PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Sveitsin kokonaispistemäärä oli PwC:n vuoden 2023 EMEA Private Business Attractiveness Indexissä 73,1, Ruotsin 72,1 ja kahdeksanneksi tulleen Suomen 63,6. Suomea paremmin pärjäsivät myös Iso-Britannia, Norja, Tanska ja Hollanti ja Saksa. Indeksiä varten vertailtiin 33 EMEA-alueen maata kaikkiaan 64 mittarilla, jotka jakautuivat yhdeksään pääluokkaan. Kaikki vertaillut tiedot ovat peräisin julkisista lähteistä.  
Suomen pistemäärä laski edellisvuodesta hieman, 1,3 pistettä. Suomi pysyi Euroopan vetovoimaisimpien maiden Top 10 -listalla, mutta jäi muita Pohjoismaita heikommaksi. Pohjoismaista erityisesti Ruotsi on parantanut asemiaan kaksi vuotta peräkkäin.  
Suomi menestyi parhaiten toisessa kahdesta ESG-pääluokasta, sosiaalinen vastuu ja hallinto, jossa se oli neljäs. Suomen suoritus oli vahva myös kestävyydessä ja ilmastoteoissa sekä teknologiassa ja infrastruktuurissa.  
Suomi oli indeksin paras mittarissa, jossa vertailtiin valtion sitoutumista ilmastotavoitteisiin, sillä Suomen nollapäästötavoite 2035 on muita kunnianhimoisempi. Suomessa on myös verrattain paljon ympäristösertifioituja rakennuksia. Tästä huolimatta Ruotsi vei ympäristöpääluokan voiton, sillä se sijoittui hyvin muun muassa fossiilittomien energianlähteiden käytössä.  
”Pohjoismaat menestyivät ylipäätään indeksissä hyvin. Tähän vaikuttavat esimerkiksi laadukas koulutusjärjestelmä, edistyksellisyys vastuullisuusasioissa sekä laaja startup-ekosysteemi. Myös Pohjoismaiden haasteissa on paljon yhteistä. Yksikään niistä ei päässyt Top 10 -listalle makrotaloudessa, jossa pärjäsivät parhaiten vahvan talouskasvun ja alhaisten elinkustannusten maat”, PwC Suomen Private Business Leader ja partneri Anne Launis kommentoi.  
<h2>Ruotsi oli parempi terveydenhuollossa, Suomi teknologiassa</h2>
Ruotsi vei ykkössijan ympäristöasioiden lisäksi toisessakin pääluokassa: julkisessa terveydenhuollossa. Ruotsissa on pienempi lapsikuolleisuus ja korkeampi eliniän odote sekä esimerkiksi enemmän lääkäreitä asukasta kohti kuin Suomessa. 
”Suomi nousi tässä pääluokassa kymmenen parhaan joukkoon vahvuutenaan sairaalapaikkojen määrä asukasta kohti, mutta jäi silti selvästi jälkeen Ruotsista”, Launis kertoo. 
Suomen sijoitus laski eniten teknologian ja infrastruktuurin pääluokassa, jossa olimme viime vuonna parhaita ja tällä kertaa kuudensia. Suomen vahvuuksia ovat joustavat toimitusketjut, laaja internetin ja älypuhelinten käyttö sekä hyvät mobiiliyhteydet. Ruotsiin verrattuna toimitilat ovat meillä edullisia. Ruotsi ei sen sijaan sijoitu aivan kärkipäähän tietoturva-asioissa, ja jää sen vuoksi seitsemänneksi tässä pääluokassa. 
Suomi menetti myös TOP 10 -sijoituksensa koulutusta ja osaamista koskevassa pääluokassa.  
”Suomen tulevaisuuden vetovoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta meillä ei olisi yhtään varaa menettää asemiamme tällä osa-alueella suhteessa kilpailijoihin”, Launis toteaa. 
<h2>Vetovoimaisessa maassa perusasiat ovat kunnossa</h2>
Ruotsi paransi suoritustaan edelliseen vertailuun verrattuna erityisesti yritysten liiketoimintaympäristöön liittyvissä mittareissa, kuten yrityskauppamarkkinan aktiivisuudessa ja ulkomaisten sijoitusten ja sijoittajien määrässä. Myös sen vero- ja sääntely-ympäristöä koskevat tunnusluvut paranivat. 
Suomen Ruotsia vaatimattomampaa sijoitusta vero- ja sääntely-ympäristössä selittävät pitkälti regulaatioon liittyvät seikat kuten esimerkiksi hitaat toimilupaprosessit.  
”Vetovoimaindeksiin liittyvän korrelaatioanalyysin mukaan verotusasiat eivät ole vetovoiman kannalta tärkeimpien tekijöiden joukossa, vaikka usein ajatellaan, että ne ovat yksityisomisteisille yrityksille erityisen tärkeitä”, Launis pohtii. 
”Paras keino houkutella yrityksiä ja yrittäjiä on panostaa perusasioihin, kuten yritysten liiketoimintaympäristöön, teknologiaan ja infrastruktuuriin. Myös startup-yritysten määrä ennustaa hyvin maan vetovoimaisuutta. Valtion vetovoimaisuus muodostuu tasapainoisesta sekoituksesta vakautta, innovaatiota ja kestävyyttä”, Launis toteaa ja jatkaa: 
”Suomen korkeasta sijoituksesta indeksissä huolimatta meillä on edelleen töitä tehtävänä, jotta pysymme mukana kilpailussa ja säilytämme kilpailukykymme. Toimintaympäristön on oltava tulevaisuudessakin houkutteleva sekä yritysten että osaajien näkökulmasta.” 
 
