PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Kulunut klisee on, että verotuksessa on paljon tulkinnanvaraisuutta. Luonnollisesti tulkinnallisia tilanteita pyritään selvittämään etukäteen tai myös matkan varrella kun tulkinnallisuus havaitaan. Välillä käytetään ulkopuolista apua ja välillä selvitetään asiat omin voimin. Avainroolissa on joka tapauksessa eri tulkintavaihtoehtojen ja niiden toteutumisen todennäköisyyden arviointi.
Harva pitää yllätyksellisten verojen maksua jälkikäteen miellyttävänä saati järkevänä liikkeenhoitona, puhumattakaan kun päälle tulevat korot ja rangaistusluontoiset veron korotukset. Mitä varmempi haluaa asioistaan olla, sitä enemmän etukäteisselvitettävää riittää. Ei tarvitse olla aggressiivinen verosuunnittelija, vaikka käyttääkin asiantuntijaa apuna veroseuraamusten etukäteisarvioinnissa. Ennakkoratkaisutkaan eivät ole lähellekään aina toimivin vaihtoehto epävarmuuden poistamiseen.
Korkein hallinto-oikeus on tuoreessa päätöksessään (<a href="http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1472124006066.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer">KHO 2016:127</a>) käsitellyt sivullisen tiedonantovelvollisuutta. Kyseisessä tapauksessa Verohallinto oli kehottanut A Oy:tä luovuttamaan K Oy:lle laatimansa asiantuntijamuistion arvonlisäverotukseen liittyvästä neuvonannosta. K Oy käytti asiantuntijaa apuna arvioimaan K Oy:n arvonlisäverokäsittelyn oikeellisuutta. KHO päätyi ratkaisussaan siihen, että mm. veroneuvontaa harjoittava A Oy ei ollut velvollinen luovuttamaan K Oy:lle laatimaansa muistiota Verohallinnolle K Oy:n verotuksen tarkistamista varten.
Päätös on luonnollisesti tärkeä linjaus verovelvollisen ja hänen neuvonantajansa suhteen luottamuksellisuudesta suhteessa veroviranomaisiin. Edelleen päätös linjaa sen missä kulkee veroviranomaisten oikeus saada ja käyttää kaikkea mahdollista tietoa verotuspäätösten pohjana. Asiantuntijan kanssa saatetaan arvioida esimerkiksi sitä, voidaanko tietty toimi nähdä veroviranomaisten silmin pelkästään verosyistä tehdyksi, vai näkeekö myös ulkopuolinen transaktion liiketaloudelliset perusteet. Olisiko tällöin etukäteinen tulkintavaihtoehtojen arviointi tahallisuutta, törkeää huolimattomuutta tai osoitus siitä, että toimeen ryhdytään verotuksellisista syistä?
Päätös ei suoraan ota kantaa siihen mitä tietoja verovelvolliselta voidaan suoraan vaatia, vaan ainoastaan siihen mitä tietoja sivullinen on velvollinen antamaan verotuksen toimittamista varten. Päätöksessä todetaan vain lyhyesti, ettei muistiota saatu verovelvolliselta.
Verovelvolliselle negatiivinen päätös olisi johtanut erittäin hankalaan tilanteeseen verovelvollisten sekä asiantuntijoiden kannalta. Luottamuksellisuuteen perustuva neuvonta olisi tällöin alistettava veroviranomaisten arvioitavaksi ja verotuksen toimittamisen perustaksi luettavaksi materiaaliksi. Tällöin etukäteisarvioinnit eri vaihtoehdoista muodostuisivat jälkikäteen arvioitavaksi tosiseikastoksi esimerkiksi verovelvollisen tarkoitusperien selvittämiseksi. Verovelvollisen pohdinta riskeistä saattaisi muuttua veroviranomaisten silmissä tunnustukseksi väärin toimimisesta – valitettavasti olen nähnyt tämän toteutuvan käytännössä.
Päinvastainen päätös olisi myös ollut täysin ristiriidassa esimerkiksi rikosoikeudessa laajalti omaksuttujen ja useimmissa oikeusvaltioissa vallitsevien perusperiaatteiden kanssa. Verovelvollisen tulee voida arvioida verokäsittelynsä oikeellisuutta ja pystyä luottamuksella arvioimaan muiden tahojen kanssa miten esimerkiksi välttää veronoikaisutilanteet ja rangaistusluontoiset veronkorotukset.
KHO viittaa päätöksen perustelujen osalta hallinto-oikeuden päätöksen perusteluihin, eikä siis muuttanut HAO:n päätöstä. HAO perusteli päätöstä pitkälti seuraavin perustein. Sivullisen tiedonantovelvollisuus on toissijaista suhteessa verovelvollisen tiedonantovelvollisuuteen. Kun otetaan huomioon suhteellisuusperiaate, tarkoituksensidonnaisuus ja luottamuksen suoja, sivullisen tiedonantovelvollisuuden tulisi rajoittua tosiseikkoihin jotka voivat olla verotuksen toimittamisen perusteena. Esimerkkeinä mainittiin kuitit suorituksista, tiliotteet, tiedot lainoista jne. Koska asiantuntijamuistio ei sisällä tällaista tosiseikastotietoa, ei HAO:n mielestä ollut perusteita vaatia neuvonantajaa luovuttamaan verovelvollisen tilannetta käsittelevää muistiota. KHO totesi lisäksi, että asiassa tulee ottaa huomioon se, että olisi oikeudenkäymiskaaren todistamiskieltoa koskevien periaatteiden vastaista vaatia neuvonantajaa luovuttamaan muistio verotusmenettelyä koskevien säännösten perusteella.
Loppu hyvin ja valtakunnassa kaikki hyvin? Päätös oli asiantilaa tervehdyttävä, siitä tuskin ollaan verovelvollis- ja asiantuntijapuolella eri mieltä. Keskustelua on mielestäni hyvä jatkaa siihen suuntaan, että mitä informaatiota voidaan ylipäätään käyttää verotuksen pohjana.
Muiden maiden oikeusjärjestelmiin tottuneille on ollut toisinaan suuri järkytys todeta, missä laajuudessa ja minkä tyyppistä tietoa veroviranomaiset käyttävät verotuksen pohjana. Esimerkiksi yhdysvaltalaiselle talousjohtajalle on mahdotonta ymmärtää, että veroviranomaisilla voisi olla oikeus saada asiantuntijoiden lausuntoja verovelvolliselta saati asiantuntijalta. Valittavissa olevien vaihtoehtojen arviointi asiantuntijan kanssa ei tee niistä faktoja joihin voidaan soveltaa verolainsäädäntöä ja määrätä verotusta. Esimerkiksi USA:ssa ei verovelvollisella ei ole velvollisuutta luovuttaa asiantuntijamuistioita veroviranomaisille. Sen sijaan asiantuntijalausunnolla voi välttää halutessaan rangaistusluontoiset seuraamusmaksut, mikäli asiantuntijalausunto puoltaa esim. selkeästi valitun toteutustavan verotuksellista hyväksyttävyyttä.
Voidaankin kysyä, tulisiko verotus ylipäätään perustaa vahvemmin todettavissa oleviin faktoihin eikä pitkälle meneviin päätelmiin tai analogioihin, jotka perustuvat hajanaiseen joukkoon erilaisia veroviranomaisen tietoon tulleita asioita (esimerkiksi etukäteisriskikartoitukset tai asiantuntijan arviot). Verotuksen toimittaminen ei siis voisi edetä kuten entisen verotarkastajakollegani aloittama verotarkastus, jonka aloittamisen perusteena oli omistajayrittäjän tietyn merkkinen auto. Siinä tapauksessa saatettiin tarvita omistajayrittäjältä todistusaineistoa ennen kuin ennakkoasenteet saatiin korjattua.
Kummin päin se nyt menikään: syyllinen kunnes toisin todistetaan, vai sittenkin syytön kunnes toisin todistetaan?

Onko asiantuntija-apu riski veroriskien arvioinnissa?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

KHO antoi päätöksen virheellisestä muutoksenhakuohjeesta – Verohallinto täsmentää muutoksenhakuohjeitaan

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Petri Seppälä

Muut lukivat myös

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin