PwC:n raportti: Ilmastoriskit uhkaavat Suomen valmistavan teollisuuden raaka-aineiden saatavuutta
PwC:n raportin mukaan ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpöstressi ja kuivuus uhkaavat Suomen valmistavalle teollisuudelle tärkeiden metallien ja mineraalien, kuten litiumin, koboltin ja kuparin, tuotantoa ja siten niiden saatavuutta. PwC Suomen partneri ja yritysvastuun neuvontapalveluiden johtaja Jussi Nokkala kehottaakin suomalaisia valmistavan teollisuuden yhtiöitä varautumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin toimitusketjuhäiriöihin.
PwC:n raportin mukaan ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpöstressi ja kuivuus uhkaavat Suomen valmistavalle teollisuudelle tärkeiden metallien ja mineraalien, kuten litiumin, koboltin ja kuparin, tuotantoa ja siten niiden saatavuutta. PwC Suomen partneri ja yritysvastuun neuvontapalveluiden johtaja Jussi Nokkala kehottaakin suomalaisia valmistavan teollisuuden yhtiöitä varautumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin toimitusketjuhäiriöihin.
PwC:n tuoreen Climate risks to EU commodity supplies -raportin mukaan yli 70 prosenttiin litiumin, 60 prosenttiin koboltin ja 30 prosenttiin kuparin tuotannosta kohdistuu merkittäviä ilmastoriskejä vuoteen 2050 mennessä. Myös teräksen saatavuudessa on odotettavissa lisää haasteita, sillä nykyistä kysyntää lisäävät Euroopan komission infrastruktuurihankkeisiin tekemät Green Deal -investoinnit.
”Ilmastoriskit uhkaavat monia suomalaiselle teollisuudelle tärkeitä metalleja ja mineraaleja, jotka ovat olennaisia vihreän siirtymän mahdollistajia, sillä niitä tarvitaan muun muassa uusiutuvan energian teknologioihin ja akkuteknologiaan. Siksi näiden raaka-aineiden saatavuusongelmat voivat hidastaa sekä Suomen talouskasvua että ilmastotavoitteiden saavuttamista”, PwC Suomen partneri ja yritysvastuun neuvontapalveluiden johtaja Jussi Nokkala sanoo.
Yksi keskeinen materiaali suomalaiselle teollisuudelle on bauksiitti. PwC:n raportissa arvioidaan, että yli 10 prosenttia kaikista EU:n bauksiittivarastoista on vaarassa joutua lämpöstressin kohteeksi vuoteen 2035 mennessä. Riski kasvaa yli 35 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä, jos päästöt jatkuvat korkeina ja jos maapallon keskilämpötila nousee 4,4 astetta. Bauksiittia tarvitaan alumiinin valmistukseen, ja alumiini on tärkeä raaka-aine sähköajoneuvoissa sekä uusiutuvan energian varastoinnissa. Alumiini on myös keskeinen materiaali aurinkosähkökapasiteetin kasvattamisessa, ja häiriöt sen saatavuudessa voivat hidastaa Suomen vihreää siirtymää.
Myös litium on merkittävä aine suomalaiselle teollisuudelle. Suurin osa EU:n litiumista saapuu jalostettuna, mikä vaikeuttaa ilmastoriskien arviointia monimutkaisessa toimitusketjussa.
”Mitä jalostetumpana tuote meille saapuu, sitä vaikeampaa on selvittää monimutkaisessa toimitusketjussa aineen ilmastoriskille altistumista. Tämän vuoksi EU:n litiumtoimituksiin saattaa liittyä huomattavia, piileviä ilmastoriskejä”, Nokkala taustoittaa.
Nokkalan mukaan suomalainen teollisuus voisi välttää taloudellisia tappioita tunnistamalla riskejä arvoketjussaan sekä tekemällä yhteistyötä toimittajien ja yhteisöjen kanssa.
”Kierrätys ja materiaalien uudelleenkäyttö ovat keskeisiä keinoja vähentää riippuvuutta uusista raaka-aineista sekä luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Yritysten kannattaakin pohtia erilaisia tuotteiden takaisinotto-ohjelmia ja jakamistalouteen perustuvia liiketoimintoja”, Nokkala toteaa.
EU:ssa raaka-aineiden saatavuuteen liittyvät haasteet on jo tunnistettu. Euroopan kriittisiä raaka-aineita koskevalla säädöksellä pyritään turvaamaan keskeisten mineraalien saanti muun muassa laajentamalla toimittajavaihtoehtoja, lisäämällä kotimaista tuotantoa ja perustamalla strategisia varantoja.
Nokkalan mukaan yhtiöiden on syytä arvioida fyysisten sekä siirtymäriskien ja -mahdollisuuksien taloudellinen vaikutus eri ilmastoskenaarioissa sekä yhtiön resilienssi näiden ilmastoriskien hallitsemiseen. Kyseinen arvio mahdollistaa yhtiölle pienemmän riskin ja siten paremman pääoman kustannuksen, paremmat kasvuodotukset sekä mahdollisesti myös myönteiset vaikutukset kassavirtaan. Lisäksi ilmastoriskien arvio on yksi yritysten kestävyysraportointidirektiivin (CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive) raportointivaatimuksista. Tuleva yritysvastuudirektiivi (CSDDD, Corporate Sustainability Due Diligence Directive) asettaa entistä tiukempia vaatimuksia toimitusketjun kestävyydelle.
”Riskejä tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että raaka-aineiden kasvava kysyntä ja vähentynyt tarjonta nostavat todennäköisesti hintoja. Tämä voi kuitenkin tarjota uusia liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti suomalaisille raaka-ainetuottajille ja erilaisten kierrätyspalvelujen tarjoajille, jotka täyttävät entistä tiukemmat markkinavaatimukset”, Nokkala lisää.
Lisätietoja:
Climate risks to EU commodity supplies -raportti
PwC:n raportti analysoi yhdeksää EU:n kannalta keskeistä hyödykettä sekä niiden altistumista kuivuuden ja kuumuuden aiheuttamille riskeille.
Riskit luokiteltiin kolmeen eri luokkaan: merkittäväksi, korkeaksi tai äärimmäiseksi.
Lämpöstressiriski luokiteltiin Wet Bulb Globe Temperature [WBGT] -lämpökuormamittarin rajojen mukaan. WBGT kuvastaa lämpötilan ja kosteuden yhteisvaikutusta. Kuivuusriski luokitellaan sen perusteella, kuinka monta prosenttia ajasta alueella on kärsitty vakavasta kuivuudesta 20 vuoden aikana. Kriittisten hyödykkeiden tuotannon kannalta keskeisten kaivosten ja maatilojen altistumista ilmastoon liittyvälle kuivuudelle ja lämpöstressille arvioitiin nykytilan kautta ja lisäksi tuottaen arviot vuosille 2035 ja 2050. Vuoden 2050 osalta tarkasteltiin, miten riskeille altistuminen vaihtelee sen mukaan, kuinka tehokkaasti maailman hiilidioksidipäästöjä onnistutaan vähentämään, ja hyödyntämällä kahta eri skenaariota, alhaiset ja korkeat hiilidioksidipäästöt.
Lähestymistapa antaa käsityksen siitä, miten eri hyödykkeet voivat muuttua tulevaisuudessa entistä alttiimmiksi erilaisille ilmastoon liittyville riskeille. Arvioon liittyy kuitenkin useita rajoituksia. Analyysissä ei esimerkiksi ole arvioitu mahdollisia muutoksia tuotantoon, eikä ennustettu tulevia toimia, joilla pyritään edistämään sopeutumista riskeihin.
