PwC Suomi on nimittänyt kolme uutta, kokenutta asiantuntijaa eri tehtäviin. Daniel Pasternack Daniel Pasternack (KTT) on nimitetty 12.8.2024 alkaen Senior Advisoriksi PwC Suomen Advisory-liiketoimintaan, jossa hän keskittyy erityisesti pankki- ja rahoitussektorin asiakkuuksiin sekä perheiden sijoitusyrityksiin. Daniel on erittäin kokenut Financial Services -toimialan ammattilainen ja tehnyt mittavan uran suomalaisessa varainhoitosektorissa useassa eri yrityksessä, viimeisimpänä Evlillä ja...

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor

Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

Luottamus on arvo, joka on ollut PwC:n toiminnan keskiössä koko yhtiön historian ajan. Suomen PwC täyttää loppuvuodesta 70 vuotta. Toimitusjohtaja Kauko Storbacka ja tietokirjailija Rachel Botsman korostivat yrityksen 70-vuotisjuhlassa luottamuksen merkitystä niin ihmisten hyvinvoinnille kuin yritysten menestykselle.  PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista tärkeitä ongelmia. Luottamus oli myös PwC Suomen 70-vuotisjuhlan keskiössä, kun...

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus 

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Mediassa on viime viikkoina käytetty termiä “joustopesu” kuvaamaan tilannetta, jossa työnantaja antaa nykyisille ja potentiaalisille työntekijöille kuvan todellisuutta joustavammista käytännöistä erityisesti työntekopaikan suhteen. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että on puhuttu ja jopa mainostettu joustavia etätyökäytäntöjä, vaikka todellisuudessa työntekijöitä on velvoitettu tulemaan toimistolle. Miksi työnantajat haksahtavat joustopesuun? Vaikka työmarkkinatilanne on palannut viime vuosien aikana takaisin...

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!

Häirintä työpaikalla on yhä edelleen ajankohtainen aihe. Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on toistuvasti ja pitkäkestoisesti loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Häirintää voidaan kutsua arkikielessä myös nimellä työpaikkakiusaaminen ja sitä voi tapahtua paitsi työntekijöiden välillä, myös esihenkilön ja alaisen välillä. Työnantajalla on velvollisuus selvittää tilanne sekä puuttua häirintään ja...

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Ruotsin hallitus perusti vuonna 2021 komitean arvioimaan korkorajoitussäännösten mahdollisia muutostarpeita. Komitea on 31.5.2024 julkaisemassaan raportissa esittänyt useita muutoksia nykyisiin korkovähennysrajoituksiin. PwC Ruotsi on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeiset muutokset Konserniyksiköille otettaisiin käyttöön yhteinen konsernilaskenta nettokorkojen ja vähennysten laskemiseksi. Yhtiöt, joilla on mahdollisuus antaa toisilleen konserniavustuksia, muodostaisivat yhteisen laskentayksikön, jonka sisällä ne voivat tasata nettokorkojaan. Safe harbour...

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveroksi kutsutun uuden veron. Vero koostuu kolmesta lähteestä ja on voimassa väliaikaisesti vuoden 2028 loppuun saakka. PwC Viro on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeinen sisältö Arvonlisävero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin (arvonlisäveroa korotettiin jo 20 prosentista 22 prosenttiin vuonna 2024) 1.1.2025 alkaen. Luonnollisten henkilöiden tulovero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin 1.1.2026 alkaen....

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Henkilötietojen käsittelyssä ja tietoturvan ylläpitämisessä on monia haasteita, ja virheitä voi tapahtua helposti. Tässä artikkelissa käydään läpi yleisiä virheitä henkilötietojen käsittelyssä ja annetaan lyhyet muistisäännöt niiden välttämiseksi. Puutteellinen käsittelyperuste Henkilötietojen käsittely edellyttää aina, että käsittelylle on olemassa joku laissa mainittu peruste. EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaiset käsittelyperusteet ovat: rekisteröidyn suostumus sopimus rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite elintärkeiden etujen...

