PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Lisäksi lakiin sisällytettäisiin nimenomainen maininta markkinaehtoperiaatteesta sekä aiemmin Verohallinnon syventäviin vero-ohjeisiin sisältyvää ohjeistusta liiketoimen tunnistamisesta. Hallituksen esityksestä on luettavissa, että Verohallinnon valtuudet verovelvollisen valitseman siirtohinnoittelumenetelmän syrjäyttämiseen ja korvaamiseen toisella, kyseiseen liiketoimeen paremmin soveltuvalla menetelmällä tulevat kasvamaan olennaisesti ehdotettujen muutosten myötä.
Pohdimme tähän liittyviä oikeudellisia näkökulmia alla.
<h3>Lailla säätämisen vaatimus</h3>
Edes jokseenkin ymmärrettävän tekstin muodossa sementoitu laki tarjoaa sen soveltajille oikeusvarmuutta ja ennakoitavuutta, jotka ovat siedettävän verojärjestelmän kulmakiviä. Tästä syystä perustuslakiimmekin on kirjattu legaliteettiperiaate, joka edellyttää verotuksen perustuvan täsmälliseen ja tarkkarajaiseen kansalliseen lakiin. Lakitekstistä sopisi käydä vähintäänkin tunnollisesti tihrustamalla ilmi, kenen pitää maksaa ja kuinka paljon.
Legaliteettiperiaate turvaa paitsi verotuksen ennakoitavuutta ja oikeusvarmuutta, myös perusoikeuksiin kuuluvaa omaisuudensuojaa. Välillisesti se tarjoaa myös oikeusturvaa mielivaltaista verotusta vastaan. 
<blockquote>Epämääräisyys kutsuu värittämään yksityiskohtia, mikä tunnetusti on paholaisen pelikenttä. Legaliteettiperiaate onkin vahvasti kytköksissä oikeusvaltioperiaatteeseen, ja sen käytännön toteutumisen merkitys valtion kilpailukyvylle kansainvälisen liiketoiminnan ja ulkomaansijoitusten näkökulmasta on merkittävä.</blockquote>
Elokuun lopulla lausuntokierrokselle lähetetty esitysluonnos on legaliteettiperiaatteen näkökulmasta poikkeuksellisen heikkotasoinen. Esitysluonnos sekä uudet VML 31 §:n 2 ja 3 momentit ovat käytännössä suoraa (mutta samalla vain osittaista) käännöstä OECD:n siirtohinnoittelua koskevasta ohjeistuksesta. Joiltakin osin esityksessä viitataan yleispätevästi siirtohinnoitteluohjeisiin vastauksena kaikkiin avoimiin kysymyksiin.
Esitysluonnoksen mukaan muutosten tavoitteena on saattaa kansallinen lainsäädäntö samansisältöiseksi OECD:n malliverosopimuksen kanssa, jotta markkinaehtoperiaatetta päästäisiin soveltamaan sen koko mahdissa. Kuulostaa epäilyttävän jalolta, ja syystä. Muutoksella ei tosiasiassa ole juuri muuta tavoitetta kuin antaa sormivärit Verohallinnolle – valtuudet sivuuttaa tehtyjä liiketoimia ja piirrellä tilalle uusia.
Muistetaan kuitenkin, että oikeustoimen muodon korvaaminen verotuksessa toisella onnistuu kyllä jo nykyisinkin, mikäli veronkiertonormin soveltamiskriteerit vain täyttyvät. Kyse on siis vain siitä, että Verohallinnon ei enää etuyhteystilanteissa tarvitsisi murehtia veronkiertonormin korkeasta soveltamiskynnyksestä ja siihen sisäänleivotuista oikeusturvanäkökulmista. Ovathan ne selvästi tehokkaamman veronkannon tiellä.
Analysoidaan tarkemmin.
<h3>Liiketoimen määrittäminen</h3>
Esitysluonnoksessa ehdotetaan säädettäväksi uusi VML 31.2 §, josta kävisi ilmi etuyhteysliiketoimien markkinaehtoisuuden todentamisprosessi. Prosessi on pääsääntöisesti ollut aiemmin kuvattuna Verohallinnon ohjeistuksessa. Säännöksen mukaan arvioitaessa liiketoimen markkinaehtoisuutta ensin tunnistetaan asiaankuuluvat taloudellisesti olennaiset erityispiirteet, joita on komea lista (sopimusehdot, toiminnot, varat, riskit, myydyn tuotteen ominaispiirteet, osapuolten ja markkinoiden taloudelliset olosuhteet ja osapuolten liiketoimintastrategiat). OECD:n ohjeissa tämän vaiheen selittämiseen käytetään noin 35 pitkäpiimäistä sivua. Kuten ohjeissa, tämän voi kuitenkin tiivistää seuraavasti: katsellaan sopimusehtoja ja osapuolten käytöstä. 
<blockquote>Eli vielä suomeksi: jos käytös ei vastaa sutaistua sopimusta, niin verotetaan käytöksen mukaan. Tällä tasolla ilmaistuna tämä tuskin saa kenenkään karvoja nousemaan (ainakaan kovin terävästi) pystyyn.</blockquote>
Mutta ne yksityiskohdat. Edellisen vaiheen jälkeen määritetään liiketoimi sen tosiasiallisen sisällön mukaisesti. Yhden mielestä ehkä markkinat olivat niin kuumat, ettei kukaan olisi tuollaisia kauppoja tehnyt. Toisen mielestä liiketoimintastrategia on suorastaan huono, eikä siihen ainakaan kuulu tehdä vielä huonompia liiketoimia. Riskejäkään ei näissä olosuhteissa olisi syytä ottaa. Teit niin tai näin, aina voidaan jossitella. Edes riippumattomien osapuolten välillä liiketoimia ei arvioida vastaavalla tavalla. Välillä menee putkeen ja välillä ei. 
Jälkiviisas on helppo olla ja se parhaiten nauraa, joka toiselle kuoppaa kaivaa.
Ongelmallisinta on siis mainitun legaliteettiperiaatteen näkökulmasta, ettei laissa oteta kantaa niihin edellytyksiin, joilla verovelvollisen määrittämistä liiketoimista tai siirtohinnoittelumenetelmistä voidaan Verohallinnon toimesta poiketa. Tähän ei riitä viittaus OECD:n ohjeisiin, koska ne on laadittu sovellettaviksi valtioiden välisissä asioissa – kun ratkotaan, verottaako naapuri vai me. Niissä kuvataan hyvin laveasti ja kasuistisesti, mikä kaikki on kansallisesti sallittua, mutta ei oteta kantaa siihen, pitäisikö jotain verottaa, tai millä edellytyksin.
<blockquote>Tämäkin kuuluu oikeusvaltioon: jos väittää, pitää perustella.</blockquote>
<h3>Liiketoimen sivuuttaminen</h3>
Liiketoimen sivuuttamista koskevan luonnostellun VML 31 §:n 3 momentin mukaan etuyhteysosapuolten välinen liiketoimi voidaan sivuuttaa ja tarvittaessa korvata toisella, mikäli edellä määritelty liiketoimi poikkeaa kokonaisarvion perusteella siitä, mitä taloudellisesti järkevät, riippumattomat osapuolet sopisivat vastaavassa tilanteessa. Lisäksi edellytyksenä on, että liiketoimelle ei voida vahvistaa markkinaehtoista hintaa. 
Kyse on taas suorasta käännöksestä. Ei tarvita kielitieteilijää toteamaan, että lakitekstin informaatioarvo liikkuu jossain turhauttavan ja viihdyttävän välillä. ’Kokonaisarvio’ on ilmeisesti helppo tehdä ”kaikkia asiaan vaikuttavia” seikkoja sopivasti punniten. Ja kaikkihan ymmärrämme, että ’taloudellisesti järkevä’ ihminen ostaa Skodan, mutta Octavian vai Superbin? Onneksi ainakin tuomioistuin tuntee lain eli tietää oliko niissä bisneksissä järkeä vai ei.
Liiketoimen sivuuttamiseen sisältyy kaksi muutakin ongelmaa. Esitysluonnoksen mukaan viranomaisen on mahdollista määrittää myös sellainen liiketoimi, josta ei ole tehty sopimusta tai jota etuyhteysosapuolet eivät ole itse määrittäneet lainkaan. Toisaalta liiketoimen sivuuttamisen jälkeen liiketoimi olisi esitetyn sääntelyn mukaan ”…tarvittaessa korvattavissa toisella, markkinaehtoperiaatteen mukaisella liiketoimella.” Mikä ero määrittämisellä ja korvaamisella sitten onkaan, se ei lukemalla selviä. 
Jos liiketoimi kerran jo alkumetreillä tunnisteltiin ja määriteltiin virkaintoisimman siirtohinnoittelijan pieteetillä, olisihan se erikoista ja ammattiylpeydelle suorastaan loukkaavaa sen jälkeen mennä korvaamaan liiketoimi toisella.
Toinen ongelma on se, ettei missään todeta miten suuri tarpeen pitää olla, että värikynät saadaan kaivaa esiin. Oikeusturvanäkökohdista olisi jokseenkin suotavaa, että liiketoimen korvaamisen osalta sääntelyyn sisältyy muitakin kriteereitä kuin maininta soveltamisesta ”tarvittaessa”. Kun nykyisin liiketoimen korvaaminen tosiaankin edellyttää veronkiertonormin soveltumiskynnyksen ylittymistä, vahva veikkaus on, että tarvetta voi Verohallinnon näkökulmasta esiintyä useammin kuin poikkeuksellisesti.
Sari Takalo &amp; Rami Karimeri

Uusi siirtohinnoittelusäännös – veteen piirrettyjä viivoja

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Sari Takalo

Rami Karimeri

Palvelumme

Muut lukivat myös

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin