PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

KHO:n tuore ratkaisu KHO:2024:68 selkeyttää edellytyksiä perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltamiseen erityisesti arvopaperikauppaa harjoittavassa yhtiössä. Yleensä perintö- tai lahjavero määrätään omaisuuden käyvän arvon perusteella ja veron maksuaika on lyhyt. Kun kohteena on vähintään 10 % yrityksen osakkeista ja lahjan- tai perinnönsaaja jatkaa yritystoiminnan harjoittamista, verotuksessa voidaan kuitenkin soveltaa niin sanottua sukupolvenvaihdoshuojennusta. Silloin veron määrä alenee...

Sukupolvenvaihdoshuojennus sijoitusyhtiössä 

Erityisesti HR-ammattilaisia ja yritysjohtoa keskusteluttava EU:n palkka-avoimuusdirektiivi otetaan Suomessa käyttöön viimeistään kesäkuussa 2026. Onko se vain uusi pala byrokratian palapelissä? Vaikka ensisilmäyksellä siltä voi näyttää, direktiivillä on itseään isompi merkitys yrityksille. Se voi terävöittää johtamiskäytäntöjä, lisätä päätöksenteon läpinäkyvyyttä, tukea henkilöstön ymmärrystä liiketoiminnan tavoitteista ja vahvistaa yrityksen houkuttelevuutta työntekijöiden ja sijoittajien silmissä. Direktiivi on työkalu, jolla...

Kun direktiivi on itseään isompi

Kestävyysraportointi tulee pakolliseksi yrityksen koon mukaan vaiheittain tästä vuodesta alkaen. Verot saattavat tulla osaksi tätä raporttia kolmella eri tavalla: yrityskohtaisena aiheena, ESRS-standardien osana tai EU-taksonomian kautta. Verojen raportointi voi tuoda yrityksille merkittäviä etuja, kuten parantaa sijoittajasuhteita ja osoittaa yhteiskunnallista vastuullisuutta. Verojen raportointi yrityskohtaisena aiheena Kestävyysraportoinnin perusta on kaksoisolennaisuusanalyysi, jossa arvioidaan eri aiheiden olennaisuutta niiden vaikutusten...

Verot kestävyysraportoinnissa

Korkein oikeus (KKO) arvioi huhtikuussa antamassaan ratkaisussa KKO 2024:24 työsopimuslain mukaista työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutta erityisesti siitä näkökulmasta, voiko työnantaja valita, mitä työtä se tarjoaa työntekijälleen irtisanomisen vaihtoehtona. Hämeenlinnan hallinto-oikeus antoi puolestaan helmikuussa päätöksen siitä, tuleeko Wolt Enterprises Oy:n ruokalähettejä pitää työsuhteisina tai ei. KKO 2024:24 Tapauksessa A oli työskennellyt lähilennonjohdon tehtävissä Helsingissä Malmin lentokentällä...

Ajankohtaista työoikeudellista oikeuskäytäntöä

Tuulivoimaloiden kiinteistöverotuksessa tapahtuu taas kuten Verohallinnon julkaistessa vuoden 2022 versionsa ohjeesta tuuli- ja aurinkovoimalaitosten verotuksesta, jossa Verohallinto otti kantaa rakentamisaikaisten yleis- ja korkokulujen huomioimiseen kiinteistöverotuksessa. Tällä kertaa korkein hallinto-oikeus laajensi päätöksessään KHO 2024:51 verovelvolliselta kiinteistöverotusta varten tarvittavia selvityksiä, kun se päätti, että yhteinen liittymispiste tarkoittaa verkkoinfrastruktuurin kokonaisuutta, jolla tuulivoimala on kytketty jakeluverkkoon, eikä teknistä liittymispistettä. ...

KHO otti kantaa kiinteistöveron voimalaitosprosentin soveltamiseen yhteisen liittymispisteen osalta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