Viisi tavallista virhettä henkilötietojen käsittelyssä – ja kuinka välttää ne

Polttoaineiden jakeluun kohdistuva päästökauppa (ETS2) on uusi, EU:n yhteinen päästökauppavelvoite fossiilisia polttoaineita jakeleville, valmisteverovelvollisille toimijoille. Jakelijoiden päästökauppa aiheuttaa uusia viranomaisvelvoitteita toimijoille, joilla on energiatuotteisiin liittyviä valmisteverorekisteröintejä. Velvoite koskee nestemäisiä ja kaasumaisia, fossiilisia polttoaineita. Toimijoiden tulee rekisteröityä ja aloittaa raportointi Energiavirastolle vuoden 2025 alkupuoliskolla. Mikä on ETS2? Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa uutta lakia fossiilisen polttoaineen...

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Vaikka Suomen lainsäädäntö ei tunne trusteja, monessa maassa ne ovat tavallinen väline esimerkiksi perhevarallisuuden hallinnointiin. KHO:n tuoreen päätöksen mukaisesti varoja ei kuitenkaan voi luovuttaa trustiin ilman luovutusvoittoverotusta. Samalla tapaus osoittaa selvän sääntelyn puuttumisen ongelmat. Suomen verolainsäädäntö ei tunne trusteja, eikä se sisällä nimenomaisia trusteja koskevia säännöksiä. Oikeuskäytännössä harvat trusteja koskevat ratkaisut ovatkin siksi perustuneet tapauskohtaiseen...

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Monissa organisaatioissa perinteisen HR:n on korvannut jokin uudella, modernimmalla termillä kutsuttava toiminto, kuten People Operations tai People and Culture. Joissain yhteyksissä henkilöstöön liittyvistä toiminnoista puhutaan termillä “moderni HR” ikään kuin korostaen sitä, ettei kyse ole mistään pölyttyneestä viime vuosituhannelle jämähtäneestä osastosta tai vain nimensä mukaisesti henkilöstöresursseista. Henkilöstötoimintojen nimeämiseen liittyvä semantiikka osoittaa, että työelämä on muuttunut...

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

<div>
‒ Viihde- ja media-alan tarjonta on entistä digitaalisempaa, mobiilipainotteisempaa ja nuorille suunnattua. Alan kasvua vauhdittavat globaalisti erityisesti virtuaalitodellisuus (VR), pelaaminen ja digitaalinen mainonta, PwC Suomen partneri Tuomas Törmänen tiivistää. 
Virtuaalitodellisuus säilyttikin asemansa globaalin markkinan nopeimmin kasvavana viihde- ja media-alan segmenttinä. Vuonna 2021 VR-palveluiden kulutus kasvoi maailmanlaajuisesti jopa 36 %. 
E-urheilussa kasvu jatkuu vahvana myös koronan jälkeen
Videopelien ja e-urheilun maailmanlaajuinen liikevaihto oli vuonna 2021 yhteensä 215,6 miljardia dollaria, ja sen ennustetaan kasvavan vuosittain keskimäärin 8,5 %, eli jopa 323,5 miljardiin dollariin vuoteen 2026 mennessä.
‒ Suomessa videopelien ja e-urheilun kulutuksessa nähtiin merkittävä 26 %:n kasvu pandemian ensimmäisenä vuonna, 2019‒2020. Tulevaisuudessa videopelien ja e-urheilun kasvun arvioidaan asettuvan 5,4 %:n vuosikasvun korville Suomessa, Törmänen toteaa.  
Internet-mainonta kasvoi Suomessa 37 %, kasvu tasaantuu 6% tasolle 
Mainonnan tulot laskivat globaalisti vuonna 2020 lähes 7 %. Vuonna 2021 kehityssuunta kääntyi ylöspäin ja segmentin tulot kasvoivat jopa 22,6 % aina 747,2 miljardiin dollariin. Mainonnan odotetaan kasvavan vuosittain keskimäärin 6,6 % vuoteen 2026 mennessä, ja kasvun odotetaan tapahtuvan lähes kokonaan digitaalisen mainonnan ansiosta.
‒ Mainonta läpäisee nykyään koko digitaalisen maailman, ja se on myös yksi alan hallitsevista kasvukategorioista, Törmänen toteaa.
Suomessa internet-mainontaan käytetyn rahamäärän kasvu oli huimat 37 % vuonna 2021. Internet-mainontaan käytettiin yhteensä 619 miljoonaa euroa. Kasvun arvioidaan rauhoittuvan vuosina 2022-2026 ja jatkuvan 6,1 prosentin vuosivauhdissa, kun globaalin kasvuvauhdin arvioidaan jatkuvan 9,1 prosentin vuosivauhdissa.
Suoratoistopalvelut syövät edelleen perinteisen televisiotarjonnan tulovirtaa
Suoraan internetissä ilman erillistä sovellusta tarjottavien OTT (over-the-top) -videopalvelujen eli suoratoistopalveluiden tulot kasvoivat globaalisti 35,4 % vuonna 2020 ja vielä 22,8 % vuonna 2021, yhteensä 79,1 miljardiin dollariin. Suoratoistopalveluiden kasvun odotetaan kuitenkin hieman hidastuvan, ja niiden ennustetaan kasvavan keskimäärin 7,6 % vuosivauhdilla vuoteen 2026 mennessä, mikä nostaisi markkinan 114,1 miljardiin dollariin.
Vaikka OTT-suoratoistopalvelut heikentävät perinteisen televisiotarjonnan kasvua, se tuottaa edelleen huomattavaa liikevaihtoa ja on suurin yksittäinen segmentti Suomessa ja monessa muussakin maassa. Sen maailmanlaajuisen markkinan ennustetaan laskevan vuosittain keskimäärin 0,8 %, eli vuonna 2021 saavutetusta 231 miljardista dollarista 222,1 miljardiin dollariin vuoteen 2026 mennessä. Suomessa sen sijaan markkinan odotetaan kasvavan 1,2% vuosivauhtia vuosina 2021-2026 ja nousevan 1,305 miljardin tasolta 1,383 miljardiin euroon. 
Suomessa suoratoistopalveluiden (OTT, over-the-top) kulutus kasvoi pandemiavuosien 2019-2021 aikana yli 20 % vuodessa, 226 miljoonaan euroon. Törmäsen mukaan kasvun arvioidaan tasoittuvan noin 5 %:n vuositasolle kotimaassa, kun taas globaalisti vuosittainen kasvuvauhti jatkunee 7,6 %:n tuntumassa. OTT markkinan kasvu luo myös laajakaistapalveluiden markkinaan kasvua. Suomessa ennustetaan 5 %:n vuosikasvua siten, että laajakaistan markkina kasvaa lähes 1,4 miljardin tasolle vuonna 2026. 
Suomessa suurimmat pudotukset musiikin ja elokuvien kulutuksessa 
Viihde- ja media-alan rajut pudotukset Suomessa nähtiin musiikin ja elokuvien segmenteissä vuonna 2020. Musiikkiin käytetty rahamäärä sukelsi tuolloin 40 % ja elokuviin käytetty rahamäärä puolestaan 61 %. Elokuvien kulutus on noista ajoista kasvanut maailmanlaajuisesti ja pandemia-ajan pudotus on vaihtunut kasvuun. Vuosien 2022–2024 aikana musiikin ja elokuvien kulutuksen odotetaan palautuvan pandemiaa edeltäneelle tasolle. Suomessa elokuviin ennustetaan käytettävän lähes 100 miljoonaa euroa ja musiikkiin lähes 400 miljoonaa euroa vuonna 2024. 
Viihde- ja media-alan tulevaisuus riippuu nuorten kuluttajien päätöksistä 
‒ Viihde- ja media-alan muutosta ja trendejä ohjaavat miljardien kuluttajien päätökset siitä, mikä ansaitsee heidän huomionsa, aikansa ja rahansa. Viihde- ja media-alan tuotteita kuluttavat yhä enenevässä määrin aiempaa nuoremmat henkilöt, jotka hallitsevat digitaaliset välineet entistä paremmin ja kuluttavat enemmän suoratoisto- ja pelisisältöjä kuin nykyiset keskimääräiset kuluttajat. Tämä muokkaa alan tulevaisuutta, PwC:n Törmänen summaa. 
