Ajankohtaiskatsaus yhdistyksille ja säätiöille

29.5.2019  |  Uutiset

Järjestimme 8.5.2019 Helsingissä yhdistyksille ja säätiöille tilaisuuden ajankohtaisista vero- ja lakiasioista. Tilaisuudessa kuultiin myös kiinteistösijoittamisesta ja väärinkäytöksistä. Tässä kooste asiantuntijoidemme tilaisuudessa käsittelemistä aiheista.

Yleishyödyllisyys uhattuna?

Marja Hokkanen painotti, että vaikka yleishyödyllisyyttä määrittelevä lainsäädäntö ei ole muuttunut viime vuosina, Verohallinnon ja oikeuslaitoksen tulkinnat yleishyödyllisyydestä ovat muuttuneet ja ovat joiltakin osin ristiriitaisia. Viimeisin päivitetty verotusohje yleishyödyllisille yhteisöille on helmikuulta 2019. Tässä ohjeessa on pyritty selventämään yleishyödyllisyyden  ja elinkeinotoiminnan arviointia. Ohje ei ole kattava, ja keskittyy vain niin sanottuihin yleisimpiin tilanteisiin.

Marja kävi läpi joitakin mielenkiintoisia oikeustapauksia, joiden punaisena lankana voisi mainita, että kilpailutilanteella on yhä merkittävämpi rooli toiminnan katsomisessa muuksi kuin elinkeinotoiminnaksi. Kilpailutilanteen olemassaolo on vaikuttanut jopa yhteisöjen yleishyödyllisen statuksen menettämiseen.

Välillinen yleishyödyllisyys eli toiminta, jossa esimerkiksi kiinteistöyhtiön ainoana toimintana on rakennuksen tarjoaminen yleishyödyllisen yhteisön toimintaa varten ei riitä pitämään kiinteistöyhtiötä yleishyödyllisenä yhteisönä. Lisäksi uusi oikeuskäytäntö on linjannut tuen ja vastikkeen välistä rajaa mielenkiintoisella tavalla. Myös julkisyhteisöjen ulkoistettujen toimintojen yleishyödyllisyys on joutunut uudelleenarvioinnin kohteeksi.

Marjan viisi ”tärppiä”, joita on syytä aika ajoin harkita yhdistyksen ja säätiön yleishyödyllisyyttä arvioitaessa:

  • Tarkista toiminnan verokohtelu säännöllisesti
  • Kilpaileeko toiminta markkinoilla muiden toimijoiden kanssa?
  • Onko toiminta vastikkeetonta?
  • Onko saatu avustus mahdollisesti hintaan vaikuttava tuki?
  • Sopimuksella on merkitystä!

Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistösijoittaminen

Mikko Leinola keskittyi kiinteistösijoitustoiminnan verotukseen ja kertasi viime aikojen muutoksia. Yhdistykset ja säätiöt ovat havainneet, että kiinteistösijoittamisen verokohtelua on ollut vaikea ennakoida. Esimerkiksi tulolähdejaon poistumisen seurauksena oli näköpiirissä, että yleishyödyllisten yhdistysten ja säätiöiden kiinteistöliiketoiminta olisi joissakin tapauksissa tulkittu elinkeinoveronalaiseksi, mutta tästä lainvalmistelun edetessä vetäydyttiin.

Mikko toi esityksessään esille kiinteistöverokantojen nousun ja kasvaneen merkityksen kiinteistötransaktioissa. Verotusarvot eivät ole aina ajantasalla ja niiden suhde käypiin arvoihin ei ole johdonmukainen. Esimerkiksi rakennusten verotusarvojen perusteet saattavat olla tulkinnanvaraisia. Mikko suositteleekin tarkastamaan kiinteistöveroperusteet aika ajoin.

Kiinteistöverouudistukselle olisi siis ollut tarvetta, mutta uudistuksesta päättäminen lykkääntyi seuraavalle hallituskaudelle ja uudistus otettaneen käyttöön aikaisintaan vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa.

Kiinteistöjen arvioinnissa on mahdollista käyttää apuna PwC:n kiinteistöarviointipalveluja, joita edusti Jari Lehtinen. Jarilla on pitkä ja monipuolinen kokemus kiinteistöjen arvon määrittämisestä. Tällaisia tilanteita voi tulla eteen esimerkiksi kiinteistöomaisuuden uudelleen arvioinnin yhteydessä ja kiinteistöjä realisoitaessa tai kiinteistöveron perusteita arvioitaessa.

Hankintalaki

Eero Hämäläinen kertoi hankintalain kokonaisuudistuksen merkittävistä käytännön vaikutuksista.

Kansalliset kynnysarvot nousivat tavara- ja palveluhankinnoissa 60 000 euroon ja sosiaali- ja terveyspalveluissa 400 000 euroon. Sen sijaan rakennusurakoiden kynnysarvo säilyi 150 000 eurossa. Hankintalain uudistuksen myötä myös hankintamenettelyjen valvonta on tiukentunut mm. kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) saatua tehtäväkseen hankintojen lainmukaisuuden valvonnan.

KKV on antanut hankintavalvojana yhdeksän hallinnollista ohjausta ja viisi esitystä markkinaoikeudelle. Markkinaoikeus on ratkaissut kolme päätöstä ja näissä seuraamusmaksut ovat vaihdelleet 20 000 ja 200 000 euron välillä. Seuraamusmaksut ovat perustuneet oletetussa sidosryhmäsuhteessa tehtyihin hankintoihin ja hankintasopimuksen kiellettyyn muuttamiseen.

Työoikeus

Katja Digert keskittyi työoikeuden ajankohtaisiin lakimuutoksiin. Muun muassa pienten työnantajien erityisiä olosuhteita on pyritty huomioimaan ja madaltamaan pienten työnantajien työllistämiskynnystä mahdollistamalla työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärän huomiointi arvioitaessa henkilökohtaisiin syihin perustuvan irtisanomisperusteen toteutumista. Arviointi on kuitenkin edelleen kokonaisarviointia. Lakimuutos tulee voimaan 1.7.2019.

Työaikalakia on uudistettu mm. vastaamaan työelämässä tapahtuneita muutoksia. Uudessa laissa on edelleen täysin pakottavia säännöksiä ja säännöksiä, joista voidaan poiketa työehtosopimuksella tai kollektiivisesti työpaikkatasolla sekä yksilötasolla. Uudessa laissa säädetään mm. uudesta työaikamuodosta joustotyöstä, joka on erityisesti tarkoitettu asiantuntijatyöhön. Uusi laki tulee voimaan 1.1.2020.

Katja kertasi myös vastikään voimaan tulleiden työelämän tietosuojalain ja vuosilomalain muutoksia, jotka tulivat voimaan 1.4.2019. Vilkasta keskustelua syntyi tuoreimpien oikeustapausten käsittelyn yhteydessä.

Väärinkäytökset yhdistyksissä ja säätiöissä

Harvemmin kuulee yhdistys- ja säätiökentän ajankohtaistilaisuuksissa pohjustettavan väärinkäytöskysymyksiä. Ehkä senkin vuoksi Leea Uusi-Hautamaan puheenvuoro oli yksi tilaisuuden odotetuimmista. Leea määritteli aluksi taloudellisen väärinkäytöksen olevan organisaation varojen, omaisuuden, aineettomien oikeuksien ja muiden resurssien anastamista tai väärinkäyttämistä. Lisäksi väärinkäytökseksi on luettava myös tahallinen välinpitämättömyys lakeja ja organisaation sääntöjä kohtaan sekä välinpitämättömyys arvoja ja ohjeita kohtaan. Leea käsitteli esityksessään myös väärinkäytösten taustalla ilmeneviä motiiveja ja ihmisten käyttäytymistä viime aikaisten tutkimusten valossa.

Yhdistysten ja säätiöiden erityispiirteiden vuoksi väärinkäytökset ovat erityisen vahingollisia niiden toiminnalle. Siksi väärinkäytösten torjunta ja ennaltaehkäisevien toimien tekeminen on oltava jokaisen yhdistyksen ja säätiön agendalla. Leea kehotti keskittymään organisaatiokulttuuriin ja sen kehittämiseen, mikä samalla tukee ja ylläpitää säätiöiden ja yhdistysten sisäistä valvontaa.

Väärinkäytösten torjuntaan, havaitsemiseen ja selvittämiseen voi tutustua lähemmin Leea Uusi-Hautamaan ja Jarkko Sihvosen keväällä 2019 julkaisemassa teoksessa Väärinkäytökset yrityksissä  – estä, havaitse ja korjaa.

Jaana Salmi

Tilintarkastuspalvelut

+358 (0)20 787 7326

  

Jätä kommentti

(* merkityt kentät ovat pakollisia. Sähköpostiosoitetta ei julkaista kommentin yhteydessä.)