Teknologia mahdollistaa talouden siirtymän joustavampaan toimintamalliin tulevaisuudessa
Talous on yksi liiketoiminnan monitahoisimmista toiminnoista. Taloustoiminnon työtä ohjaavat selkeät säännöt, lait ja regulaatiot. Talouden transaktionaaliset tehtävät ovatkin malliesimerkki työstä, jota tulevaisuudessa tullaan pitkälti automatisoimaan.
Talous on yksi liiketoiminnan monitahoisimmista toiminnoista. Taloustoiminnon työtä ohjaavat selkeät säännöt, lait ja regulaatiot. Talouden transaktionaaliset tehtävät ovatkin malliesimerkki työstä, jota tulevaisuudessa tullaan pitkälti automatisoimaan.
Mitä tämä tarkoittaa talousorganisaatiolle ja sen toimintamalleille?
Muutosta.
Edellisessä blogisarjamme osassa muutosjohtamisen asiantuntija Jussi Leinonen puhui siitä, miten talouden työkulttuurin ja johtamisen on sopeuduttava tulevaisuuden uuteen toimintamalliin:
“Kun juoksujalkaa eteenpäin laukkaava automaatio ja täysin pilvipohjainen järjestelmäkokonaisuus sitten tekevät ne aiemmin tärkeät talouden työt, jää aikaa erilaisille ja ehkä monimutkaisemmille tehtäville”
Mitä nämä monimutkaisemmat tehtävät tulevat olemaan? Mikä on tulevaisuuden talouden toimintamallin fokus?
Tulevaisuuden talouden toimintamalli muuttaa tehtävien painopistettä
Tulevaisuudessa talouden toimintamalli siirtää työtehtäviä talousdatan luomisesta ja ylläpitämisestä sen tulkitsemiseen ja siitä arvon löytämiseen.
Talouden transaktionaaliset toiminnat tulevat tulevaisuudessa olemaan koneiden työtä. Tällä muutoksella tulee olemaan merkittävä vaikutus eri taloustiimien kokoihin sekä jäljelle jäävien roolien tehtäviin.
Olemme PwC:llä hahmotelleet meidän näkemystämme siitä miten tämä vaikutus tulee käytännössä heijastumaan nykyisiin talouden funktioihin. Tätä muutos näkyy alla olevassa kuvassa esitettynä.
Palvelukeskukset, jotka toimivat tämänhetkisten taloustoimintojen ytimenä tulevat merkittävästi pienentymään. Kun robotit tekevät varsinaisen operatiivisen työn, työntekijöille jää tehtäväksi enää näiden robottien toiminnan seuraaminen ja kehittäminen sekä eskalaatiopisteenä toimiminen. Ennustamme palvelukeskusten henkilömäärän pienentyvän jopa viidesosaan nykyisestä.
Automatisointi tulee vaikuttamaan myös konsernin ja paikallisten talousorganisaatioiden eli business partnereiden työn määrään pienentäen organisaatiot puoleen nykyisestä. Maa- ja aluekohtaista talousosaamista tullaan kuitenkin myös tulevaisuudessa tarvitsemaan, mutta aikaisempaa kapeammin ja syvemmin esimerkiksi regulaatioon ja raportointiin liittyen.
Muiden osastojen pienentyessä erilaisten osaamiskeskusten tarve nousee merkittävästi. Automatisaation asteen mukana myös saatavilla olevan datan määrä nousee ja sen myötä myös datan hyödyntämisen aste. Osaamiskeskukset tulevat vastaamaan asiantuntijoiden ja paikallisten talousorganisaatioiden tietotarpeisiin tuottamalla data-analyysiä konsernin ja paikallisten talousorganisaatioiden osaamisperusteista analyysiä varten.
Jussin sanoin “Muutos ei nimittäin kumpua tarpeesta ryhmittäytyä sisäisen prosessitehokkuuden ympärille, vaan tarpeesta ryhmittäytyä asiakkaan ympärille“.
Yritysten on tärkeää hioa koneiden tekemää työtä ja maksimoida omien prosessiensa tehokkuutta. Automatisaation jälkeisestä prosessitehokkuuden hiomisesta saatavat lisähyödyt tulevat kuitenkin kalpenemaan vahvan asiakasfokuksen tuottaman lisäarvon rinnalla.
Asiakaskeskeisen strategian toteuttamisen on lähdettävä paikallisista, asiakasta lähellä olevista taloustiimeistä ja asiantuntijoista. Tärkeintä ja tuottavinta on keskittyä tuottamaan arvoa asiakkaille asioissa, jotka merkitsevät heille eniten.
Tulevaisuuden talouden toimintamallissa asiakasta lähellä olevat asiantuntijat (business partner) esittävät kysymyksiä Osaamiskeskukselle, jolla on käytössään suuri määrä hyödynnettävää dataa. Osaamiskeskuksen vastauksen tuottama lisäarvo riippuu täysin siitä, onko asiantuntija osannut kysyä koneelta oikean kysymyksen.
Liiketoiminnan tavoitteiden ymmärtäminen ja ajaminen Business Partner -roolissa tulee olemaan kriittistä oikean asiakaskeskeisen suunnan asettamiselle ja oikeiden kysymysten löytämiselle.
Ihmisten on sopeuduttava uusiin rooleihin ja opittava uusia kykyjä
Perinteinen numeroiden pyörittäjän rooli taloudessa tulee häviämään automatisaation myötä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että talousfunktion roolit vähenisivät, vaan päinvastoin näen niiden muuttuvan entistä monimuotoisimmiksi.
Talouden toimintamallimuutokset, joita olen tässä blogissa kuvaillut tulevat vaikuttamaan merkittävästi talousorganisaation töiden sisältöön. Varsinaisen raportoinnin tekemisen sijaan työ siirtyy suuremmissa määrin raportoinnin seuraamiseen, kehittämiseen sekä siitä johtopäätöksien tekemiseen. Talouden toimintatapa tulee siirtymään entistä luovemmaksi ja ratkaisukeskeisemmäksi.
Talouden siirtymistä enemmän “Business Partner” -rooliin on ennustettu jo kauan kirjallisuudessa, mutta nyt alkaa olemaan käsillä ne hetket, jolloin nämä muutokset alkavat heijastumaan organisaatioiden arkeen. Vastuun laajentuessa tietystä osuudesta laajempaan kokonaisuuteen myös työskentelytapojen on siirryttävä tiimipainoitteisemmaksi. Eri taustojen ja kyvykkyyksien on pystyttävä yhdistämään osaamisensa tarpeen mukaisesti. Yritysten on otettava käyttöön erilaiset etätyö- ja Cloud-ratkaisut fasilitoidakseen projektityylisempää joustavampaa työtapaa.
Erityisesti koronan jälkeen yritysten toimintatavat sekä työvoiman arvot ovat muuttuneet peruuttamattomasti. Työkulttuurien, johtamisen ja työroolien on seurattava perässä. Talouden tulevaisuuden monimuotoisempi rooli organisaatiossa tulee tarjoamaan yritykselle tilaisuuden rakentaa houkuttelevampia ja myös haastavampia urapolkuja henkilöstölleen, jotka auttavat talentin houkuttelemisessa ja pitämisessä ja yritykset jotka epäonnistuvat näiden polkujen rakentamisessa tulevat huomaamaan sen rekrytoinnissaan.
Mitä muutos käytännössä tarkoittaa?
Viime viikon blogissaan Jussi kertoi uskovansa taloushenkilöstön määrän pysyvän ennallaan tulevina vuosina.
“Kokemuksiini ja organisaatioiden arjessa näkemääni kehitykseen perustuen väitän, että menestyvissä ja toimialaa muokkaavissa firmoissa taloushenkilöstön määrä pysyy entisellään tai ei ainakaan merkittävästi vähene.”
Oma näkemykseni on, että kokonaismäärältään puhtaasti talousorganisaatiossa työskentelevien ihmisten määrä tulee pienenemään. Kokonaishenkilöstökulut tulevat kuitenkin laskemaan vain maltillisesti sillä uudet korotetut osaamisvaatimukset korottavat myös yksilön palkkakustannuksia. Talouden on myös tehtävä merkittäviä investointeja teknologiaan mahdollistaakseen muutoksen, jolloin uskon talouden kokonaiskustannuksien pysyvän melko lailla ennallaan henkilöstön vähenemisestä huolimatta. Uusi malli kuitenkin mahdollistaa suuremman lisäarvon tuoton tälle kustannukselle.
Tulevaisuuden talousorganisaatio reagoi nopeasti muutokseen, omaa korkean riskinsietokyvyn ja mahdollistaa markkina-analyysin ja ennustamisen aivan eri tasolla kuin perinteinen talouden toimintamalli. Nyt yrityksillä on oikea hetki pohtia miten lähteä tätä lopputulosta tavoittelemaan.
Kirjoittaja Anni Heiskanen työskentelee Senior associatena PwC:n Advisory-liiketoiminnassa. Annin erityisosaamista on prosessi- ja palvelumuotoilu, toimintamallien kehittäminen, palvelukeskusten suunnittelu ja pystytys sekä ihmislähtöinen muutosjohtaminen.
Näkökulmia tulevaisuuden taloushallintoon -blogisarja on katsauksemme taloushallinnon murroskysymyksiin nyt ja lähitulevaisuudessa. Kerromme, kuinka asiakastyössämme näemme taloustoimintojen kohtaamat uudistumistarpeet toimintaympäristön, teknologian tuomien mahdollisuuksien sekä kulttuuristen muutosten vaikutuksesta.
