Alv:n veron perustetta sai alentaa rahoitusleasingsopimusta tai osamaksukauppaa koskevan tavaran takaisinoton johdosta

Arvonlisäverotuksessa rahoitusleasingsopimusta, jossa esineen omistusoikeus siirtyy sopimuksen päätyttyä, pidetään tavaran myyntinä. Unionin tuomioistuimessa (EUT) olleessa asiassa rahoitusleasingsopimuksen kohteena olleen tavaran vuokraaja ei maksanut kaikkia vuokraeriään, joten vuokralleantaja purki sopimuksen ja otti tavaran takaisin haltuunsa. EUT:n mukaan kyseessä oli kaupan purkaminen, jolloin alv:n veron perustetta voitiin alentaa siltä osin, kun eriä ei enää voitu periä vuokraajalta.

Myös osamaksukauppaa pidetään tavaran myyntinä. Suomessa osamaksukaupan tavaran takaisinottoa on sopimusrikkomusten, kuten maksamattomien erien, vuoksi pidetty vakiintuneessa verotuskäytännössä tavaran myyntinä takaisin sen alkuperäiselle omistajalle. Tavaran alkuperäinen myyjä ei ole voinut tällöin alentaa veron perustettaan, mutta on voinut tehdä vähennyksen, jos on onnistunut saamaan ostajalta verollisen laskun. EUT:n tuomio muuttaa tätä verotuskäytäntöä.

Kun veron perustetta alennetaan sopimuksen purkamisen johdosta, tulee myös sopimuksen toiselle osapuolelle antaa uusi lasku, sillä hänen on vastaavasti oikaistava vähennyksiään (AVL 118 §, 209 § 3 mom. 2 kohta). Näin oli myös tässä EUT:n tuomion asiassa asianmukaisesti toimittu.

EUT:n tuomio asiassa C-404/16 Lombard Ingatlan Lízing, 12.10.2017