Metaversumi tarjoaa kasvupotentiaalia
Metaversumi on realistiselta vaikuttava tila, joka yhdistää kuluttajan oikean elämän virtuaalitodellisuuteen esimerkiksi virtuaalilasien avulla. Tutuin esimerkki metaversumista on virtuaalipelimaailma. Monien mahdollisuuksien metaversumin povataan muuttavan yritysten ja kuluttajien tapoja olla vuorovaikutuksessa tuotteiden, palvelujen ja toistensa kanssa.
‒ Tulevaisuudessa suuri osa videopeleihin, musiikkiesityksiin, mainontaan ja jopa sähköiseen kaupankäyntiin liittyvistä tuloista voi tulla metaversumin kautta. Sen potentiaalinen taloudellinen arvo on merkittävä, Törmänen ennustaa. 
‒ Virtuaalitodellisuuden kulutus kasvoi viime vuoden aikana globaalisti jopa 36 %, mikä viittaa hyvään pitkän aikavälin kasvupotentiaaliin, hän jatkaa. 
PwC:n raportin mukaan mm. erillisten ja PC-koneeseen kytkettävien virtuaalilasien asennusmäärä kasvaa maailmanlaajuisesti 21,6 miljoonasta (2021) 65,9 miljoonaan vuoteen 2026 mennessä.
Lisätietoja:
Tuomas Törmänen, PwC, puh. 050 554 4446, <a style="text-decoration: none;" href="mailto:tuomas.tormanen@pwc.com">tuomas.tormanen@pwc.com</a> 
<a style="text-decoration: none;" href="http://www.pwc.com/outlook">www.pwc.com/outlook</a>
Tietoa<a style="text-decoration: none;" href="https://www.pwc.com/outlook"> Global Entertainment and Media Outlook 2022–2026-katsauksesta</a>
PwC:n laatima Global Entertainment and Media Outlook -katsaus sekä siihen liittyvä julkaisu ”Fault Lines and Fractures: Innovation and Growth in a New Competitive Landscape” tarjoavat syvällisen analyysin kuluttajien ja mainostajien maailmanlaajuisesta viihde- ja media-alan kulutuksesta. Katsaus sisältää tietoa viideltä edeltävältä vuodelta sekä viiden vuoden ennusteen kommentteineen 16 alan segmentille 52 maantieteellisellä alueella. Näihin segmentteihin lukeutuvat mainonta (TV, internet ja ulkomainonta), kirjat, B2B, elokuvat, datankulutus, internetkäyttö, musiikki, radio, podcastit, sanoma- ja aikakauslehdet, OTT-videot, perinteinen televisio- ja videotarjonta sekä metaversumi ja NFT (nyt ensimmäistä kertaa).
PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista merkittäviä ongelmia. Autamme yrityksiä kasvamaan, toimimaan tehokkaasti ja raportoimaan luotettavasti jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Apunasi on Suomessa yli 1 200 asiantuntijaa ympäri maan. Palveluitamme ovat liikkeenjohdon konsultointi, yritysjärjestelypalvelut, veroneuvonta, lakipalvelut, riskienhallinta, tilintarkastus ja muut varmennuspalvelut. Lisää tietoa: www.pwc.fi. Twitter: @PwC_Suomi.
PwC toimii 155 maassa yli 327 000 asiantuntijan voimin. Nimi PwC viittaa PwC-ketjuun ja/tai yhteen tai useampaan sen jäsenyritykseen, joista jokainen on oma itsenäinen yhtiö. Lisää tietoa: <a href="http://www.pwc.com/structure">www.pwc.com/structure</a>
<hr class="horizontal-ruler" />
<div style="float: left; margin: 5px;"><a title="Elokuvien kulutus on kääntynyt pandemia-ajan rajun pudotuksen jälkeen uudelleen kasvuun" href="https://mb.cision.com/Public/365/3626825/baf8ae5b27407481_org.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img decoding="async" src="https://mb.cision.com/Public/365/3626825/baf8ae5b27407481_100x100ar.jpg" /></a></div>
<div style="float: left; margin: 5px;"><a title="Suoratoistopalvelut kasvattavat suosiotaan" href="https://mb.cision.com/Public/365/3626825/a7ad17c9fbe78211_org.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img decoding="async" src="https://mb.cision.com/Public/365/3626825/a7ad17c9fbe78211_100x100ar.jpg" /></a></div>
<div style="float: left; margin: 5px;"><a title="Tuomas Törmänen" href="https://mb.cision.com/Public/365/3626825/b5197860df949e81_org.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img decoding="async" src="https://mb.cision.com/Public/365/3626825/b5197860df949e81_100x100ar.jpg" /></a></div>
</div>
&nbsp;

PwC:n tutkimus: Viihteeseen ja mediaan käytettävä rahamäärä kasvoi maailmanlaajuisesti yleistä talouskasvua nopeammin

Aiheeseen liittyvät sisällöt

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

PwC selvitti: Pörssiyhtiöiden hallitusnimityksissä suurin valta Varmalla, Ilmarisella ja valtiolla

Lähes 2/3 yrityksistä luottaa olevansa valmiita EU:n uuteen kestävyysraportointidirektiiviin

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Tuomas Törmänen

Muut lukivat myös

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?