- Aiheet
Arvonlisäveron vähennysoikeuden jälkikäteinen epääminen
KHO katsoi, että yhtiöllä on oikeus vähentää laskulle sisältyvä arvonlisävero, jos sillä on vähennyksen tekemishetkellä ollut perustellusti oikeus uskoa että myyjällä on ollut oikeus lisätä laskulle arvonlisävero. Vähennysoikeus edellyttää riittäviä prosesseja myyjän tunnistamiseksi sekä vilpitöntä mieltä.
Yhtiö A harjoitti romumetallin ostoa, jalostusta ja myyntiä. A Oy oli ostanut romumetallia kahdelta toiminimeltä, jotka oli merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Ensimmäisen myyjän myymät kupariromut todettiin myöhemmin varastetuiksi. Toisen myyjän laskut Yhtiö A maksoi osittain kolmannen romualalla toimivan yhtiön omistavan E:n nimelle kirjoitetuilla shekeillä. Kumpikaan myyjistä ei maksanut Yhtiö A:n niille maksamaa arvonlisäveroa valtiolle.
Ensimmäisen oston osalta KHO suojasi Yhtiö A:n vilpitöntä mieltä. Verohallinnon ei katsottu esittäneen objektiivista näyttöä siitä, että A Oy olisi tiennyt tai sen olisi tullut tietää, että myyjätaho oli syyllistynyt rikolliseen menettelyyn. Yksistään se seikka, että Yhtiö A:lle toimitetut tavarat olivat varastettuja ja että myyjällä ei ollut tarkoitustakaan maksaa arvonlisäveroa, ei poistanut vähennysoikeutta.
Ostajan vilpitön mieli ei kuitenkaan yksistään oikeuta arvonlisäverovähennyksen tekemiseen, mikäli myöhemmin tulee ilmi, että laskulla ei olisikaan pitänyt olla arvonlisäveroa. Ostajan prosessien esimerkiksi myyjän tunnistamisen suhteen täytyy olla riittävällä tasolla. KHO katsoi jälkimmäisten ostojen osalta, että Yhtiö A:n olisi pitänyt ymmärtää myyjän pyyntö maksaa kupariromu muulle taholle kuin suoraan myyjäksi väitetylle toiminimelle signaaliksi siitä, että romun todellinen myyjä on eri yhtiö kuin mitä laskulla on esitetty. Kun ostajan olisi pitänyt huolellisesti toimiessaan olla selvillä siitä, että laskulla mainittu myyjä ei ole todellinen myyjä ja kun romun myyjäksi esitetty yhtiö ei ollut maksanut laskulle lisättyä arvonlisäveroa valtiolle, Yhtiöllä A ei katsottu olevan perusteita laskulle lisätyn arvonlisäveron vähentämiseen.
Harmaata taloutta lähdettiin kitkemään lainsäädäntötasolla vuoden 2015 alusta, jolloin vastaavan kaltaiset romun ostot tulivat pakollisen käännetyn verovelvollisuuden piiriin. Nykyisin romun myynneissä arvonlisäverovelvollinen on romun ostaja, jos ostaja on arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitynyt elinkeinonharjoittaja. Säädöksellä on tarkoitus kitkeä nimenomaan huijauksia, joissa romun myyjä lisäsi laskulle arvonlisäveron saadakseen romusta paremman hinnan ilman aikomustakaan maksaa veroa valtiolle. Osapuolten huolellisuusvelvollisuutta ja vilpittömän mielen edellytystä sovelletaan kuitenkin monissa muissa tilanteissa. EUT on viime vuosina antanut useita tuomioita esimerkiksi siitä, millaiset prosessit myyjällä tulee olla myydessään tavaroita verottomana toisiin valtioihin. Jotta myyntien tai ostovähennysten arvonlisäverokäsittelyyn ei puututtaisi jälkikäteen, osapuolten pitää pystyä osoittamaan suorittaneensa kaikki kohtuudella häneltä edellytettävät toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kaupan toinen osapuoli ja tavaroiden todelliset liikkeet saadaan varmistettua.
