PWC Uutishuone

Arbitraatiomahdollisuus keskinäisissä sopimusmenettelyissä laajenemassa

Verosopimusten tarkoituksena on poistaa kaksinkertaista verotusta, ja tämä tarkoitus vaarantuu, mikäli verosopimuksen osapuolet tulkitsevat sopimusta eri tavalla. Jos esimerkiksi Kiinan veroviranomaiset tulkitsevat softan käyttömaksun rojaltiksi ja perivät lähdeveroa, mutta Verohallinto pitää suoritusta liiketulona ja Kiinan tulkintaa verosopimuksen vastaisena, yhtiö ei saa Suomen verotuksessa hyvitystä Kiinassa maksetusta lähdeverosta. Verosopimusten tulkintaerimielisyyksien ratkaisemiseksi sopimuksissa on määräykset ns. keskinäisestä sopimusmenettelystä eli MAP-menettelystä, joka velvoittaa viranomaiset keskustelemaan tulkintaerimielisyydestä.

Koska verosopimuksen määräykset eivät kuitenkaan velvoita sopimaan tulkintaerimielisyyttä, viranomaiset saattavat MAP-menettelyn lopputuloksena todeta, että eivät pääse sopimukseen asiassa. Tällöin kaksinkertainen verotus jää voimaan. Tähän epäkohtaan on lähivuosina tulossa pientä parannusta.

EU-alueella on ollut voimassa ns. Arbitraatiosopimus, jonka mukaan siirtohinnoitteluasioissa ja allokoitaessa tuloa kiinteälle toimipaikalle kiista voidaan saattaa välimiesten ratkaistavaksi, mikäli viranomaisten välinen MAP-menettely ei johda kaksinkertaisen verotuksen poistamiseen. Verohallintomme on ollut pari kertaa Arbitraatiosopimuksen mukaisessa välimiesmenettelyssä. Suomen osalta järjestelmä siis toimii. Tärkeänä pidetään myös arbitraation uhan voimaa kannustaa viranomaisia sopimaan asiasta.

EU:ssa on saatu poliittinen hyväksyntä kaksinkertaisen verotuksen riidanratkaisumekanismeja koskevaksi direktiiviksi. Direktiivin myötä muut kuin siirtohinnoittelua ja kiinteitä toimipaikkoja koskevat asiat tulisivat ns. pakkoarbitraation piiriin. Direktiivissä asetetaan myös lukuisia määräaikoja, joissa viranomaisten on toimittava, sekä luodaan veronmaksajalle mahdollisuus saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi, mikäli asian käsittely ei muutoin etene.

BEPS-projektiin liittyvän ns. monenkeskisen yleissopimuksen (MLI) allekirjoitusvaltuudet myönnettiin viime viikolla. MLI:n määräysten kautta pakkoarbitraation eli välimiesmenettelyn piiriin tulee todennäköisesti muitakin kuin EU-maita. Koska välimieslausekkeen ottaminen osaksi verosopimuksia on vapaaehtoista, välimiesmenettely tulee koskemaan vain niitä tilanteita, jossa myös toinen valtio hyväksyy omalta puoleltaan vastaavan lausekkeen.

Suomi tulee jättämään välimiesmenettelyä koskevia varaumia MLI:hin. Ensinnäkin välimiesmenettelyä ei aloitettaisi, jos tapaukseen olisi sovellettu veronkiertosäännöstä. Lisäksi kansallisen tuomioistuimen päätös Suomessa tai toisena osapuolena olevassa maassa estäisi välimiesmenettelyyn pääsemisen. Näin ollen valtiovarainministeriön kaavailema varauma pakottaisi verovelvolliset valitsemaan joko kansallisen tuomioistuimen tai verosopimuksen mukaisen kaksinkertaisen verotuksen poistamismenettelyn.

Riidanratkaisudirektiivin ja MLI:n välimiesmenettelyä koskevien määräysten voimaansaattaminen Suomessa edellyttää lainsäädäntömuutoksia. Direktiivin mukaiset määräykset tulisi saattaa voimaan 30.6.2019 mennessä, ja uusia määräyksiä tulisi voida soveltaa 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavia verovuosia koskeviin kiistoihin. MLI:n välimiesmenettelymahdollisuus tulisi koskemaan vain sopimuksen voimaantulon jälkeen alkavia verovuosia.

Hallituksen esitysluonnos MAP- ja arbitraatiomenettelyistä on varmaankin Valtiovarainministeriössä jo työn alla. Seuraamme hankkeen etenemistä ja osallistumme aktiivisesti lakiluonnoksen kommentointiin.