Ukrainan sotaponnisteluja tukevan yhdistyksen rahankeräys

Helsingin hallinto-oikeus antoi joulukuussa 2024 kaksi mielenkiintoista rahankeräyslupaan liittyvää päätöstä (7172/2024 ja 7173/2024). Päätöksissä korostetaan, että rahankeräyslupia myönnetään vain yleishyödylliseen toimintaan. Näissä päätöksissä hallinto-oikeus ei muuttanut Poliisihallituksen päätöstä evätä rahankeräyslupa kahdelta Ukrainan sotaponnisteluja tukevalta yhdistykseltä. Saamamme tiedon mukaan hallinto-oikeuden päätöksestä (7172/2024) on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Yleishyödyllinen toiminta

Rahankeräyslain 6 §:n 1 momentin mukaan rahankeräys saadaan järjestää varojen hankkimiseksi yksinomaan yleishyödylliseen toimintaan. Tällä tarkoitetaan lain 2 §:n 4 kohdan mukaan toimintaa yleistä sosiaalista, sivistyksellistä tai aatteellista tarkoitusta varten tai muuta yleistä kansalaistoimintaa.

Rahankeräyslain 5 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan rahankeräyslupa voidaan myöntää Suomessa rekisteröidylle yhdistykselle tai säätiölle, jolla on yleishyödyllinen tarkoitus. Rahankeräyslupaa ei myönnetä valtiolle, hyvinvointialueelle, HUS-yhtymälle, kunnalle tai kuntayhtymälle.

Yleishyödyllinen yhdistys ja säätiö saa kuitenkin järjestää rahankeräyksen edellä mainituille julkisille tahoille. Lain valmistelun yhteydessä hallituksen esityksessä nimittäin todetaan, että joissakin tapauksissa rahankeräys valtion, kunnan tai kuntayhtymän toimintaan on katsottu mahdolliseksi. Rahankeräys on mahdollista siitä huolimatta, että tuotot ohjautuisivat julkisyhteisön hyväksi. Lähtökohtaisesti on katsottu, että varoja voidaan kerätä toiminnan hyväksi, jos tavoitteena on julkisyhteisön lakisääteisestä perustoiminnasta poikkeava, viime kädessä kansalaisten hyväksi koituva, yleisesti yhteiskuntaa palveleva, ylimääräinen hyöty.

Rajanveto budjettivaroin rahoitettavan toiminnan ja yleisesti yhteiskuntaa palvelevan hyödyn välillä on kuitenkin haastavaa. Esimerkki tällaisesta rajanvedosta on paikallisen syöpäyhdistyksen potilaiden hoidon parantamiseksi suunniteltu keräys. Lähtökohtaisesti julkisen terveyden- tai sairaanhoidon yksikön antama hoito on sellaista lakisääteisen tehtävän toteuttamista, jonka kustannusten kattamiseksi ei voida järjestää rahankeräystä.

Sen sijaan esimerkiksi rahankeräyksen järjestäminen sellaisten apuvälineiden hankkimiseksi, joita hoitoyksikössä ei vielä ole, voitaisiin voimassa olevan lain 7 §:n 2 momentin säännöksen tulkinnan rajoissa katsoa ylimääräiseksi, yleiseksi hyödyksi. Tällöin kyse ei olisi budjettivaroin rahoitettavan, lakisääteisen tehtävän hoitamisesta.

Hallinto-oikeuden päätös

Hallinto-oikeuden ratkaisussa mainittu, Ukrainan sotaponnisteluja tukeva yhdistys on rahankeräyshakemuksessaan ilmoittanut keräyksen käyttötarkoitukseksi koulutuksen ja materiaalisen avun (muun kuin aseiden) antamisen ja välittämisen Ukrainan maanpuolustuksen käyttöön. Tärkein kohde on järjestää Ukrainassa maanpuolustuskoulutusta.

Yhdistys on täydentänyt hakemustaan siten, että tarjottava koulutus suunnataan Ukrainan asevoimien osoittamille koulutettaville ja painottuu ryhmän- ja joukkueenjohtajiin sekä kouluttajiin. Yhdistyksen järjestämällä koulutuksella kehitetään muun muassa ukrainalaisten viranomaisten ja siviiliväestön johtamis-, ensiapu- ja selviytymistaitoja sekä psykologista resilienssiä. Kaikki koulutus järjestetään Ukrainassa. Lisäksi annetaan erilaista tähän liittyvää materiaaliapua.

Hallinto-oikeus toteaa päätöksessään, että Ukrainan asevoimat osallistuu Venäjän hyökkäyssodan vuoksi sotatoimiin. Maanpuolustus kuuluu valtion ja julkisen vallan toiminta-alueen ytimeen. Hallinto-oikeus katsoo, että hakemuksessa kuvatussa Ukrainan maanpuolustuksen ja sotilaiden materiaalisessa ja koulutuksellisessa tuessa on siten kysymys toiminnasta, joka kuuluu valtion lakisääteisiin, budjettivaroin rahoitettaviin tehtäviin. Sitä ei siten voida pitää rahankeräyslain 2 §:n 4 kohdan mukaisena yleishyödyllisenä toimintana.

Toinen Ukrainan sotaan rahankeräystä suorittava yhdistys on muuttanut hakemustaan rahankeräyslupaprosessin aikana. Rahankeräyslupa on hyväksytty seuraavassa muodossa: kerätyt varat käytetään konfliktialueilla oleskelevien ja sieltä lähteneiden ihmisten humanitaariseen ja yleishyödylliseen tukemiseen ja kouluttamiseen fyysisin ja psyykkisin tukipalveluin sekä humanitaaristen hankintojen säilytys- ja kuljetuskustannuksiin. Muutoshakemus on hylätty siltä osin kuin se on koskettanut Ukrainan asevoimien tukemista.

Humanitaarisella toiminnalla tarkoitetaan tavallisesti elämää pelastavaa ja suojelevaa toimintaa, jota harjoitetaan erilaisten kriisien, kuten luonnonkatastrofien ja konfliktien, aikana ja niiden jälkeen. Tavoitteena on ihmishenkien pelastaminen, kärsimyksen lievittäminen ja ihmisarvon ylläpitäminen. Humanitaarinen apu on yleensä lyhytaikaista ja keskittyy akuutteihin tarpeisiin.

Yhteenveto

Hallinto-oikeuden päätökset korostavat, että rahankeräyslupia myönnetään vain yleishyödylliseen toimintaan. Lisäksi rahankeräyksen ulkopuolella ovat rahankeräyslain mukaan sellaiset rahankeräyksen tarkoitukset, jotka kuuluvat julkisyhteisöjen, kuten valtion, budjettivaroin rahoitettaviin, lakisääteisiin tehtäviin. Rahankeräyksen käyttötarkoitus on harkittava jo ennakkoon, kun suunnitellaan rahankeräyksiä ja siihen liittyvää toimintaa. Yhdistysten ja säätiöiden tulee varmistaa, että heidän toimintansa on linjassa voimassa olevan lainsäädännön ja rahankeräysluvan kanssa.

Hallinto-oikeus otti päätöksessään kantaa myös yhdistyksen hallintoon liittyvien kulujen kattamiseen, josta on erillinen artikkelinsa.