PwC:n raportti: Ilmastonmuutos aiheuttaa merkittäviä riskejä vihreän siirtymän kannalta keskeisille hyödykkeille
PwC:n tuore raportti vihreän siirtymän kannalta keskeisistä hyödykkeistä nostaa esiin huolen kuivuuden aiheuttamista riskeistä mineraalien ja metallien tuotannossa. Esimerkiksi 70 % maailman koboltin ja litiumin tuotannosta on uhattuna vuoteen 2050 mennessä, jos ilmastopäästöjä ei saada vähennettyä tavoitellulle tasolle. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikutukset kohdistuvat moniin hyödykkeisiin, jotka ovat ratkaisevassa asemassa vihreän siirtymän onnistumisessa – kuten akkuteollisuudessa käytettyyn kobolttiin ja litiumiin.
PwC:n tuore raportti vihreän siirtymän kannalta keskeisistä hyödykkeistä nostaa esiin huolen kuivuuden aiheuttamista riskeistä mineraalien ja metallien tuotannossa. Esimerkiksi 70 % maailman koboltin ja litiumin tuotannosta on uhattuna vuoteen 2050 mennessä, jos ilmastopäästöjä ei saada vähennettyä tavoitellulle tasolle. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikutukset kohdistuvat moniin hyödykkeisiin, jotka ovat ratkaisevassa asemassa vihreän siirtymän onnistumisessa – kuten akkuteollisuudessa käytettyyn kobolttiin ja litiumiin.
PwC:n julkaisemassa raportissa Climate risks to nine key commodities: Protecting people and prosperity analysoidaan yhdeksää maailman väestön ja talouden kannalta keskeistä hyödykettä ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Listauksessa ovat mukana kriittiset mineraalit (kupari, koboltti, litium), elintärkeät metallit (sinkki, rauta, alumiini) ja ruokatuotannon kannalta keskeiset satokasvit (vehnä, riisi ja maissi).
Vaikka hiilidioksidipäästöt vähenisivät nopeasti, raportin mukaan yli 70 % koboltin ja litiumin tuotannosta ja noin 60 % maailman bauksiitin ja raudan tuotannosta on silti uhattuna vuoteen 2050 mennessä.
”Vaikka onnistuisimme maailmanlaajuisesti hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, emme valitettavasti silti välty ilmastohäiriöiden aiheuttamilta lisääntyviltä, vakavilta riskeiltä”, PwC Suomen partneri ja yritysvastuun neuvontapalveluiden johtaja Jussi Nokkala sanoo.
Kuivuus ja lämpöaallot aiheuttavat merkittäviä haasteita myös elintarviketuotannolle. Esimerkiksi vehnän viljelyalasta noin prosentti sijaitsee tällä hetkellä merkittävästä kuivuudesta kärsivillä alueilla. Jos ilmastopäästöt jatkuvat korkealla tasolla, luku nousee 50 prosenttiin jo vuoteen 2050 mennessä.
”Toisin kuin monesti ajattelemme, ilmastonmuutos ei uhkaa vain ruuantuotantoa, vaan myös monia sellaisia hyödykkeitä, jotka ovat itsessään välttämättömiä nettonollapäästöihin siirtymisessä. Suomen talouden kannalta ilmaston ääri-ilmiöt vaikuttavat esimerkiksi konepajateollisuuteen ja valmistavaan teollisuuteen aiheuttamalla pulaa raudasta ja alumiinin valmistukseen tarvittavasta bauksiitista. Voimakkaassa kasvussa olevaa akkuteollisuutta kurittavat lisääntyvät häiriöt kuparin, koboltin ja litiumin tuotannossa”, Nokkala sanoo.
Monien keskeisten hyödykkeiden tuotanto vain muutaman valtion varassa
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien lämpöaaltojen ja kuivuuden riskiä lisää entisestään monen keskeisen hyödykkeen tuotannon keskittyminen muutamaan maahan tai tietyille alueille. Esimerkiksi yli puolet maailman koboltista tulee vain viidestä Kongon demokraattisessa tasavallassa sijaitsevasta kaivoksesta.
”Suomalaisten yritysten tulee varautua entistäkin paremmin toimintansa kannalta keskeisten materiaalien toimitushäiriöihin, jotka voivat kestää pitkäänkin. Tarvitsemme lisää yhteistyötä yritysten, hallitusten ja kansainvälisten organisaatioiden välillä, jotta voimme ymmärtää paremmin erilaisia riippuvuussuhteita. Meidän pitää muuttaa myös kulutustamme ja tuotantomallejamme”, Nokkala korostaa.
Tästä huolimatta Nokkala kannustaa suomalaisyrityksiä näkemään vakavassa tilanteessa myös mahdollisuuksia kansainväliseen liiketoimintaan.
”Suomessa on paljon osaamista kierrätysteknologioista, joiden avulla voidaan vähentää riippuvuutta monista mineraaleista ja metalleista. Esimerkiksi akkujen kierrätyksessä ollaan vielä täysin alkutekijöissä, ja pidentämällä akkujen käyttöikää jo muutamallakin vuodella voitaisiin vähentää mineraalien kulutusta”, Nokkala toteaa.
Nokkalan mukaan Suomen maantieteellinen asema tarjoaa mahdollisuuden kehittää uusia liiketoimintoja ja hyödyntää globaalia niukkuutta.
”Suomi voi näyttäytyä yhä houkuttelevampana sijoituskohteena kansainvälisille sijoittajille, koska maahamme kohdistuu monia muita alueita vähemmän ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi kaivosteollisuudelle”, Nokkala kommentoi.
Climate risks to nine key commodities -raportti
PwC:n raportti analysoi yhdeksää maailmantalouden kannalta keskeistä hyödykettä sekä niiden altistumista kuivuuden ja kuumuuden aiheuttamille riskeille.
Riskit luokiteltiin kolmeen eri luokkaan: merkittäväksi, korkeaksi tai äärimmäiseksi.
Lämpöstressiriski luokiteltiin Wet Bulb Globe Temperature [WBGT] -lämpökuormamittarin rajojen mukaan. WBGT kuvastaa lämpötilan ja kosteuden yhteisvaikutusta. Kuivuusriski luokitellaan sen perusteella, kuinka monta prosenttia ajasta alueella on kärsitty vakavasta kuivuudesta 20 vuoden aikana. Kriittisten hyödykkeiden tuotannon kannalta keskeisten kaivosten ja maatilojen altistumista ilmastoon liittyvälle kuivuudelle ja lämpöstressille arvioitiin nykytilan kautta ja lisäksi tuottaen arviot vuosille 2035 ja 2050. Vuoden 2050 osalta tarkasteltiin, miten riskeille altistuminen vaihtelee sen mukaan, kuinka tehokkaasti maailman hiilidioksidipäästöjä onnistutaan vähentämään, ja hyödyntämällä kahta eri skenaariota, alhaiset ja korkeat hiilidioksidipäästöt.
Lähestymistapa antaa käsityksen siitä, miten eri hyödykkeet voivat muuttua tulevaisuudessa entistä alttiimmiksi erilaisille ilmastoon liittyville riskeille. Arvioon liittyy kuitenkin useita rajoituksia. Analyysissä ei esimerkiksi ole arvioitu mahdollisia muutoksia tuotantoon, eikä ennustettu tulevia toimia, joilla pyritään edistämään sopeutumista riskeihin.
