PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

<div>
Useimmat yritysostot ja divestoinnit eivät johda arvon maksimointiin. Yrityksillä, jotka suunnittelevat  jo osto- tai myyntiprosessin alkuvaiheessa, miten kaupasta saadaan paras arvo, on parhaat mahdollisuudet maksimoida kauppojen tuotto, ilmenee PwC:n ja Mergermarketin tekemästä Creating value beyond the deal -tutkimuksesta.
PwC:n ja Mergermarketin teettämä kysely 600 kansainväliselle yritysjohtajalle kertoo, että vain 61 %* ostajista katsoo viimeisimmän yritysostonsa luoneen arvoa. Kokonaisvaltainen näkemys kaupan tavoitteista ja tuoton maksimoimisesta ei ollutkaan monella loppuun asti hiottuna; ostavana osapuolena olleista ainoastaan joka kolmas sanoi arvonmuodostuksen olleen etusijalla heidän viimeisimmän kauppansa tekohetkellä. Jälkeenpäin kaksi kolmesta totesi että sen olisi pitänyt olla ykkösprioriteetti.
“Tulosten mukaan ostajat, jotka asettivat arvonmuodostuksen etusijalle kaupanteon alusta alkaen, suoriutuivat 24 kuukautta kaupanteon jälkeen keskimäärin 14 % alan normaalitasoa paremmin, kun taas arvonmuodostuksen etusijalle asettavat myyjät pystyivät samassa ajassa 6 % vertaisiaan parempaan tulokseen, sanoo PwC:n partneri Hannu Suonio.
Vaikka arvonmuodostusstrategioista onkin tulossa elintärkeitä pitkän tähtäimen menestyksen kannalta, tutkimus osoittaa, että osakkeenomistajan kokonaistuoton (total shareholder return, TSR) perusteella keskimäärin 53 % ostajista menestyy viimeisintä kauppaansa seuraavien 24 kuukauden aikana vertaisiaan heikommin.
“Kaupantekoprosessin perinpohjaisuus ja tehokkuus syntyy luomalla määrätietoinen ja perusteellinen arvonmuodostusprosessi, joka kattaa liiketoiminnan kaikki tärkeät osa-alueet. On mietittävä, millä tavoin kukin niistä tukee esimerkiksi liiketoimintamallia, synergioiden toteutumista ja teknologiasuunnitelmia”, Suonio jatkaa.
Mitä tulee raportissa käsiteltyihin yritysostoihin, joissa menetettiin merkittävä määrä arvoa suhteessa hankintahintaan, allekirjoitushetkellä 79 prosentilla tapauksista puuttui integraatiostrategia, 70 prosentilla synergiasuunnitelma ja 63 prosentilla teknologiasuunnitelma. Myyjistä 89 % totesi, että verotuksellisen ja oikeudellisen rakenteen suunnittelussa olisi ollut parantamisen varaa.
Myös osaamisen hallinta ja inhimillinen pääoma vaikuttavat siihen, miten yritykset kykenevät tuottamaan arvoa ennen kaupantekoa ja sen jälkeen. 82 % yrityksistä, jotka sanoivat menettäneensä merkittävän määrän arvoa viimeisimmän hankintansa jäljiltä, menetti kaupan jälkeen yli 10 % avainhenkilöistään.
“Yrityskaupan jälkeiseen integraatioon käytetty raha korreloi tutkimustulosten mukaan suoraan kaupan onnistumisen kanssa. Hyvän valmistautumisen lisäksi tarvitaan visio siitä, mitä tapahtuu kaupan jälkeen, toteaa PwC:n partneri Kauko Storbacka.
Lisätietoja:
Hannu Suonio, puh. 040 511 9324, hannu.suonio@pwc.com
Kauko Storbacka, puh. 050 331 2336, kauko.storbacka@pwc.com
<a href="https://www.pwc.com/deals-report" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Creating value beyond the deal: What if you took a different perspective to your M&amp;A?</a>
Tutkimuksesta:
<ol style="font-family: arial, helvetica, sans-serif;">
<li>Tutkimustulokset koostuvat kahdesta keskeisestä osasta: julkisen yhtiön näkökulma (sekä ostajan että myyjän puolelta) ja pääomasijoittajien (Private Equity, PE) näkökulma. Raportti pääomasijoittajien näkemyksistä julkaistaan myöhemmin vuoden 2019 aikana.</li>
<li>Mergermarketin ja Cass Business Schoolin tuella toteutetussa raportissa on analysoitu tietoja keskeisimmistä kansainvälisistä kaupoista kahdeksan vuoden transaktiotietojen pohjalta, ja sitä varten on haastateltu kuuttasataa kansainvälistä ylemmän tason yritysjohtajaa, sataa kansainvälistä PE-johtajaa ja yli kolmeakymmentä yrityskaupoista vastaavaa johtajaa PwC:llä.</li>
<li>Hankinnoilla tarkoitetaan määräysvallan vaihdokseen johtavia transaktioita, joissa yritys hankkii määräysvallan toiseen yritykseen.</li>
<li>Divestoinneilla tarkoitetaan määräysvallan vaihdokseen johtavia transaktioita, joissa yritys luopuu kokonaan jostain osastaan tai tytäryhtiöstään.</li>
<li>Sekä hankinnoissa että divestoinneissa osakkeen kokonaistuotto lasketaan ajanjaksolta, joka alkaa kuukausi ennen ilmoitusta kaupasta ja päättyy 12 kuukautta kaupan toteutumisen jälkeen. Osakkeen kokonaistuoton laskemista varten tutkimusryhmä edellytti, että yrityksillä on oltava asianmukaiset tiedot tuotoista 12 kuukauden ajalta kaupan toteutumisen jälkeen.</li>
<li>Lopullisen otoksen muodostamisessa noudatettiin seuraavia ehtoja: kaupat ovat toteutuneet, yrityksen markkina-arvo kaupan julkistamista edeltävässä kuussa on ollut vähintään 100 miljoonaa euroa, transaktion arvo on vähintään 50 miljoonaa euroa ja transaktion suhde markkina-arvoon on vähintään 10 prosenttia.</li>
</ol>
*) Tieto saatiin esittämällä 600 kansainväliselle yritysjohtajalle kysymys ”Kuinka paljon arvoa tämä kauppa on tuottanut liiketoiminnalle suhteessa ostohintaan?”
<ul style="font-family: arial, helvetica, sans-serif;">
<li>Merkittävä arvonmenetys suhteessa ostohintaan: 7 %</li>
<li>Kohtalainen arvonmenetys suhteessa ostohintaan: 17 %</li>
<li>Vähän tai ei lainkaan arvoa suhteessa ostohintaan: 15 %</li>
<li>Kohtalainen arvonmuodostus suhteessa ostohintaan: 40 %</li>
<li>Merkittävä arvonmuodostus suhteessa ostohintaan: 21 %</li>
</ul>
PwC auttaa yrityksiä kasvamaan, toimimaan tehokkaasti ja raportoimaan luotettavasti jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Apunasi on Suomessa yli 1 100 asiantuntijaa ympäri maan. Palveluitamme ovat liikkeenjohdon konsultointi, yritysjärjestelypalvelut, veroneuvonta, lakipalvelut, riskienhallinta sekä tilintarkastus- ja muut varmennuspalvelut. Tarkoituksenamme on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista asiakkaidemme merkittävimpiä ongelmia. Lisää tietoa: <a href="https://www.pwc.fi" target="_blank" rel="noopener noreferrer">www.pwc.fi</a>. Twitter: <a href="https://twitter.com/PwC_Suomi" target="_blank" rel="noopener noreferrer">@PwC_Suomi</a>.
PwC toimii 158 maassa yli 250 000 asiantuntijan voimin. Nimi PwC viittaa PwC-ketjuun ja/tai yhteen tai useampaan sen jäsenyritykseen, joista jokainen on oma itsenäinen yhtiö. Lisää tietoa: <a href="https://www.pwc.com/structure" target="_blank" rel="noopener noreferrer">www.pwc.com/structure</a>.

<hr class="horizontal-ruler" />
<div style="float: left; margin: 5px;"><a title="Hannu Suonio" href="https://mb.cision.com/Public/365/2755662/9d906894c089f4b0_org.jpg" target="_blank" rel="noopener noreferrer"><img decoding="async" src="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2019/09/9d906894c089f4b0_100x100ar.jpg" /></a></div>
<div style="float: left; margin: 5px;"><a title="Kauko Storbacka" href="https://mb.cision.com/Public/365/2755662/a8cc7623f1978316_org.jpg" target="_blank" rel="noopener noreferrer"><img decoding="async" src="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2019/09/a8cc7623f1978316_100x100ar.jpg" /></a></div>
</div>
&nbsp;

Yrityskaupoista saatavissa paljon nykyistä enemmän arvoa

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Yrityskaupat ja listautumiset laskivat merkittävästi Suomessa – valoa näkyvissä jo keväällä

PwC:n tutkimus: Suomen yritysjärjestelymarkkinoiden odotetaan piristyvän kevättalvella

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa