoitetaan IAS 24 mukaista lähipiiriä eli samaa kuin Suomen osakeyhtiölaissakin.</p>
<p>Muutosehdotuksen mukaan jäsenvaltiot määrittäisivät merkittävät liiketoimet, joihin lähipiiritoimia koskevia määräyksiä sovelletaan. Määrittelyssä tulisi ottaa huomioon toimien merkitys osakkeenomistajien päätöksenteossa ja toimiin sisältyvä riski. Merkittävien liiketoimien määrityksen tulisi perustua määrällisiin kriteereihin, joiden perustana olisi liiketoimen vaikutus esim. yhtiön taloudelliseen asemaan, tuloihin jne.</p>
<p>Merkittävät liiketoimet tulisi julkistaa viimeistään niiden toteutushetkellä. Päivitetyn muutosehdotuksen mukaan jäsenvaltioilla olisi mahdollisuus määrätä, että julkiseen ilmoitukseen liitetään arviolausunto (<em>fairness opinion</em>).</p>
<p>Lähipiiriliiketoimet tulisi hyväksyä joko yhtiökokouksessa tai yhtiön hallinto- tai valvontaelimessä. Jäsenvaltiot voisivat myös edellyttää lähipiiritoimille yhtiökokouksen hyväksyntää. Hyväksymismenettelyn tulisi joka tapauksessa olla sellainen, jolla estetään lähipiiriin kuuluvaa henkilöä hyötymästä tästä asemastaan ja turvataan vähemmistöosakkaiden oikeudet. Hyväksymismenettelyn toimivuutta tulisi tarkastella säännöllisin väliajoin. Lähipiiriin kuuluva osapuoli ei saisi osallistua lähipiiritoimea koskevaan päätöksentekoon. Jäsenvaltioilla olisi mahdollisuus kuitenkin sallia osapuolen osallistuminen päätöksentekoon, mikäli kansallisessa lainsäädännössä estetään lähipiirin päättävän asiasta vastoin enemmistön kantaa.</p>
<p>Lähipiiriliiketoimia koskevia määräyksiä ei sovellettaisi ”tavanomaisiin liiketoimiin”, jotka tehdään ”tavanomaisin markkinaehdoin”. Jäsenvaltiot voisivat määrätä asiasta toisin. Lähipiiriliiketoimia koskevien määräysten ulkopuolelle voitaisiin jäsenvaltion päätöksellä jättää mm. yhtiön ja sen tytäryhtiön väliset toimet sekä muita direktiivissä määritettyjä toimia.</p>


Osakkeenomistajan oikeudet -direktiivin muutoshanke loppusuoralla

Aiheeseen liittyvät sisällöt

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Lakiosaston tulevaisuus – uusi rooli liiketoiminnan mahdollistajana?

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Milla Kokko-Lehtinen

Muut lukivat myös

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta