PWC Uutishuone

Vieläkö EUT:lta pitää kysyä mikä on syrjivää verotusta?

Olipa “jälleen kerran kysymys siitä, mikä on syrjivää verotusta”. Näillä sanoilla julkisasiamies Hogan aloitti ratkaisuehdotuksensa korkeimman hallinto-oikeuden tekemään ennakkoratkaisupyyntöön asiassa C-480/19. Jälleen kerran – eikö niille jo riitä? Eikö tämä asia ole useasti jo ratkaistu? No onhan se, mutta kun verrataan KHO:n kysymystä EUT:n tuomiossaan antamaan vastaukseen, ei asiaa ainakaan täällä pohjoisessa asti vielä ole sisäistetty.

Tuomion tausta

Otetaan ensin askel taaksepäin. Tapaus oli hyvin yksinkertainen. Sijoittaja kysyi keskusverolautakunnalta, miten hänen mahdollista voittoaan verotetaan, jos hän sijoittaa luxemburgilaiseen rahastoon. Ei siis nykypäivänä kovin epätavallinen tilanne. Ongelma on siinä, että rahaston maksama voitto on saatava sopimaan meidän verolakien mukaiseen taksonomiaan.

Ongelma ratkaistaan karkeasti siten, että ensin vertaillaan, miltä kotoperäiseltä lajikkeelta ulkomainen eniten näyttää. Ja kun sikäläinen puu on nimetty uudelleen meille tutummaksi lajiksi, leikitään, että syödään kotimaisia omenoita. Vertailu ei ole kuitenkaan yksinkertaista.

Jos talutat vuohen riittävän pitkälle kotilaitumesta, fetasta tulee salaattijuustoa. Yhteisömuodot eivät ikävä kyllä toimi samalla tavalla.

Ehkä kotimainen tylsähkö osakeyhtiö vielä useasta maasta löytyy – melkein samanlaisena, vaikka hiukan eri nimellä.

Jotkut valtiot ovat kuitenkin toisia kekseliäämpiä ja luoneet yhtiömuodoista itselleen kilpailuvaltin, rahoitusmarkkinoiden sisäänheittotuotteen. Millä perusteella vertaamme niitä meikäläisten osakeyhtiöihin tai sijoitusrahastoihin? Yleensä tarkastelussa painottuvat yksityisoikeudelliset piirteet. Nämä ovat enemmän tai vähemmän muodollisia (esimerkiksi onko yhteisö oikeushenkilö, miten sen pääoma muodostuu, rajoittuuko omistajien vastuu sijoitukseen, minkälaiset toimielimet, yms.).

Palataan puheena olevaan tapaukseen. Edellä kuvatun vertailun perusteella keskusverolautakunta oli katsonut, että luxemburgilainen ns. SICAV-rahasto tuli rinnastaa osakeyhtiöön. Ratkaisevia olivat nimenomaan yksityisoikeudelliset piirteet. Tämä tarkoitti sitä, että SICAV-rahaston jakamaa voittoa verotettiin ansiotulona, kun kotimaisen sijoitusrahaston jakama voitto verotettiin pääomatulona. Oli ainakin mahdollista, että sijoittaminen SICAV-rahastoon kävisi vähemmän houkuttelevaksi.

Tästä eteenpäin juoni käy todella mehukkaaksi, ja EUT:n ratkaisun – erityisesti lukemista suorastaan vastustelevan suomennoksen – ajoittain herättämä into pysyy vaivoin aisoissa.

Olisiko yhteisömuotojen vertailussa kuitenkin pitänyt painottaa muita tekijöitä, tai oliko yhteisömuotojen vertailu lainkaan olennaista?

Keskusverolautakunta otti ratkaisussaan huomioon rahaston toiminnalliset sekä yksityisoikeudelliset piirteet. Toiminnallisten piirteiden vertailu osoittautui vesiperäksi. Yllätys yllätys, kun vertaillaan toiminnaltaan yhteissijoittamista harjoittavaa luxemburgilaista rahastoa kuvitteelliseen suomalaiseen samaa toimintaa harjoittavaan rahastoon (oli se sitten osakeyhtiö tai sijoitusrahasto), niin samaa toimintaahan ne tuntuvat kuvitteellisesti harjoittavan. Eihän siitä ole ratkaisuperusteeksi. Vaakakuppi kallistui siis yksityisoikeudellisiin piirteisiin.

Korkein hallinto-oikeus kuitenkin käsitti asian ainakin alustavasti eri tavoin ja nosti sijoitusrahastodirektiivin merkityksen keskeiseen rooliin. Direktiivi normittaa sekä Luxemburgissa että Suomessa sijoitusrahastojen toimintaa. Joku voisi siis esittää (ja esitti), että tämän tulisi painaa vaakakupissa yksityisoikeudellisia piirteitä enemmän. Kyse on siis ehkä osittain toimintaan liittyvistä piirteistä, mutta nähdäkseni enemmänkin sijoitusrahastodirektiivin muodollisesta vaikutuksesta – ihan vain siitä, että on direktiivi.

Kuten alussa lupasin, KHO:n kysymys ja siihen saatu vastaus kertovat paljon. KHO yritti mielestäni ohjailla EUT:n vastausta rajaamalla kysymyksensä koskemaan vain sijoitusrahastodirektiivin (oikeastaan vain muodollista) painoarvoa: pitääkö direktiivin vuoksi verotuskohtelun olla yhtenäistä. Tai jos ei tietoisesti yrittänyt, niin kysymyksen muotoilu olisi voinut olla asiantuntevampi. Kokeneempi isoveli (“jälleen kerran”) ymmärsi kuitenkin yskän ja päätti vastata hieman asian vierestä.

EUT:n ratkaisun mukaan keskusverolautakunta oli oikeassa siinä, ettei direktiivillä ollut asiassa ratkaisevaa merkitystä. EUT on lukemattomia kertoja painottanut, että kun arvioidaan kansallisten toimien mahdollista syrjivyyttä, tämä pitää tehdä säännösten tavoitteiden näkökulmasta.

Nyt käsiteltävänä olivat sijoittajan verotusta koskevat säännökset, eivät rahastojen piirteitä koskevat säännökset.

Verotusta koskevien säännösten tarkoituksena EUT katsoi olevan, että sijoitusrahastoon tehtyjä sijoituksia verotetaan vain kertaalleen sijoittajan tasolla. Tästä näkökulmasta tilanne vertautui kotimaisen sijoitusrahaston jakamaan voittoon, eikä erilaiselle verotuskohtelulle ollut perusteita. “Sitähän sä kysyit”, kuten menneiden vuosien viihdeohjelmassa hoettiin.

Mitä tuomio merkitsee?

Jotta merkitys ei jää epäselväksi, ongelma on hyvin syvällä. Suomessa noudatettu ulkomaisten olioiden sullominen kotimaisiin luokkiin enemmän tai vähemmän muodollisin perustein voi johtaa syrjintään. Puheena olevassa tapauksessa oli kyse yhteisömuotojen tapauskohtaisesta vertailusta, mikä on sinänsä rutiininomaista säännösten soveltamiseen liittyvää toimintaa ja useimmissa tapauksissa toimii syrjimättä.

Jää nähtäväksi, puuttuuko KHO EUT:n tuomion perusteella tässä tapauksessa vertailuun itseensä vai sen tarkoittamaan syrjivään verotukselliseen lopputulokseen.

Ongelma toistuu kuitenkin myös lainsäädännön tasolla. Riski syrjinnästä aktualisoituu aina, kun jokin poikkeava veroseuraamus kiinnitetään vain kotoperäisiin lajikkeisiin, tai pikemminkin niiden muodollisiin piirteisiin. Täkäläisenä ajatuksena tuntuu kuitenkin sitkeästi olevan, että ei kai siinä mitään syrjivää ole, jos edellytetään ulkomaisilta samoja muodollisia piirteitä? Voivathan ulkomaiset halutessaan muuttaa yksityisoikeutensa meikäläistä vastaavaksi. Mitäs lähtevät kikkailemaan.

________________________________________

Litigaatiowebinaari 15.6.2021 Verotuksen oikeuskäytäntöä pintaa syvemmältä Tutustu aiheisiin ja ilmoittaudu mukaan ->  

Tilaa PwC:n uutiskirje