PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Väitän myös, että näissä firmoissa talouden parissa työskentelevien työroolien sisältö tulee muuttumaan 30-50 %. 
Väitän lisäksi, että numeroiden ymmärryksen ylle kohoavat ihmisiä ymmärtävät ja kommunikaation sujuvuutta edustavat taidot. 
Väitän kaiken päälle vielä niinkin, että yrityksen arvot ja kulttuuri liikkuvat julisteista arjen päätöksentekoon, rekrytointiin, palkitsemiseen ja myös työsuhteen päättämiseen yhä vahvemmin. 
Toki tarkasti ennustaminen sisältää aina riskejä, mutta ainakin erilaisia skenaarioita on mielekästä pohtia. Muutamia lisäskenaarioita löydät myös parin vuoden takaisesta PwC:n <a href="https://www.pwc.com/gx/en/services/people-organisation/publications/workforce-of-the-future.html">“Workforce of the Future” julkaisusta tämän linkin takaa.</a>
Joku fiksu on joskus sanonut: 
“Onnistunut muutos vaatii pysähtymistä.”
Kokemukseeni peilaten tämä sitaatti pitää paikkansa. 
Kysynkin sinulta: “Onko sinulla säännöllinen hetki pysähtymiselle, jolloin reflektoit mennyttä ja suunnittelet tulevaa? Entä onko sinulla luotettava kollega, ystävä tai palloseinä, jonka kanssa pysähdyt ja peilaat omia ajatuksiasi?” 
Pysähdys voi olla mitä vain puolikkaan puhelinvapaan päivän ja Lapin retriitin välillä &#8211; kunhan pysähdyt.  
Unohda keskuskeittiöstä johdettava aikaan ja paikkaan sidottu toimintamalli
Kun juoksujalkaa eteenpäin laukkaava automaatio ja täysin pilvipohjainen järjestelmäkokonaisuus sitten tekevät ne aiemmin tärkeät talouden työt, jää aikaa erilaisille ja ehkä monimutkaisemmille tehtäville. Erilaisten CoE (Center of Excellence) ja CoI (Community of Interest) tyyppisten ajasta ja paikasta riippumattomien tiimimallien yleistyessä edelleen, tulee sinunkin miettiä, mikä toimintamalli palvelee sinun organisaatiotasi ja sitä kautta asiakkaitanne parhaiten. Muutos ei nimittäin kumpua tarpeesta ryhmittäytyä sisäisen prosessitehokkuuden ympärille, vaan tarpeesta ryhmittäytyä asiakkaan ympärille. 
Tähän perustuen ennustaisin, että yhä useammassa menestyvässä organisaatiossa on jatkossa tarve sisäisille talouden konsultointikyvykkyyksille, jossa toiminnan fokus on yhä vahvemmin monipuoliseen dataan perustuvassa ennustamisessa, kehittämisessä ja vaativassa ongelmanratkaisussa.
Olen törmännyt organisaatioissa jo erilaisiin asiakasongelman ympärille perustettuihin &#8220;nyrkkeihin&#8221; tai &#8220;task forceihin&#8221;. Vaikka tämä sodankäynti-lingo onkin hieman ummehtunutta, niin ajatus väliaikaisesta ratkaisutiimistä on kyllä kiehtova ja toimivakin. 
Konkreettisia kysymyksiä näiden ”ongelmanratkaisun joukkueiden” kehittämiseen ovat:
<ul>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Mistä löydämme nämä osaavat ja innokkaat ihmiset ratkomaan tiettyä ongelmaa?</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Kuka näitä joukkueita johtaa?</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Missä on joukkueiden organisatorinen koti?</li>
</ul>
Ammattilaisten arvot ja innostuksen draiverit uusiutuvat
Organisaatiot ovat jo nyt törmänneet siihen ongelmaan, että uudet työntekijät eivät enää toimi samalla ”käyttöliittymällä” kuin edellinen sukupolvi. Tätä voi kutsua vaikka arvoristiriidaksi. 
Käytännössä tämä näkyy niin, että uudet työntekijät arvostavat:
<ul>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">vapautta ja mahdollisuutta vaikuttaa itse työn tekemisen aikaan ja paikkaan</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">mahdollisuutta valita itse lähestymistavan ongelman ratkaisemiseen </li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">enemmän keskustelua kuin ohjeita</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">enemmän peruspalkkaa kuin bonuspalkkioita</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">enemmän tuntua nopeasta kehittymisestä kuin pitkästä vakaasta urapolusta</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">jatkuvia haasteita ja uuden oppimista.</li>
</ul>
Nämä ”uudet perusarvot” vaikuttavat huomattavasti johtamiseen ja myös organisaation struktuureihin. Talouden näkökulmasta muutoksia tulee tehtäväksi ainakin siis palkitsemismalleihin, työajan seurantaan, verotusasioihin etätyöhön liittyen.  Lisäksi raportointijärjestelmien tulee olla joustavia ja ketteriä käyttää suhteessa näihin uusiin arvoihin ja niiden synnyttämään muutokseen.
Johtaminen on muodissa kuin musta puku
Eräässä kansainvälisessä valmistavan teollisuuden yrityksessä oli ongelmia talouden prosessin kanssa: raportoinnissa kesti liian kauan, raha ei tullut talon sisään riittävän nopeasti kauppojen jälkeen ja prosessissa työtä tekevät ihmiset kokivat työnsä turhauttavaksi ja työhyvinvointi sakkasi. Näkemyksellisen johtajan toimesta ongelman korjaaminen aloitettiinkin raikkaasti ihmisten työskentelytavoista ja yhteisymmärryksen luomisesta, ei niinkään prosessien fiksaamisesta ja järjestelmien korjaamisesta. Tarkemmin lukuihin menemättä voin kertoa, että tämä tulokulma kannatti ja kassaan nopeammin kilahtavat miljoonat lämmittivät johtoa samalla kun henkilöstö voi paremmin.
Ylläoleva tarina on tosi ja alleviivaa muutosta, jonka sinäkin tunnistat melko varmasti: työvälineemme, tiedon määrä ja sen hyödyntäminen ovat kyllä ihan ookoo kunnossa, mutta silti ihmiset eivät saa ulosmitattua potentiaalia tehokkaamman prosessin ja paremmin palvelevan raportoinnin ja ajankohtaisemman asiakastiedon edistämiseksi. Tämä tietysti on seurausta siitä, että työn tekeminen vaatii edelleen meitä ihmisiä ja joukkuepeliä ihmisten välillä. Yksilö ymmärtää roolinsa ja sen, miten oman roolin hoitaminen hyvin vaikuttaa seuraavan yksilön roolin hoitamiseen ja mahdollisuuksiin onnistua.
Kuten ensimmäisessä kappaleessa ennustin, niin teknologia tulee muuttamaan työtämme ja roolejamme. Johtamisen merkitys ja ihmisten yhteispelin mahdollistaminen eivät kuitenkaan tule menemään pois muodista niin kauan, kuin prosessissa on mukana yksikin ihminen johtajan lisäksi.
Kaiken tämän pohdinnan jälkeen paras lähestymistapa lienee pysähtyminen
On purettava tämäkin monsteri osiin ja vastattava kysymykseen: “Mistä kulmasta me kehityksen aloitamme ja mitä kehitämme ensimmäiseksi?” 
Kirjoittaja Jussi Leinonen on muutosjohtamisen ja yrityskulttuurin kehittämisen kompetenssitiimin vetäjä ja asiantuntija, jonka ilme kirkastuu kun puhutaan muutoksesta, johtamisesta, ihmisten motivoinnista tai innostamisesta. Jussin omaa kokemusta kymmenistä laajoista muutosprojekteista ja kulttuurin kehityksen hankkeista eri toimialoilla ja eri kokoisissa yrityksissä.
Näkökulmia tulevaisuuden taloushallintoon -blogisarja on katsauksemme taloushallinnon murroskysymyksiin nyt ja lähitulevaisuudessa. Kerromme, kuinka asiakastyössämme näemme taloustoimintojen kohtaamat uudistumistarpeet toimintaympäristön, teknologian tuomien mahdollisuuksien sekä kulttuuristen muutosten vaikutuksesta.

Taloustoimintojen ajankäyttö siirtyy menneisyyden raportoinnista tulevaisuuden ongelmanratkaisuun

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Mitä työntekijät todella haluavat työnantajiltaan tässä ajassa?

Suorituskykyinen johtoryhmä elää muutaman vuoden ja on tarkka tehtävistään

Kati Tammilehto on nimitetty PwC Suomen vastuullisuusjohtajaksi

Palkka-avoimuusdirektiivi tuo työnantajille uusia velvollisuuksia

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Jussi Leinonen

Palvelumme

Muut lukivat myös

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?