PwC:n tutkimus: Toimitusjohtajien luottamus talouteen kasvussa sekä Suomessa että maailmalla
Lähes 60 % toimitusjohtajista suhtautuu myönteisesti maailmantalouden kasvuun. Suomalaiset toimitusjohtajat näkevät tilanteen vielä muutakin maailmaa optimistisemmin: heistä myötätuulta globaalille taloudelle povaa liki 90 %. Tiedot ilmenevät PwC:n jo 28. kertaa tekemästä, vuosittaisesta Global CEO Survey -tutkimuksesta, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa.
Lähes 60 % toimitusjohtajista suhtautuu myönteisesti maailmantalouden kasvuun. Suomalaiset toimitusjohtajat näkevät tilanteen vielä muutakin maailmaa optimistisemmin: heistä myötätuulta globaalille taloudelle povaa liki 90 %. Tiedot ilmenevät PwC:n jo 28. kertaa tekemästä, vuosittaisesta Global CEO Survey -tutkimuksesta, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa.
PwC:n tutkimus toteutettiin 109 maassa loppuvuodesta 2024. Suomesta tutkimukseen haastateltiin 38 toimitusjohtajaa.
Toimitusjohtajien luottamus maailmantalouden kasvuun on kohonnut selvästi edellisvuodesta: kun viime vuonna 38 % vastanneista uskoi talouskasvun vahvistuvan seuraavan vuoden aikana, tänä vuonna vastaava luku on 58 %. Suomalaiset toimitusjohtajat ovat kansainvälisiä kollegoitaan huomattavasti optimistisempia, sillä peräti 89 % tutkimukseen vastanneista uskoo talouskasvuun globaalilla tasolla. Suomalaisjohtajat ovat myös luottavaisempia oman yrityksensä pitkän aikavälin kasvunäkymiin kuin toimitusjohtajat globaalisti.
”Tasaantuvan inflaation ja laskeneiden korkojen ansiosta positiivista virettä on jo havaittavissa. Oman yrityksensä kasvunäkymiin seuraavien kolmen vuoden aikana luottaa lähes 70 % suomalaisista toimitusjohtajista, kun esimerkiksi Ruotsissa näin ajattelee vain hieman alle puolet haastatelluista”, PwC Suomen toimitusjohtaja Kauko Storbacka sanoo.
Globaalilla mittapuulla 42 % tutkimukseen osallistuneista toimitusjohtajista uskoo lisäävänsä henkilöstöä seuraavien 12 kuukauden aikana – määrä on yli kaksinkertainen verrattuna niihin, jotka odottavat tiedossa olevan vähennyksiä. Sekä Suomessa että Ruotsissa valtaosa (58 %) toimitusjohtajista arvioi henkilöstötilanteen pysyvän jokseenkin ennallaan; Suomessa henkilöstölisäyksiin uskoo 16 %, kun Ruotsissa määrä on jonkin verran suurempi (27 %).
Vaikka toimitusjohtajat suhtautuvat globaalin talouden kehittymiseen ja yrityksensä kasvunäkymiin varsin myönteisesti, vajaa kolmannes (29 %) heistä kokee makrotaloudellisen vaihtelun ja hieman pienempi osa (27 %) inflaation suurimpina uhkina yritykselleen seuraavan vuoden aikana. Tuloksissa on kuitenkin havaittavissa alueellisia eroja: Suomessa toimitusjohtajat nostavat listan kärkeen kyberriskit (61 %) ja geopoliittisen konfliktin (45 %).
”Suomen maantieteellinen sijainti sekä vallitseva geopoliittinen epävarmuus heijastuvat ymmärrettävästi tuloksiin”, Storbacka arvioi.
Paine yritystoiminnan uudistamiselle jatkuu
Neljä kymmenestä toimitusjohtajasta globaalisti ja yli puolet suomalaisista (58 %) toimitusjohtajista ei tutkimustulosten mukaan usko yrityksensä olevan taloudellisesti elinkelpoinen seuraavien kymmenen vuoden aikana, jos se jatkaa nykyisellä tiellään. Painetta uudistumiselle tuovat etenkin regulaatioon liittyvät muutokset, jotka 42 % toimitusjohtajista mainitsee merkittävimmäksi yrityksensä taloudelliseen elinkelpoisuuteen vaikuttavaksi tekijäksi.
Lähes kaksi kolmasosaa tutkimukseen vastanneista toimitusjohtajista sanoo tehneensä ainakin yhden merkittävän muutoksen yrityksessään viimeisten viiden vuoden aikana. Kaikista toimitusjohtajista 38 % ja suomalaisista 55 % mainitsee yleisimmäksi toimenpiteeksi uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen. Samalla neljä kymmenestä (38 %) kertoo ryhtyneensä kilpailemaan vähintään yhdellä uudella toimialalla viimeisten viiden vuoden aikana. Suomessa näin on toiminut joka neljäs toimitusjohtaja (26 %).
”Uudistumisen tahti on hidas, ja suurelta osalta yrityksistä puuttuu muutoksissa tarvittavaa ketteryyttä. Myös johtoryhmässä saatetaan kaivata kokonaan uutta osaamista. Menestyäkseen yritysten on toimittava ripeästi ja uskallettava tehdä rohkeitakin strategisia päätöksiä”, Storbacka korostaa.
Luottamuspula jarruttaa tekoälyn käyttöönottoa
Yhtenä kantavana teemana tutkimuksessa olivat toimitusjohtajien näkemykset generatiivisen tekoälyn käyttöönotosta sekä heidän odotuksensa tekoälylle. Globaalisti hieman yli puolet toimitusjohtajista kertoo havainneensa tehokkuuden parantuneen yrityksessään generatiivisen tekoälyn ansiosta viimeisten 12 kuukauden aikana. Generatiiviselle tekoälylle asetetaan myös kovat tuotto-odotukset: puolet kaikista tutkimukseen vastanneista toimitusjohtajista odottaa tekoälyn lisäävän yrityksensä kannattavuutta vuonna 2025.
Samaan aikaan generatiivisen tekoälyn laajemman käyttöönoton esteenä näyttäisi olevan toimitusjohtajien henkilökohtainen luottamuspula tekoälyn integroimiseen yrityksen keskeisiin prosesseihin. Globaalisti tähän ei luota lainkaan tai uskoo vain pienissä määrin 29 % ja Suomessa 35 % tutkimukseen osallistuneista toimitusjohtajista.
Ilmastoinvestoinnit tuottavat tulosta
Kolmannes tutkimukseen vastanneista toimitusjohtajista sanoo, että heidän yrityksensä viimeisten viiden vuoden aikana tekemät investoinnit vihreän siirtymän mahdollistamiseen ovat kasvattaneet yhtiön liikevaihtoa. Suomalaisista tutkimukseen osallistuneista toimitusjohtajista näin arvioi 41 %. Lisäksi 60 % kaikista haastatelluista ja sama osuus suomalaisista toimitusjohtajista sanoo, että nämä investoinnit ovat joko vähentäneet kustannuksia tai niillä ei ole ollut merkittävää kustannusvaikutusta.
Ilmastoasiat toimivat porkkanana myös toimitusjohtajien palkitsemisessa: 56 % kaikista ja 61 % suomalaisista toimitusjohtajista ilmoittaa, että heidän henkilökohtainen kannustepalkkionsa määräytyy kestävän kehityksen mittareiden perusteella.
Tutkimuksen mukaan globaalilla tasolla merkittäväksi haasteeksi vihreän siirtymän mahdollistaville investoinneille koettiin sääntelyn monimutkaisuus (24 %), kysyntä (20 %), sijoitetun pääoman tuotto (18 %) sekä rahoitus (14 %).
”Suomessa tilanne vaikuttaa positiivisemmalta: ainoaksi merkittäväksi haasteeksi koettiin sääntelyn monimutkaisuus, jonka mainitsi viidennes suomalaisista toimitusjohtajista. Uskon myönteisemmän asetelman johtuvan muun muassa siitä, että meillä on korkea ilmastotietoisuus sekä aktiivinen julkisen sektorin ja rahoittajien tuki vihreän siirtymän edistämiseksi. Hyvänä esimerkkinä tästä toimivat valtion suora tuki sekä verohyvitys suurille puhtaan siirtymän investoinneille”, Storbacka sanoo.
Lisätiedot:
PwC:n Global CEO Survey -raportti (pdf)
PwC Suomen tekemä yhteenveto ja Suomen tulokset (pdf)
