Rahankeräysten helpottamista selvitetään

Rahankeräyslain toteutuneen osauudistuksen lisäksi rahankeräyksen toimeenpanoa koskeviin määräyksiin valmisteltiin vuonna 2014 merkittävämpää ja laajempaa kokonaisuudistusta. Sitä koskenut muutosesitys päätettiin saadun lausuntopalautteen jälkeen kuitenkin jättää antamatta eduskunnalle.

Sisäministeriön esiselvityshanke

Sisäministeriön rahankeräyslain muutoksen esiselvityshankkeessa on syksystä 2016 alkaen jälleen kartoitettu rahankeräyksen sujuvampia toteuttamismalleja. Esiselvityksen tarkoituksena on samalla ollut kartoittaa tarvetta lainsäädäntöhankkeen käynnistämiselle.

Esiselvitystä tehnyt työryhmä, johon kuuluu myös rahankeräystoiminnan sidosryhmien ja intressitahojen edustajia, ehdottaa, että jatkossa rahankeräykset luokiteltaisiin joko jatkuviin keräyksiin tai pienkeräyksiin, ja näitä luokkia koskisivat erilaiset määräykset ja menettelytavat.

Jatkuva rahankeräys perustuisi keräyksen järjestäjälle myönnettävään rahankeräysoikeuteen, joka olisi voimassa toistaiseksi. Rahankeräysoikeuden saanut ilmoittaisi viranomaiselle kunkin yksittäisen keräyksen aloittamisesta. Jatkuva rahankeräys voisi muodostua yhdestä tai useammasta keräyksestä. Jatkuvan rahankeräyksen osalta sekä kerääjän että keräystarkoituksen tulisi olla yleishyödyllinen kuten rahankeräyksen nykyäänkin.

Pienkeräyksillä tarkoitettaisiin yksittäisiä pienimuotoisia keräyksiä, joiden järjestäminen ei edellyttäisi rahankeräysoikeuden hakemista. Pienkeräyksissä niin kerääjältä kuin keräystarkoitukseltakaan ei enää edellytettäisi yleishyödyllisyyttä. Keräyksiä voisivat järjestää myös luonnolliset henkilöt. Pienkeräys rajoitettaisiin esimerkiksi keräystuottojen määrän tai keräyksen keston mukaan. Pienkeräyksiä ei kuitenkaan olisi mahdollista järjestää kuin määrätyin vähimmäisväliajoin, jotta peräkkäin järjestettävillä pienkeräyksillä ei kierrettäisi jatkuvan keräysoikeuden hakemista koskevaa velvollisuutta.

Rahankeräysten luokittelulla jatkuviin keräyksiin ja pienkeräyksiin pystyttäisiin vastaamaan erilaisten toimijoiden tarpeisiin ja vähentämään keräysten järjestäjien hallinnollista työtä. Kun pienkeräyksille asetettaisiin tiettyjä vähimmäisedellytyksiä (kuten vähintään kolme henkilöä keräyksen järjestäjinä tai keräyksen julkisuus), ei keräystoiminnan yleinen luotettavuus vaarantuisi.

Esiselvityshankkeen tärkeät avoimet kysymykset

Työryhmän ehdotuksiin sisältyy vielä useita yksittäisiä kysymyksiä, joiden ratkaisusta pitkälti riippuu, kuinka joustava, sujuva ja hallinnollisesti kevyt ehdotetusta rahankeräystoiminnasta tulisi. Tällaisia kysymyksiä on havaittu mm. esiselvitystä tekevän työryhmän järjestämissä työpajoissa, joihin keräystoiminnan intressitahot ovat päässeet osallistumaan.

Ratkaistavia kysymyksiä ovat mm. julkisen ja reaaliaikaisen rekisterin luominen rahankeräysoikeuden haltijoista ja pienkeräysten järjestäjistä, mikä varmistaisi keräysten luotettavuutta. Keräyksen järjestäjien hallinnollisen työmäärän vähentämisessä ratkaisevassa asemassa ovat jatkuvaan keräykseen sisältyvien yksittäisten keräysten ilmoittamiseen liittyvät kysymykset.

Pienkeräysten kohdalla puolestaan olisi tärkeää täsmentää keräyksen määritelmä, jotta keräyksen järjestäjille olisi selvää, milloin ilmoitus viranomaiselle tulee tehdä.

Samoin pienkeräyksen rajaamiseen liittyvät kysymykset, esimerkiksi euromäärään tai keräysajan mukaan, tulisi selvittää huolellisesti, jotta keräysten valvonta ei muodostuisi käytännössä mahdottomaksi eikä keräysten hallinnoinnille asetettaisi sitä kautta liian raskaita vaatimuksia. Myös keräyksiä koskevien tilitysten tekemiseen liittyvien kysymysten, kuten sen, kuinka usein tilitys tehdään sekä keräysvarojen käyttökohteiden yksilöinti tilityksessä ja sallittujen keräyskulujen täsmentäminen, ratkaisulla voidaan vaikuttaa merkittävästi rahankeräysten järjestäjien hallinnollisen työn määrään.

Sisäministeriön mukaan esiselvityshankkeen toimikausi jatkuu vuoden 2017 loppuun. Hankkeen loppuraportti kirjoitetaan hallituksen esityksen muotoon ja se on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle tammikuussa 2018.