PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

KHO:n tuore ratkaisu KHO:2024:68 selkeyttää edellytyksiä perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltamiseen erityisesti arvopaperikauppaa harjoittavassa yhtiössä. Yleensä perintö- tai lahjavero määrätään omaisuuden käyvän arvon perusteella ja veron maksuaika on lyhyt. Kun kohteena on vähintään 10 % yrityksen osakkeista ja lahjan- tai perinnönsaaja jatkaa yritystoiminnan harjoittamista, verotuksessa voidaan kuitenkin soveltaa niin sanottua sukupolvenvaihdoshuojennusta. Silloin veron määrä alenee...

Sukupolvenvaihdoshuojennus sijoitusyhtiössä 

Erityisesti HR-ammattilaisia ja yritysjohtoa keskusteluttava EU:n palkka-avoimuusdirektiivi otetaan Suomessa käyttöön viimeistään kesäkuussa 2026. Onko se vain uusi pala byrokratian palapelissä? Vaikka ensisilmäyksellä siltä voi näyttää, direktiivillä on itseään isompi merkitys yrityksille. Se voi terävöittää johtamiskäytäntöjä, lisätä päätöksenteon läpinäkyvyyttä, tukea henkilöstön ymmärrystä liiketoiminnan tavoitteista ja vahvistaa yrityksen houkuttelevuutta työntekijöiden ja sijoittajien silmissä. Direktiivi on työkalu, jolla...

Kun direktiivi on itseään isompi

Kestävyysraportointi tulee pakolliseksi yrityksen koon mukaan vaiheittain tästä vuodesta alkaen. Verot saattavat tulla osaksi tätä raporttia kolmella eri tavalla: yrityskohtaisena aiheena, ESRS-standardien osana tai EU-taksonomian kautta. Verojen raportointi voi tuoda yrityksille merkittäviä etuja, kuten parantaa sijoittajasuhteita ja osoittaa yhteiskunnallista vastuullisuutta. Verojen raportointi yrityskohtaisena aiheena Kestävyysraportoinnin perusta on kaksoisolennaisuusanalyysi, jossa arvioidaan eri aiheiden olennaisuutta niiden vaikutusten...

Verot kestävyysraportoinnissa

Korkein oikeus (KKO) arvioi huhtikuussa antamassaan ratkaisussa KKO 2024:24 työsopimuslain mukaista työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutta erityisesti siitä näkökulmasta, voiko työnantaja valita, mitä työtä se tarjoaa työntekijälleen irtisanomisen vaihtoehtona. Hämeenlinnan hallinto-oikeus antoi puolestaan helmikuussa päätöksen siitä, tuleeko Wolt Enterprises Oy:n ruokalähettejä pitää työsuhteisina tai ei. KKO 2024:24 Tapauksessa A oli työskennellyt lähilennonjohdon tehtävissä Helsingissä Malmin lentokentällä...

Ajankohtaista työoikeudellista oikeuskäytäntöä

Tuulivoimaloiden kiinteistöverotuksessa tapahtuu taas kuten Verohallinnon julkaistessa vuoden 2022 versionsa ohjeesta tuuli- ja aurinkovoimalaitosten verotuksesta, jossa Verohallinto otti kantaa rakentamisaikaisten yleis- ja korkokulujen huomioimiseen kiinteistöverotuksessa. Tällä kertaa korkein hallinto-oikeus laajensi päätöksessään KHO 2024:51 verovelvolliselta kiinteistöverotusta varten tarvittavia selvityksiä, kun se päätti, että yhteinen liittymispiste tarkoittaa verkkoinfrastruktuurin kokonaisuutta, jolla tuulivoimala on kytketty jakeluverkkoon, eikä teknistä liittymispistettä. ...

KHO otti kantaa kiinteistöveron voimalaitosprosentin soveltamiseen yhteisen liittymispisteen osalta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

<h2>Mistä tuomiossa oli kyse?</h2>
Muistin virkistykseksi, tästä Lexel AB:ssa oli suurin piirtein kyse:
<ul>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Ruotsalainen Lexel AB otti ranskalaiselta konserniyhtiöltä velkaa ostaakseen belgialaisen konserniyhtiön osakkeita espanjalaiselta konserniyhtiöltä. Syyksi kaupalle tarjottiin sitä, että espanjalainen konserniyhtiö tarvitsi rahaa. Jos nyt Lexel AB:n näkökulmasta liiketoimea katsotaan, niin paremmankin syyn olisi saattanut keksiä. Selvästi siis operoitiin konsernin käskyjen mukaisesti.</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Lexel AB maksoi lainalle korkoa siis Ranskaan. Ranskassa korkotulo saatiin hävitettyä vähentämällä siellä kertyneitä tappioita, eli veroa kyseisinä vuosina konkreettisesti maksettu.</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Ruotsin korkovähennyssäännösten mukaisesti korkomenoa ei saanut vähentää, jos velkasuhteen motiivina yli 75 %:sti oli veroedun saavuttaminen. Säännös soveltui vain ulkomaille maksettaviin korkoihin, koska Ruotsin sisällä tulos voitiin tasata konserniavustuksin, eikä velkasuhteeseen siten voinut liittyä veroedun tavoittelua.</li>
</ul>
Eurooppaoikeudellisesti Lexel AB:ssä oli kyse siitä, millä edellytyksin EU:n jäsenvaltio, kuten Ruotsi, voi lainsäädännöllään rajoittaa perusvapauksien – Lexel AB:n kohdalla sijoittautumisvapauden – toteutumista. Arviointiin liittyi neljä vaihetta. 
<ol>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Ensin selvitettiin, rajoittivatko säännökset perusvapauksien toteutumista. Kun vain rajan yli maksettavan koron vähennyskelpoisuutta rajoitettiin, rajoitus oli kohtalaisen selvä.</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Toiseksi selvitettiin, olivatko rajat ylittävä ja kotimainen tilanne vertailukelpoisia. Ranskalainen (eli ulkomainen) ja ruotsalainen (eli kotimainen) velkoja voitiin rinnastaa, eli rajoitusta ei voitu hyväksyä vain siksi, että tilanteet poikkeaisivat toisistaan.</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Kolmanneksi selvitettiin, voitiinko rajoitus oikeuttaa jollain oikeuttamisperusteella. Lexel AB:ssa ainoa varteenotettava peruste oli veronkierron estäminen, sillä tähän Ruotsin säännöksillä nimenomaisesti pyrittiin.</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Neljänneksi selvitettiin, olivatko säännökset oikeassa suhteessa niiden tavoitteeseen nähden. Tähän Lexel AB:ssa kompastuttiin. Tarkastelen seuraavassa historiaa.</li>
</ol>
<h2>Miten tähän päästiin?</h2>
Kun katsotaan Lexel AB:ta edeltävää oikeuskäytäntöä, tuomion ei olisi pitänyt tulla yllätyksenä. Lexel AB:n kantakirjaan voitaisiin mahduttaa mukaan suurempikin joukko EUT:n tuomioita, mutta pysytellään tässä yhteydessä lähisukulaisissa.
Doktriinin kantaisänä voidaan pitää vuonna 2006 annettua Cadbury Schweppes &#8211;tuomiota. Tuossa tuomiossa EUT kanonisoi veronkierron estämisen ensimmäisen kerran itsenäiseksi perusvapauksia rajoittavien toimien oikeuttamisperusteeksi. Kyse ei kuitenkaan ollut avoimesta kortista, sillä edellytyksenä oli, että kansalliset säännökset saavat soveltua vain täysin keinotekoisiin järjestelyihin ja harkinnan tulee olla tapauskohtaista siten, että verovelvollisella täytyy olla mahdollisuus osoittaa järjestelyn aitous. 
On hyvä huomata, että Cadbury Schweppesissä oli kyse väliyhteisösäännösten arvioinnista. Väliyhteisöllä tarkoitetaan hyvin karkeasti kevyesti verotettua ulkomaista tytäryhteisöä, jonne tuloa voidaan pyrkiä parkkeeraamaan. Ilman väliyhteisösäännöksiä kotimaisen verottajan koura ei kyseiseen tuloon ylettäisi. Tuossa yhteydessä EUT katsoi, että täysin keinotekoisena voitiin pitää erityisesti postilaatikko- tai bulvaaniyhtiöitä. Tämä käy järkeen. Jos yhtiöllä on toisessa EU-valtiossa aitoa toimintaa, ei sitä tulisi pitää täysin keinotekoisena, eikä siis sijoittautumisvapauden rajoitus olisi perusteltu. EUT pyrki antamaan tilanteeseen sopivia mittareita.
Sama mittatikku ei kuitenkaan sovi kaikkiin tilanteisiin. Hyvin lähelle Lexel AB:n ratkaisua päästiin jo vuonna 2007, jolloin EUT antoi nk. Thin Cap -tuomion. Kyse oli korkovähennysten rajoittamisesta alikapitalisointisäännöksin. Näissä on kyse karkeasti siitä, että velalle ja omalle pääomalle asetetaan ensin jokin enemmän tai vähemmän mielivaltainen suhde. Jos velan määrä ylittää tämän suhteen, ylittävälle osalle maksettavaa korkoa ei pidetä vähennyskelpoisena. 

Thin Cap -tuomiossa EUT totesi hyvin yksiselitteisesti, että markkinaehtoisuusperiaatetta voidaan pitää keinotekoisuuden mittarina. Kyseisessä tapauksessa tämä merkitsi erityisesti sitä, että säännöksiä voitiin pitää niiden tavoitteisiin nähden oikeasuhtaisina vain, jos korkovähennykset evättiin korkeintaan siltä osin, kuin ne ylittivät markkinaehtoisen määrän. Kriteeri on jälleen tilanteeseen sopiva ja järkeenkäypä.
Vuonna 2008 tuomiossa Lammers &amp; Van Cleeff oli kyse niin ikään alikapitalisointia koskevista säännöksistä. Tuossa ratkaisussa tuomioistuin katsoi, että kiinteästi määritelty velan suhteellinen määrä saattoi soveltua myös markkinaehtoisiin järjestelyihin, eikä säännöksiä siksi voitu pitää suhteellisuusperiaatteen mukaisina.
Itelcar-tuomiossa vuodelta 2013 sama markkinaehtoisuuden kriteeri ilmaistiin hieman toisesta näkökulmasta. Arvioidut säännökset saattoivat soveltua myös tilanteissa, joissa velkasuhteen osapuolilla ei ollut omistusyhteyttä. Kyse oli siis määritelmänmukaisesti markkinaehtoisesta (l. riippumattomien osapuolten välisestä) tilanteesta, eikä tällaisia säännöksiä voitu hyväksyä.
<blockquote>Edellä olevista tuomioista voidaan siis vetää johtopäätös, että perusvapauksia rajoittavat korkovähennysrajoitukset, jotka kohtelevat kotimaisia ja rajat ylittäviä vertailukelpoisia tilanteita poikkeavasti, voidaan sinänsä perustella veronkierron estämisellä, mutta vähennyskelpoisuus voidaan evätä korkeintaan siltä osalta korkoa, jota ei voida pitää markkinaehtoisena.</blockquote>
On merkittävää lisäksi huomata, että markkinaehtoisuutta on pidetty suhteellisuusperiaatteen kriteerinä myös muissa kuin korkovähennystä koskevissa tapauksissa. Esimerkiksi vuonna 2018 annetussa Hornbach-Baumarkt-tuomiossa katsottiin, että vain rajat ylittäviä tilanteita koskevat siirtohinnoittelusäännökset muodostivat sinänsä perusvapauksien rajoituksen. Olennaista ratkaisussa oli, että säännökset mahdollistivat oikaisun vain markkinaehtoiseen tasoon asti, mutta EUT katsoi tapauskohtaisen harkinnan edellyttävän tämän lisäksi sitä, että verovelvollinen voi esittää perusteita sille, miksi markkinaehtoisesta hinnoittelusta on poikettu
Tästä voidaan siis päätellä, ettei keinotekoisena voida automaattisesti pitää edes markkinaehtoperiaatteesta poikkeavia liiketoimia. Suosittelen perehtymistä Hornbach-Baumarkt-tuomiossa annettuun julkisasiamies Bobekin ratkaisuehdotukseen, joka turhautumisessaan on kerrassaan mainiota luettavaa.
<h2>Lexel AB -tuomion paras anti</h2>
EUT veti Lexel AB -tuomiossaan yhteen aiemman oikeuskäytäntönsä, nähdäkseni merkittävän voimakkaalla nuijankopautuksella:
“On todettava, että [Ruotsin säännösten] soveltamisalaan voi kuulua myös markkinaehtoisesti toteutettuja liiketoimia, jotka eivät näin ollen ole puhtaasti keinotekoisia tai fiktiivisiä järjestelyjä, jotka on toteutettu sen veron kiertämiseksi, joka olisi normaalisti maksettava asianomaisen jäsenvaltion alueella harjoitetusta toiminnasta syntyneistä voitoista.”
Rautalankaahan siinä jääräpäisemmille jäsenvaltioille taivutellaan. Markkinaehtoinen ei ole keinotekoista. Piste.
<h2>Onko tuomiolla merkitystä Suomessa?</h2>
On. Varsinaiset korkovähennysrajoitukset perustuvat nykyisin direktiiviin ja soveltuvat sinänsä yhtä lailla kotimaisiin ja rajat ylittäviin velkasuhteisiin. Tuomio ei siten muuta näiden säännösten tulkintaa.
<blockquote>Sen sijaan tuomiolla voi olla olennainen merkitys korkovähennysten rajoittamiseen veronkiertonormia soveltamalla. </blockquote>
Tyypillisesti kyse olisi siis Lexel AB -tuomioon verrattavissa olevasta tilanteesta, jossa suomalainen yhtiö olisi rahoittanut tietyn liiketoimen ulkomaiselta konserniyhtiöltä ottamallaan lainalla. Asetelma on kohtalaisen tavanomainen erityisesti erilaisissa hankintarakenteissa sekä konsernirakenteen muutoksissa. Näissä taloudellinen intressi saattaa myös olla hyvin merkittävä. Verotuksessa liiketoimi katsottaisiin keinotekoiseksi, ja lainan korkomenojen vähennyskelpoisuus evättäisiin veronkiertonormiin vedoten.
Julkaistu oikeuskäytäntö on ikävä kyllä vähäistä. “Vainu” sanoo, että julkaisemattomissakaan tapauksissa toimien markkinaehtoisuutta ei yleensä ole arvioitu – eikä myöskään kyseenalaistettu – ja korkomenot ovat jääneet kokonaan vähentämättä. Mikäli näin, niin Lexel AB -tuomio on vähintäänkin kirkastanut eurooppaoikeuden sisältöä ja se voi antaa aiheen arvioida päätösten lainmukaisuutta uudesta näkökulmasta.
Vastaväite on ilmeinen, jopa banaali: veronkiertonormi soveltuu samalla tavoin myös kotimaisiin tilanteisiin, kun Ruotsin säännökset soveltuivat vain rajan yli maksettavaan korkoon. Väite on siis, että mitään rajoitusta ei ole olemassa. Jos puhe olisikin veronkiertonormin soveltamisesta abstraktilla akateemisella tasolla, niin ehkä näin. Lainsäädäntö on kuitenkin tehty sovellettavaksi konkreettisiin tilanteisiin. Siinä kontekstissa taitaa olla rehellistä myöntää, että olemme täsmälleen samassa tilanteessa kuin ruotsalaiset. Ei veronkiertonormia sovelleta, jos suomalainen yhtiö ottaa lainan suomalaiselta konserniyhtiöltä. Tulothan jäävät Suomeen! (Tai ehkä analyyttisemmin: missä on veroetu, missä veronkiertotarkoitus?)

EUT:n Lexel AB -tuomion merkitys korkojen vähennyskelpoisuudelle (väitetyissä) veronkiertotilanteissa

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Sukupolvenvaihdoshuojennus sijoitusyhtiössä

KHO otti kantaa kiinteistöveron voimalaitosprosentin soveltamiseen yhteisen liittymispisteen osalta

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Rami Karimeri

Palvelumme

Muut lukivat myös

Sukupolvenvaihdoshuojennus sijoitusyhtiössä

Kun direktiivi on itseään isompi

Verot kestävyysraportoinnissa