PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

KHO:n tuore ratkaisu KHO:2024:68 selkeyttää edellytyksiä perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltamiseen erityisesti arvopaperikauppaa harjoittavassa yhtiössä. Yleensä perintö- tai lahjavero määrätään omaisuuden käyvän arvon perusteella ja veron maksuaika on lyhyt. Kun kohteena on vähintään 10 % yrityksen osakkeista ja lahjan- tai perinnönsaaja jatkaa yritystoiminnan harjoittamista, verotuksessa voidaan kuitenkin soveltaa niin sanottua sukupolvenvaihdoshuojennusta. Silloin veron määrä alenee...

Sukupolvenvaihdoshuojennus sijoitusyhtiössä 

Erityisesti HR-ammattilaisia ja yritysjohtoa keskusteluttava EU:n palkka-avoimuusdirektiivi otetaan Suomessa käyttöön viimeistään kesäkuussa 2026. Onko se vain uusi pala byrokratian palapelissä? Vaikka ensisilmäyksellä siltä voi näyttää, direktiivillä on itseään isompi merkitys yrityksille. Se voi terävöittää johtamiskäytäntöjä, lisätä päätöksenteon läpinäkyvyyttä, tukea henkilöstön ymmärrystä liiketoiminnan tavoitteista ja vahvistaa yrityksen houkuttelevuutta työntekijöiden ja sijoittajien silmissä. Direktiivi on työkalu, jolla...

Kun direktiivi on itseään isompi

Kestävyysraportointi tulee pakolliseksi yrityksen koon mukaan vaiheittain tästä vuodesta alkaen. Verot saattavat tulla osaksi tätä raporttia kolmella eri tavalla: yrityskohtaisena aiheena, ESRS-standardien osana tai EU-taksonomian kautta. Verojen raportointi voi tuoda yrityksille merkittäviä etuja, kuten parantaa sijoittajasuhteita ja osoittaa yhteiskunnallista vastuullisuutta. Verojen raportointi yrityskohtaisena aiheena Kestävyysraportoinnin perusta on kaksoisolennaisuusanalyysi, jossa arvioidaan eri aiheiden olennaisuutta niiden vaikutusten...

Verot kestävyysraportoinnissa

Korkein oikeus (KKO) arvioi huhtikuussa antamassaan ratkaisussa KKO 2024:24 työsopimuslain mukaista työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutta erityisesti siitä näkökulmasta, voiko työnantaja valita, mitä työtä se tarjoaa työntekijälleen irtisanomisen vaihtoehtona. Hämeenlinnan hallinto-oikeus antoi puolestaan helmikuussa päätöksen siitä, tuleeko Wolt Enterprises Oy:n ruokalähettejä pitää työsuhteisina tai ei. KKO 2024:24 Tapauksessa A oli työskennellyt lähilennonjohdon tehtävissä Helsingissä Malmin lentokentällä...

Ajankohtaista työoikeudellista oikeuskäytäntöä

Tuulivoimaloiden kiinteistöverotuksessa tapahtuu taas kuten Verohallinnon julkaistessa vuoden 2022 versionsa ohjeesta tuuli- ja aurinkovoimalaitosten verotuksesta, jossa Verohallinto otti kantaa rakentamisaikaisten yleis- ja korkokulujen huomioimiseen kiinteistöverotuksessa. Tällä kertaa korkein hallinto-oikeus laajensi päätöksessään KHO 2024:51 verovelvolliselta kiinteistöverotusta varten tarvittavia selvityksiä, kun se päätti, että yhteinen liittymispiste tarkoittaa verkkoinfrastruktuurin kokonaisuutta, jolla tuulivoimala on kytketty jakeluverkkoon, eikä teknistä liittymispistettä. ...

KHO otti kantaa kiinteistöveron voimalaitosprosentin soveltamiseen yhteisen liittymispisteen osalta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Mistä on kyse?
Valtiovarainministeriö lähetti varainsiirtoverotusta koskevan hallituksen esitysluonnoksen kovin tavanomaiselle lausuntokierrokselle elokuun puolivälissä. Tiedotteessaan ministeriö juhlistaa työn tulosta: ”Esitys kuntien sote-kiinteistöjen varainsiirtoverovapaudesta lausuntokierrokselle”. Ministeriön hankesivuilla puhutaan yleisesti varainsiirtoverolain muuttamisesta, ja yhteenvedoissa viitataan taas sote-kiinteistöihin, hyvinvointialueisiin ja muihin hallinnon tuottamiin termeihin. Tuskin kamalasti liioittelen, jos väitän, että kovin moni hankekuvaus ei voi aiheuttaa yhtä vähäistä innostusta availla hankkeeseen linkitettyjä asiakirjoja.
Jos sinne asti kuitenkin pääsee, niin varsinaisessa lausuntopyynnössä asiaa taustoitetaan koko ensimmäisen sivun mitalta, jälleen sote-uudistuksiin viitaten, ikään kuin jonkinlaisena viimeisenä varoituksena: “Kohta se uni tulee, jos et lopeta.” Kuin venäläisessä kaunokirjallisuudessa, kärsivällisyys kuitenkin palkitaan. Toisella sivulla tipahtaa nimittäin massiivinen pommi. 
Tuota taustoitusta vasten tulee melkoisena yllätyksenä, että samassa esityksessä ehdotetaan muitakin muutoksia varainsiirtoverolakiin, ikään kuin hieman “siinä sivussa”. Esimerkiksi liiketoimintasiirron varainsiirtoverotusta on tarkoitus yksinkertaistaa, ja veron ilmoittamisen joustavuutta tarkoitus lisätä luovutuksissa ulkomaalaisille. En kuitenkin käsittele niitä tässä sen enempää, vaikka tärkeitä muutoksia ovat nekin.
Varsinainen juonenkäänne on arvopaperin määritelmään kaavailtu muutos. Varainsiirtoveroahan maksetaan kahdenlaisten ”varojen siirrosta”: kiinteistöjen ja arvopapereiden. Nyt onkin siis tarkoitus muuttaa koko veron keskeisimpiä säännöksiä. Melkoisen sankka sote-savuverho, ainakin tällaisen tavallisen kansalaisen näkökulmasta. Onneksi Arkadianmäen päättäjät ovat tässä kouliintuneempia, eikä heidän mielenkiintonsa varmastikaan tyhjenny sote-sanoja pursuavaan taustoitukseen, kun sitä asiaa on niin maltillisesti ja kannustavassa hengessä viime vuosina pyöritelty.
Mikä tarkemmin ottaen muuttuu?
Aloitetaan historiasta. Varainsiirtoverotusta muutettiin isosti viimeksi noin kymmenen vuotta sitten. Tuolloin lakiin otettiin esimerkiksi erityiset säännökset kiinteistöosakkeiden luovutuksista. Niitä säännöksiä voidaan kiittää, kun asunto-osakkeiden kaupoissa maksetaan nykyisin 2 %:n vero osakkeiden velattomasta hinnasta. Samalla lakiin täsmennettiin, että yleensäkin arvopapereiden luovutuksissa veron määrä pitää laskea paitsi kauppahinnasta, myös tietyistä muista myyjän hyväksi tulevista suorituksista. Esimerkiksi jos käteiskaupan sijaan sovimme, että hoidan puolestasi velkasi pankille, niin tämä tulee laskea kauppahinnaksi. Käy sinänsä järkeen.
Verohallinto tulkitsi uusia säännöksiä mm. siten, että jos ns. liikeosakkeiden kaupan yhteydessä myydään osakaslainasaaminen ostajalle, tästä saamisesta maksetusta määrästä pitää myös maksaa varainsiirtovero. Tulkinta oli lievästi sanottuna ongelmallinen, kun sille ei löytynyt tukea lain muuttuneessa sanamuodossa, eikä lainasaamista myöskään voitu pitää arvopaperina, jonka luovutuksesta veroa ylipäätään pitäisi maksella. Näillä perusteilla korkein hallinto-oikeus tyrmäsikin Verohallinnon tulkinnat vuoden 2019 lopulla antamissaan päätöksissä.
Nyt luonnostellulla hallituksen esityksellä on tarkoitus puuttua tähän tilanteeseen ja säätää lainasaamisen myynti varainsiirtoverolliseksi silloin, kun se tapahtuu muun arvopaperin – eli esimerkiksi osakkeiden – kaupan yhteydessä. Suomeksi: osakaslainat lisätään veropohjaan. Asian voi ajatella myös niin, että vero maksetaan yrityskaupan yhteydessä samasta summasta riippumatta siitä, onko myyjä rahoittanut myytävää yhtiötä omalla vai vieraalla pääomalla.
Olkoon niin. Tähän epäilemättä liittyy yksityiskohtia, joita vielä lausunnoissa viilataan. Katsotaan mihin lopullinen teksti asettuu, mutta iso kuva on edellä mainittu. Ehkä on syytä samalla mainita, että lakia olisi tarkoitus soveltaa luonnoksen perusteella jo ehkä lokakuun jostain päivästä alkaen, mutta tämä jäänee niin ikään täsmennettäväksi. Tulee joka tapauksessa kiire saada kaupat vireille, jos nykyisiä sääntöjä haluaa soveltaa.
Esitysluonnos vie parhaimmillaan syvälle oikeuden olemukseen
Tämän kirjoituksen sai aikaan esitysluonnoksen parissakin kohdassa viljelty hyvin syvälliseksi osoittautuva ajatus. Pelkään, ettei se saa sen ansaitsemaa huomiota, eikä ehkä saanut kyseistä ajatusta kirjoitettaessakaan. Luonnoksen luonnostelija esittää ajatuksen yhdessä kohtaa näin: 
”Muutoksen tarkoituksena on palauttaa ennen korkeimman hallinto-oikeuden äänestysratkaisua KHO 2019:121 vallinnutta, vuoden 2013 muutoksilla tavoiteltua veropohjaa laajentanutta oikeustilaa.”
Kyse on siis tietyn oikeustilan palauttamisesta. Joku oikeustila on muinoin vallinnut ja korkein hallinto-oikeus on mennyt sitä muuttamaan.
Kaikkein konservatiivisimmat Doktriinin vartijat varmastikin järkyttyvät: tuomioistuinhan soveltaa oikeutta. Oikeus on siis jotain, minkä tuomioistuin kovalla työllään löytää ummehtuneen kirjan lehdiltä tai käytäviltään muihin aerosoleihin sekoittuneena. Ei tuomioistuin silloin oikeutta tietenkään muuta!
Myös maltillisesti modernimmat Doktriinin vartijat varmaankin vauhkoontuvat: tuomioistuinhan tulkitsee lain sanamuotoa ja tukeutuu muihin oikeuslähteisiin tarvittaessa. Nyt sanamuoto ei ollut erityisen epäselvä – oikeustila on siis koko ajan pysynyt samana!
Noh, tällaisen yksinkertaistetun Doktriinin parjaamisen ohella itselleni kiinnostavinta esitysluonnoksen ajatuksessa on kuitenkin viittaus aiemmilla muutoksilla tavoiteltuun oikeustilaan. Eikö oikeustila nimenomaan ole juuri sitä, mitä lainsäätäjä on pyrkinyt viestimään? Kun lainsäätäjä tekee säännön, se kommunikoi sen kirjoittamalla sen paperille. Muitakin metodeja lienee olemassa, mutta kirjoitettu kieli on ilmeisesti ajan saatossa osoittautunut vaikkapa pantomiimia tehokkaammaksi. Sääntö ei siis ole sama, kuin mitä siitä kerrotaan. Vaikka tässä on muutama mutka vedetty suoraksi, niin asian voin mieltää näin: vaikka kuinka kuvailisit vaatteitasi, niin se kuvailu tuskin pitää lämpimänä, kuten sadun keisarikin lopulta huomasi.
Esitysluonnoksen ajatus on tässä mielessä minusta lähtökohdiltaan aivan oikea. Lopulta oikeus on sitä, mitä lainsäätäjä on tarkoittanut. Tämä on tietysti vain liukas taskulampun valoa ikuisesti pakeneva tavoite. 
Esitysluonnoksen ajatus ei kuitenkaan tässä tilanteessa ollut oikea, koska se törmää Doktriiniin. Vaikka lainsäätäjän tavoitteet olisivat kirkkaat kuin vesi – enkä sano, että tässä olivat – se ei välttämättä riitä. 
Varainsiirtoverotuksessa usein ajatellaan, että itseverotuksena velvoitteet pitäisi pystyä lukemaan nimenomaan laista. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että lain esitöihin piilotetut tavoitteet, mahdollisesta selkeydestään huolimatta, eivät voi kuvastaa vallitsevaa oikeustilaa, jos niitä ei saada sovitettua lain sanamuotoon. Ehkä tämä on perusteltua. Kansalaisilta ei voida edellyttää liikaa.
Sanamuodon ja tarkoituksen ristiriita tarkoittaa silloin varainsiirtoverotuksessa vain sitä, että lainsäätäjä epäonnistui kommunikaatiossa. Lainsäätäjä on pyrkinyt kiteyttämään tarkoituksensa lain sanamuotoon ja selittänyt sitä tarkemmin esitöissä. Tietynlaisissa olosuhteissa kiteytys ja sen selitys voivat kuitenkin vaikuttaa epäjohdonmukaisilta.
Siinä ei ole mitään erikoista – jälleen pari mutkaa oikomalla samasta asiasta on kyse, kun joku pyytää meitä keskustelun lomassa vaikkapa selventämään jotain aikaisempaa toteamustamme. Lainsäätäjältä jälkikäteinen kysely ei kuitenkaan onnistu. Tuomioistumien tehtävänä on silloin ottaa kantaa siihen, onko lainsäätäjän sanavalinta mennyt niin pahasti puihin, että olisi kohtuutonta noudattaa lainsäätäjän tarkoitusta. Lievästi ylevämmin termein vastakkain ovat siis tunnollisuus lakia (l. lainsäätäjän tahtoa) kohtaan ja verovelvollisen perusteltujen odotusten suojaaminen.
Tuomioistuimen tehtävä on siis paljon muuta kuin lain sanamuodon tulkintaa. Usein se on sääntöjen tuottamista siinä rajatussa tilassa, jonka lainsäätäjän syystä tai toisesta epäonnistunut kommunikaatio jälkeensä jättää.

Varainsiirtoverolakiin ehdotetut muutokset onnistuvat raapaisemaan oikeuden syvintä olemusta

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Sukupolvenvaihdoshuojennus sijoitusyhtiössä

KHO otti kantaa kiinteistöveron voimalaitosprosentin soveltamiseen yhteisen liittymispisteen osalta

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Rami Karimeri

Palvelumme

Muut lukivat myös

Sukupolvenvaihdoshuojennus sijoitusyhtiössä

Kun direktiivi on itseään isompi

Verot kestävyysraportoinnissa