Vaihtoehtoinen tunnusluku (APM) vai Aavistuksen Parempi Mittari

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen eli APM:ien (Non-Gaap Alternative Performance Measures) käyttö yritysten taloudellisessa raportoinnissa on viimeisten vuosien aikana räjähtänyt käsiin. Parhaimmillaan niiden käyttö lisää ymmärrystä siitä, miten yhtiön tulos muodostuu. Pahimmillaan niiden käyttäminen on harhaanjohtavaa.

APM:ien käyttö näkyy monella tapaa: Yhtiön pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet, tulosanalyysi ja ohjeistus saattavat kaikki perustua oikaistuihin mittareihin. On oikaistua käyttökatetta, liikevoittoa ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, normalisoitua tulosta, vapaata kassavirtaa ja oikaistua nettovelkaa. Jopa osingonjakopolitiikka saattaa perustua oikaistuihin mittareihin, vaikka loppupeleissä osingonjaon mahdollistavat ainoastaan jakokelpoiset varat ja kassassa oleva raha.

Nopea yhteenlasku osoitti, että yli 50 suomalaisen päälistayhtiön 2017 vuoden ohjeistus perustuu oikaistuun operatiiviseen tulosmittariin. Jotkut yhtiöt taas eivät vieläkään ole heränneet talviunestaan ja raportoivat edelleen kertaluonteisia eriä – sellaisia nykymaailmassa harvemmin syntyy. Edes hurrikaani Harveyn, Irman tai Marian aiheuttamat tappiot eivät ole kertaluontoisia eriä, ja onko järkevää ohjeistaa vuodesta toiseen ”tulosta ilman kertaluonteisia eriä”

APM-ohjeistus antaa paljon vapautta

Voimassa oleva APM-ohjeistus sallii yhtiöiden laativan omat vaihtoehtoisten tunnuslukujen määritelmänsä. Olemmeko taas palanneet ajanlaskussa villiin länteen? Voidaanko oikeasti väittää, ettei osakepalkitsemiskustannus ole osa yhtiön henkilöstökulua (ei ole olemassa ilmaisia lounaita) tai hankintojen käyvän arvon kohdistusten poistot eivät ole ”oikeita” poistoja.

Entä johdonmukaisuus? Jos oikaisut kaudesta toiseen sisältävät vain kulujen putsausta, mutta positiiviset poikkeukselliset erät kuten myyntivoitot ovatkin osa normaalia liiketoimintaa, johtaako se järjestelmällisesti Aavistuksen Parempien Mittareiden raportointiin? Myös silloin, kun tuloksen raportointiin tarvitaan viidellä eri tavalla oikaistua tulosmäärettä, herää kysymys, ovatko ne kaikki todella tarpeellisia vai onko lopputulema jopa harhaanjohtava.

Listayhtiöt vähentävät APM:ien käyttöä

Tätä villiä länttä on alettu kesyttämään valvojien toimesta. ESMAn viime kesänä voimaantullutta APM-ohjeistusta on täydennetty jo muutaman kerran. Myös Amerikan valvoja SEC on ottanut tiukan valvontalinjan kevään 2016 päivitetyn ohjeistuksen voimaantultua lähettämällä satoja valvontakirjeitä vaihtoehtoisten tunnuslukujen raportointiin liittyen. Tiukka linja on alkanut näkyä myös käytännön elämässä. Useat listayhtiöt ovat vähentäneet APM:ien käyttöä ja siistineet raportointiaan. Jotkut amerikkalaiset yhtiöt taistelevat tällä hetkellä oikeudessa siitä, onko Non-GAAP-lukujen raportointi ollut harhaanjohtavaa. On vain ajan kysymys, milloin Euroopan valvojat tiukentavat valvontaansa.

Parhaimmillaan vaihtoehtoiset tunnusluvut tukevat sijoitustarinaa

Haluanko tällä viestiä, ettei oikaistuja tunnuslukuja voisi jatkossa raportoida? En missään nimessä. Parhaimmillaan vaihtoehtoiset tunnusluvut tukevat sijoitustarinaa, auttavat syventämään ymmärrystä yhtiön tuloksen muodostumisesta, lisäävät vertailukelpoisuutta tuottaen lisäarvoa raportoinnin saralta ja antavat työkaluja parempaan analyysiin. Kun täsmäytyslaskelmat IFRS-lukujen ja oikaistujen lukujen välillä on laadittu sääntelyn edellyttämällä tavalla, lukija saa paljon hyödyllistä tietoa siitä, mitä eriä raportointikauden tulokseen sisältyy ja mikä niiden tausta on. Kun yhtiö vielä selkeästi perustelee oikaistujen tunnuslukujen tarkoituksen ja miksi yhtiön johto katsoo niiden olevan merkityksellisiä, tavoite on saavutettu.

Jos käytät APM:iä, tässä vinkkini vaihtoehtoisten tunnuslukujen raportointiin:

Käytä maalaisjärkeä: jos tunnusluku on johdolle tärkeä, sen raportointi on varmasti merkityksellistä myös sijoittajalle, muista kohtuullisuus.
Älä anna vaihtoehtoisille tunnusluvuille enemmän painoarvoa kuin raportoiduille luvuille.
Ole tarkoituksenmukainen: kerro miksi vaihtoehtoinen tunnusluku on juuri sinun liiketoimintasi kannalta relevantti.
Huolehdi siitä, että raportoit tunnuslukuja johdonmukaisesti ja vertailukelpoisesti kausien välillä. Varmista myös, että kaavasi ja täsmäytyslaskelmasi ovat yksiselitteisiä ja tukevat nimenomaan yhtiösi tarinaa.

Uskon, että näin varmistamme raportointivapauden säilymisen myös jatkossa näiden vaihtoehtoisten tunnuslukujen osalta.

Kirjoittaja toimii PwC:llä IFRS-raportoinnin ja pääomamarkkinatransaktioiden asiantuntijana.