Tutkimus- ja kehittämistoiminnan verovähennykset – verokannustin vai -kiistakapula?
Kysymys tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäverovähennyksistä on aiheuttanut poikkeuksellisen paljon julkista keskustelua.
Kysymys tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäverovähennyksistä on aiheuttanut poikkeuksellisen paljon julkista keskustelua.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan pysyvä verokannustin on ollut voimassa vuoden 2023 alusta saakka. Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan lain mukaan luovaa ja systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi tai tiedon käyttämiseksi uusiin sovelluksiin, jolla tavoitellaan jotain olennaisesti uutta. Verokannustimen mukaan verovelvollinen voi lisävähennyksenä vähentää soveltuvista tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoistaan 50 % ja enintään 500 000 euroa. Tämä vähennysvaatimus esitetään veroilmoituksella.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys säädettiin poikkeuksellisesti kansanedustajan lakialoitteen pohjalta edellisen hallituksen aikana laajapohjaisen poliittisen valmistelun perusteella. Lakia säädettäessä on todettu, että tutkimus- ja kehittämistoimintaa tulisi tulkita laajasti.
Uutisoinnin perusteella Verohallinto on jossain tapauksissa ollut eri mieltä verovelvollisen kanssa siitä, täyttyykö tutkimus- ja kehittämistoiminnan määritelmä, ja evännyt vähennyksen. Samalla verovelvollinen on saanut myös veronkorotuksen.
Esimerkiksi Teknologiateollisuus on nostanut esiin, että sen jäsenyritykset ovat törmänneet lukuisiin tulkintaerimielisyyksiin. Vastaan on tullut jopa tilanteita, jossa avustuksen myöntänyt Business Finland on katsonut kyseessä olevan tutkimus- ja kehittämistoiminnan, kun taas Verohallinto on ollut kielteisellä kannalla. Erimielisyyksiä on ollut erityisesti ohjelmistoinvestointien osalta.
PwC:n kokemuksen mukaan Verohallinto on esittänyt paljon selvityspyyntöjä verovelvollisille tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennysvaatimuksista. Verohallinto on saattanut tulkita aluksi toiminnan rutiiniluonteiseksi kehittämistoiminnaksi, joka ei oikeuttaisi tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennykseen. Kokemuksemme mukaan verovelvollisen oman tutkimus- ja kehittämistoiminnan tarkka kuvaaminen on kuitenkin lopulta johtanut perustellun ja oikeutetun vähennysvaatimuksen hyväksymiseen.
Verovelvollisen tulee olla valmis kuvaamaan oman toimintansa luonne uutta tavoittelevana, luovana ja systemaattisena toimintana. Yhtiöt harjoittavat Suomessa laajasti tutkimus- ja kehittämistoimintaa, ja käsityksemme mukaan perustellut vähennysvaatimukset on hyväksytty myös ohjelmistokehityksen osalta.
PwC voi auttaa asiakkaita kuvaamaan oman tutkimus- ja kehittämistoimintansa. Olemme auttaneet dokumentoimaan satoja erilaisia tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeita eri toimialoille. Esitämme aluksi arviomme siitä, kannattaako lisävähennystä ylipäätään vaatia, koska vähennysvaatimuksen laatiminen vaatii valmistautumista verovelvolliselta. Kokemuksemme mukaan tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoittavan verovelvollisen kannattaa kuitenkin vaatia lisävähennystä – silloin dokumentointityökin maksaa itsensä takaisin.
