Verohallinto valvoo listaamattomien yhtiöiden osinkojen lähdeverotusta – mitä yritysten on huomioitava?
Viime aikoina Verohallinto on lähettänyt laajasti selvityspyyntöjä tilanteissa, joissa suomalainen, listaamaton yhtiö on maksanut osinkoa ulkomaille ja ilmoittanut sen verovapaaksi. Mistä selvityspyynnöissä on kyse?
Suomalaiset, osinkoa maksavat yhtiöt joutuvat antamaan maksetuista osingoista vuosi-ilmoituksen. Ilmoituksessa on valittava, minkälaisesta osingosta lähdeverotuksen näkökulmasta on kyse. Yksi valittavista suorituslajeista perustuu lähdeverolain 3 §:n 6 momenttiin. Sen mukaan vero saadaan jättää perimättä, jos osingonsaaja on emo-tytäryhtiödirektiivissä tarkoitettu yhtiö, joka omistaa suomalaisesta yhtiöstä vähintään 10 %.
Viime aikoina Verohallinto on lähettänyt laajasti selvityspyyntöjä tilanteissa, joissa suomalainen, listaamaton yhtiö on maksanut osinkoa ulkomaille ja ilmoittanut sen verovapaaksi kyseisen säännöksen nojalla.
Mistä selvityspyynnöissä on kyse?
Verohallinnon valvonnalla pyritään varmistamaan, että vero on peritty tai jätetty perimättä lain mukaisesti. Laki esimerkiksi edellyttää edellä mainitun säännöksen osalta, että osingonsaajan yhtiömuoto mainitaan direktiivissä, mikä todennäköisesti ilmenee jo annetusta vuosi-ilmoituksesta. Laki edellyttää lisäksi, että osingonsaajalla on kotipaikka kyseisessä valtiossa, mikä useimmiten on itsestäänselvää.
Tämän lisäksi edellytetään, että osingonsaajalla ei ole soveltuvien verosopimusten perusteella verotuksellista kotipaikkaa EU:n ulkopuolella. Tällaiset tilanteet ovat varmasti poikkeuksellisia, ja poikkeukset osapuolten tiedossa vuosi-ilmoitusta annettaessa. Näiden seikkojen ajoittainen valvonta lienee kuitenkin paikallaan.
Selvityspyyntöihin vaikuttaa liittyvän kolme merkittävää epäkohtaa:
- Epäselvä kohdentaminen: Selvityspyynnöt on sanoitettu siten, ettei niissä oikeastaan selvitetä faktoja osingonsaajasta – eli siitä, olisiko lähdevero pitänyt periä vai ei. Sen sijaan selvitettävä asia vaikuttaa kohdistuvan maksajan toimintaan. Osingon maksajan huolellisuusvelvoitteen oikeudellista perustetta ei kuitenkaan selvityspyynnöissä eritellä, mikä vaikeuttaa vastaajien mahdollisuutta arvioida oikeudellista asemaansa ja vastata asianmukaisesti.
- Beneficial owner -kriteerin soveltaminen: Osa selvityspyynnöissä vaadituista tiedoista liittyy suoraan laissa mainittuihin edellytyksiin, mutta osa ei. Selvityspyynnöissä kysellään karkeasti sitä, onko saaja niin sanottu todellinen edunsaaja (beneficial owner). Tämä kriteeri ei kuitenkaan sisälly lähdeverolain 3 §:n 6 momenttiin eikä edes emo-tytäryhtiödirektiiviin, johon säännös perustuu.
- Vuosi-ilmoituksen mekaaniset rajoitukset: Vuosi-ilmoituksessa lienee valittavissa osingolle vain yksi suorituslaji. Ei ole kuitenkaan lainkaan epätyypillistä, että osingosta ei peritä lähdeveroa useammalla kuin yhdellä perusteella. Sitä ei peritä esimerkiksi tilanteissa, joissa osinko olisi verovapaa vastaavalle kotimaiselle yhtiölle maksettaessa. Tähän liittyy joitain lisäedellytyksiä, jotka tyypillisesti täyttyvät samoissa tilanteissa, kuin mistä nyt selvitystä pyydetään. Selvityspyynnöt voivat siis olla useissakin tilanteissa tarpeettomia – ainakin sikäli kuin niillä pyritään varmistamaan, että lähdevero on peritty oikein.
Jää nähtäväksi, miten Verohallinto tätä valvontatoimea jatkaa. Yritysten on suositeltavaa suhtautua selvityspyyntöihin huolellisesti ja harkiten, jotta turhat prosessit vältetään ja veroriskit voidaan minimoida.