PwC:n tutkimus toteutettiin 105 maassa loppuvuodesta 2023. Suomesta tutkimukseen haastateltiin 41:tä toimitusjohtajaa.
Toimitusjohtajien luottamus maailmantalouden kasvuun on kohonnut selvästi edellisvuodesta: kun viime vuonna 18 % vastaajista uskoi talouskasvun vahvistuvan seuraavan vuoden aikana, tänä vuonna vastaava luku on yli kaksinkertainen (38 %). Tästä huolimatta enemmistö vastaajista (45 %) arvioi, että maailman talouskasvu hidastuu seuraavan vuoden aikana.
Suomalaiset toimitusjohtajat ovat kansainvälisiä kollegoitaan positiivisempia, ja vain kolmannes uskoo maailmantalouden kasvun hidastumiseen. Suomalaisjohtajat luottavat myös edellisvuotta voimakkaammin Suomen talouskasvun vahvistumiseen, vaikka kasvun hidastumista povaakin lähes puolet vastaajista.
“Suunta on selvästi positiivisempi kuin vuosi sitten, jolloin lähes 90 % vastaajista uskoi Suomen talouskasvun hidastuvan”, PwC Suomen toimitusjohtaja Kauko Storbacka toteaa.
Toimitusjohtajat Suomessa luottavat myös oman yrityksensä kasvunäkymiin lyhyellä aikavälillä enemmän kuin toimitusjohtajat maailmanlaajuisesti. Tutkimuksen mukaan liki puolet suomalaisista toimitusjohtajista on varmoja yrityksensä kasvusta tulevan vuoden aikana, kun globaalisti vastaava luku on 37 %.
Ruotsalaiset ovat kansainvälisiin kollegoihinsa verrattuna pessimistisempiä niin maailmantalouden, Ruotsin talouden kuin oman yrityksensä kasvun suhteen. Heistä 52 % povaa maailmantalouden ja 64 % Ruotsin talouskasvun hidastumista, ja vain 22 % (edellisvuonna 35 %) luottaa oman yrityksensä kasvuun seuraavan vuoden aikana.
<h2>Painetta yritystoiminnan uudistamiselle</h2>
PwC:n tutkimuksen mukaan puolet suomalaisista toimitusjohtajista ei usko yrityksensä olevan taloudellisesti elinkelpoinen kymmenen vuoden kuluttua, jos se jatkaa nykyisellä tiellään. Painetta uudistumiselle tuovat etenkin teknologiaan, asiakkaiden tarpeisiin ja valtion sääntelyyn liittyvät muutokset.
Vaikka toimitusjohtajat kokevat tutkimuksen perusteella kolmen seuraavan vuoden antavan enemmän sysäystä uudistumiselle kuin viimeisten viiden vuoden, he tuntevat yrityksensä tilanteen vähemmän uhatuksi kuin vuosi sitten.
“Tuore selvitys vahvistaa, että merkittävä osa yrityksistä on jo aloittanut toimintansa uudistamisen. Kehityskulkua vauhdittaa ja muutokseen pakottaa erityisesti tekoälyn ja ilmastonmuutoksen mukanaan tuoma murros”, Storbacka sanoo.
<h2>Tekoälyn monet mahdollisuudet</h2>
Tutkimus osoittaa, että Suomi sijoittuu Norjan ja Japanin kanssa kärkeen generatiivisen tekoälyn hyödyntämisessä. Suomessa 49 % tutkimukseen osallistuneista yrityksistä on alkanut hyödyntää generatiivista tekoälyä, kun vastaava luku on Norjassa 53 % ja Japanissa 50 %. Sen sijaan Ruotsissa vain 18 % tutkimukseen osallistuneista yrityksistä on ottanut generatiivisen tekoälyn käyttöön, mikä on lähes puolet vähemmän kuin koko maailman keskiarvo (32 %).
Tutkimuksessa haastatellut suomalaisjohtajat odottavat generatiiviselta tekoälyltä myönteisiä liiketoimintavaikutuksia, kuten tulojen ja tehokkuuden kasvua.
“Generatiivinen tekoäly kehittyy ja sen hyödyntäminen lisääntyy kovaa tahtia. Tekoäly muuttaa jo tällä hetkellä tapaamme tehdä töitä, ja vauhti vain kiihtyy. Jos yrityksessäsi ei vielä kokeilla tekoälyn hyödyntämistä liiketoiminnassa, nyt on viimeistään sen aika. Yritysjohdosta lähtien tulee miettiä, miten tekoäly muuttaa omaa liiketoimintaa”, Storbacka sanoo.
Toimitusjohtajat arvioivat henkilöstön määrän olevan kokonaisuudessaan kasvussa, mutta he uskovat tekoälyn vaikuttavan siihen laskevasti. Samalla huolta herättävät kyberturvallisuusriskit.
“Suomen maantieteellinen sijainti vaikuttaa siten, että tekoälyssä nähdään muuta maailmaa enemmän riskejä kyberiskuille”, Storbacka jatkaa.
<h2>Ilmasto tuotto-odotusten edelle</h2>
Noin kahdella kolmasosalla kaikista Global CEO Survey -tutkimukseen vastanneista toimitusjohtajista on käynnissä toimenpiteitä yrityksensä energiatehokkuuden parantamiseksi. Noin puolet toimitusjohtajista kertoo, että heillä on meneillään myös toimia ilmastoystävällisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi.
“Tutkimus osoittaa, että Suomessa on tehty muuta maailmaa enemmän ilmastoon liittyviä toimenpiteitä. Miltei puolet suomalaisista toimitusjohtajista on myös valmiita hyväksymään investoinnin pienemmät tuotto-odotukset ilmastosyistä”, Storbacka toteaa.
”Vallitsevasta epävarmuudesta huolimatta yritykset ovat ryhtyneet muuttamaan liiketoimintamallejaan, investoivat teknologiaan ja ihmisiin sekä pyrkivät reagoimaan ilmastonmuutokseen. Jos yritykset haluavat menestyä, niiden on kuitenkin vielä vauhditettava uudistumista”, Storbacka kiteyttää.
<h2>Lisää tietoa:</h2>
<a href="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2024/02/PwC-27th-Annual-Global-CEO-Survey-Final-Findings-Finland.pdf.pdf" target="_blank" rel="noopener">PwC Suomen tekemä yhteenveto ja Suomen-tulokset</a> 
<a href="http://dpe-preview.pwcinternal.com/content/pwc/fi/fi/julkaisut/ceo-survey-2024.html" target="_blank" rel="noopener">PwC:n Global CEO Survey -raportti </a>
Kauko Storbacka, toimitusjohtaja, partneri, PwC Suomi, p. 020 787 7368, kauko.storbacka(at)pwc.com 
Mirva Laaksonen, partneri, PwC Suomi, p. 020 787 7261, mirva.laaksonen(at)pwc.com 
Kimmo Nieminen, partneri, PwC Suomi, p. 020 787 7504, kimmo.nieminen(at)pwc.com

PwC:n globaali tutkimus: Suomi generatiivisen tekoälyn kärkimaita

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Lakiosaston tulevaisuus – uusi rooli liiketoiminnan mahdollistajana?

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Kauko Storbacka

Mirva Laaksonen

Kimmo Nieminen

Muut lukivat myös

Sukupolvenvaihdoshuojennus sijoitusyhtiössä

Kun direktiivi on itseään isompi

Verot kestävyysraportoinnissa