Lisätietoja: 
PwC Suomen Private Business Leader ja partneri Anne Launis, s-posti: <a href="mailto:anne.launis@pwc.com">anne.launis@pwc.com</a>, puh. <a href="tel:+358%20(0)20%20787%208017">+358 (0)20 787 8017</a> 
Tutustu tutkimusraporttiin: <a href="https://www.pwc.com/gx/en/services/entrepreneurial-private-business/emea-private-business.html">https://www.pwc.com/gx/en/services/entrepreneurial-private-business/emea-private-business.html</a> 
 
Näin vetovoimaindeksi tehtiin: 
PwC:n EMEA Private Business Attractiveness Index tarjoaa yleiskatsauksen 33 EMEA-maan suhteelliseen houkuttelevuuteen yksityisten yritysten ja yrittäjyyden kannalta. Se perustuu julkisiin lähteisiin, jotka mittaavat konkreettisesti toimintaa kussakin maassa sekä määrällisesti että laadullisesti. Vetovoimasijoitukset perustuvat pisteisiin, jotka on saatu 64 mittarista yhdeksässä eri kategoriassa: makrotalous, yritysten liiketoimintaympäristö, verotus- ja sääntely-ympäristö, kestävyys ja ilmastoteot, yhteiskuntavastuu ja hallinto, kansanterveys, koulutus, taidot ja lahjakkuus, teknologiainfrastruktuuri sekä startup-ekosysteemi.  
 
PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista merkittäviä ongelmia. Autamme yrityksiä kasvamaan, toimimaan tehokkaasti ja vastuullisesti sekä raportoimaan luotettavasti jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Apunasi on Suomessa 1 350 asiantuntijaa ympäri maan. Palveluitamme ovat liikkeenjohdon konsultointi, yritysjärjestelypalvelut, veroneuvonta, lakipalvelut, riskienhallinta, tilintarkastus ja muut varmennuspalvelut. Lisää tietoa: www.pwc.fi. 
  
PwC toimii 151 maassa yli 360 000 asiantuntijan voimin. Nimi PwC viittaa PwC-ketjuun ja/tai yhteen tai useampaan sen jäsenyritykseen, joista jokainen on oma itsenäinen yhtiö. Lisää tietoa: <a href="http://www.pwc.com/structure">www.pwc.com/structure</a>.

Vetovoimaindeksi: Ruotsi on yritysten kannalta Suomea houkuttelevampi

Aiheeseen liittyvät sisällöt

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Yrityskaupat ja listautumiset laskivat merkittävästi Suomessa – valoa näkyvissä jo keväällä

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Anne Launis

Palvelumme

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa