PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Miten sitten saadaan arvonmäärityksen tulkitsija tyytyväiseksi? Yksinkertaisesti siten, että selitetään ja esitetään perustelut kaikille arvonmäärityksen lukumääräisille oletuksille, ennusteille, luvuille ja laskelmille. 
(Luvut + laskelmat) x (perustelut + taustan kuvailu) = 
Hyvä arvonmääritys = Tyytyväinen tulkitsija
Aina tulkitsijaa ei pidetä mielessä tai sitten hänen tunteistaan ei välitetä tarpeeksi. On nimittäin yllättävän tavallista, että arvonmäärityksestä laadittu raportti on kokoelma PowerPointiin kopioituja kuvia Excel-taulukoista ja -kuvioista. Lukuja ja erilaisia laskelmia voi olla paljon, mutta niitä ei ole mitenkään perusteltu tai sitten perustelut ovat niin ylimalkaisia, että ne eivät vakuuta.
<h2>Mieti arvonmäärityksen käytettävyyttä pitkällä aikavälillä</h2>
Yrityksen liiketoiminnan voi olettaa kasvavan nopeasti ja kannattavuuden paranevan huimasti, mutta jos tuollaisen liiketoiminnan esittää ilman mitään perusteluja, ei se yleensä ole uskottava.
Syynä tällaiseen voi kiireen lisäksi olla se, että arvonmääritys on dokumentoitu pelkästään osaksi jotain esitystä. Tällöin perustelut luvuille ovat voineet olla osa esitystä eikä esityskalvoja ole haluttu pilata pitkillä tekstiosioilla. Tai sitten esityksen katsojille oletukset ja taustat ovat olleet jo valmiiksi tuttuja. Tämän piirin ulkopuolisen tulkitsijan osa on silti vaikea. Lisäksi jos oletuksia ja niiden perusteita ei ole avattu tarpeeksi, ne unohtuvat nopeasti asiaa tunteviltakin. 
<blockquote>On tavallista, että jonkin päätöksen taustalla olevaa arvonmääritystä tarvitsee tulkita vasta usean vuoden päästä. </blockquote>
Esimerkiksi verotukseen liittyviä arvonmäärityksiä tarvitaan joskus vasta sitten, kun yhtiössä suoritetaan verotarkastus. Jälkikäteen perusteluiden keksiminen on vaikeaa, jos ennusteiden laatimiseen osallistuneet henkilöt ovat vaihtaneet työtehtävää tai työpaikkaa.
Usein on myös kyse siitä, että arvonmäärityksen tehnyt taho on vain saanut joukon lukuja, joiden pohjalta hän on tehnyt nopeasti vaikkapa kassavirtojen diskonttaamiseen perustuvan arvonmäärityksen. Tällöin arvonmäärittäjän rooli jää kapeaksi eikä hän itsekään luultavasti ole vakuuttunut lopputuloksen järkevyydestä.
Luvut ja laskelmat ovat silti hirvittävän tärkeitä. Harva arvonmääritys on sellainen, että sen osana ei olisi tehty mitään laskelmia. Poikkeuksena ovat ehkä arvonmääritykset, jossa arvo on nolla, jolloin sanalliset perustelut riittävät.
Yhtä vaikeaa on sellaisten raporttien kanssa, joissa laskelmia ei ole esitetty ollenkaan tai vain vaillinaisesti. Pääsin muutama viikko sitten tulkitsemaan apporttiselvitykseksi laadittua arvonmääritysraporttia, jossa arvonmäärityksen kohde ja arvonmääritykseen vaikuttavat olennaiset seikat oli avattu erittäin ansiokkaasti ja perinpohjaisesti. Vaikka menetelmiä oli käytännössä käytetty vain yhtä, oli tämän menetelmän kautta arvoa lähestytty useasta suunnasta. Käytetyistä lähtötiedoista ei ollut erillistä listaa, mutta käytetyt lähteet – asiakirjat ja haastattelut – oli silti avattu selkeästi.
Ongelmana oli, että koko raportissa ei näytetty yhtä ainoaa laskelmaa tai edes ennusteita, joihin arvonmääritys perustui. Tulkitsijan (tässä tapauksessa minä) rooli oli tavallista vaikeampi. Pelkän raportin perusteella en voinut mitenkään vakuuttua siitä, että laskelmat oli laadittu oikein tai että niissä ei ollut mukana jotain, jota ei oltukaan avattu tekstiosioissa. 
Olisin tietysti voinut kysyä laskelmia nähtäväksi, mutta tässä tapauksessa oli joka tapauksessa järkevää toisintaa laskelmat, koska se on myös hyvä tapa varmistaa niiden matemaattinen oikeellisuus. Lähtötietoina käytetyt ennusteet olivat myös saatavilla, joten toisintaminen onnistui aika pienellä vaivalla. Aina tulkitsija ei ole näin onnellisessa asemassa ja tällöin laskelmien puuttuessa arvonmäärityksen tulkitseminen ja järkevyyden arviointi voi olla mahdotonta.
<h2>Arvonmäärityksen tarkoitus ohjaa sen laatimista</h2>
Vaikka laskelmat olisi hyvä esittää selkeästi, joskus arvonmääritysmenetelmät ovat sellaisia, että niitä on lähes mahdoton esittää graafisesti. Esimerkiksi erilaiset todennäköisyyksiin perustuvat optiomenetelmät ovat tällaisia. Tällaisten menetelmien kanssa on entistä tärkeämpää, että käytetyt oletukset on avattu mahdollisimman hyvin. Tulkitsijan pitäisi pystyä tarvittaessa toisintamaan tehty laskelma ja päätyä ainakin suunnilleen samansuuruiseen lopputulokseen.
Tarkkaa ohjetta siitä, mikä on riittävä määrä lukuja ja niiden perusteluja, tai mikä niiden keskinäinen suhde pitäisi olla, on vaikea antaa. 
<blockquote>Sopiva määrä riippuu esimerkiksi siitä, mitä tarkoitusta varten arvonmääritys on laadittu. Lisäksi arvonmäärityksen kohde ja käytetyt menetelmät vaikuttavat paljon siihen, kuinka paljon perusteluja tarvitaan.</blockquote>
Perustelujen ja taustojen avaamisen pitäisi silti olla aina arvonmäärityksen kannalta olennaista. Tulkitsijan saa pahalle tuulelle jaarittelemalla turhista asioista. Muistan muutaman vuoden takaa erään eurooppalaisesta yhtiöstä tehdyn arvonmääritysraportin. Raportissa käytiin läpi kymmenen sivun verran USA:n talouden nykytilaa ja ennusteita. Kyseisellä yrityksellä ei ollut mitään toimintaa Pohjois-Amerikassa ja kaikki asiakkaat olivat eurooppalaisia. Euroopan taloutta oli avattu puolen sivun verran.
&nbsp;
Jos et vielä ole lukenut tämän arvonmääritysten tulkitsemista koskevan blogisarjani muita osia, voit lukea ne tästä:
<a href="https://uutishuone.pwc.fi/arvonmaaritysten-tulkitseminen-osa-1-lahtotietojen-merkitys">Osa 1: Lähtötietojen merkitys</a>
<a href="https://uutishuone.pwc.fi/arvonmaaritysten-tulkitseminen-osa-2-menetelmat">Osa 2: Menetelmät</a>
<a href="https://uutishuone.pwc.fi/arvonmaaritysten-tulkitseminen-osa-3-tarkoitus">Osa 3: Tarkoitus</a>

Arvonmääritysten tulkitseminen – osa 4: Onko kokonaisuus järkevä?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Yrityskaupat ja listautumiset laskivat merkittävästi Suomessa – valoa näkyvissä jo keväällä

PwC:n tutkimus: Suomen yritysjärjestelymarkkinoiden odotetaan piristyvän kevättalvella

KHO: Osakevaihtoa yhdysvaltalaisen yhtiön osakkeisiin ei pidetty veroneutraalina

Sulautumisia ja jakautumisia koskevissa säännöksissä muutoksia

Palvelumme

Muut lukivat myös

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin