Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

PwC Suomen partneri Petri Näätänen on nimitetty yhtiön Inclusion &amp; Diversity -johtajaksi 1.7.2024 alkaen. Hän raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle Kauko Storbackalle. Näätänen jatkaa myös nykyisessä tehtävässään PwC Suomen Risk Assurance Services -yksikön johtajana.  Petrillä on yli 20 vuoden kokemus yritysten riskienhallinnan neuvonannosta. Hän aloitti työskentelyn PwC:llä vuonna 2000. Vuodesta 2020 hän on johtanut yhtiön riskienhallintapalveluita, ja...

Petri Näätänen on nimitetty PwC Suomen Inclusion & Diversity Leaderiksi 

Nimitystoimikunnat ovat yleistyneet viiden viime vuoden aikana merkittävästi hallitusten jäsenten valinnan tapana. Pörssiyhtiöiden hallitusnimityksissä valtaa käyttävät erityisesti työeläkeyhtiöt Varma ja Ilmarinen sekä Suomen valtio, jotka pitävät hallussaan 29 prosenttia kaikista nimeämisoikeuksista. Tiedot ilmenevät tuoreesta PwC Suomen toteuttamasta selvityksestä. PwC tutki pörssiyhtiöiden tapaa tehdä hallitusnimitykset sekä suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeenomistajien nimitystoimikuntien toimintaa. Nimitystoimikuntien kautta suurimmat osakkeenomistajat pääsevät...

PwC selvitti: Pörssiyhtiöiden hallitusnimityksissä suurin valta Varmalla, Ilmarisella ja valtiolla

Elokuussa 2024 astui voimaan maailman ensimmäinen kattava tekoälyä koskeva säädös, EU:n tekoälysäädös (EU AI Act). Sen täysimääräinen soveltaminen alkaa 2. elokuuta 2026, lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, kuten tiettyjä kieltoja, jotka tulevat voimaan jo kuuden kuukauden kuluttua. Turvallisuus ja perusoikeudet keskiössä Säädöksen tavoitteena on luoda yhtenäinen oikeudellinen kehys tekoälyn riskien hallitsemiseksi. Säädös asettaa erityisiä ja laajoja...

EU:n tekoälysäädös astui voimaan – mitä seuraavaksi?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan seitsemännessä osassa Juulia Malmelin käsittelee kesäloman jälkeiseen töihinpaluuseen liittyvää jännitystä. Vaikka kesäloma olisi kuinka virkistävä, töihinpaluuseen liittyy aina jonkinlaisia käynnistysvaikeuksia. Mikä toisi töissä samanlaista jännitystä kuin olympialaisten keihäs- tai moukarikarsinnat, tai jalkapallon EM-finaali? Varma vinkki päästä takaisin työmoodiin on tarttua IASB:n agendaan ja palautella mieliin, mitä kaikkea kivaa sieltä nyt lähikuukausille onkaan...

IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä

Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla kaksi vuosikirjapäätöstä (KHO 2024:93 ja KHO 2024:94), jotka ottivat kantaa siihen, millaisissa olosuhteissa kaavamaista, perustason mukaista veronkorotusta voidaan alentaa tai se voidaan jättää kokonaan määräämättä.  Mitä säännöt veronkorotuksista sanovat? Veronkorotus voidaan määrätä muun muassa tilanteessa, jossa yhtiön antamassa veroilmoituksessa on ollut virhe. Tuloverotuksessa niin sanottu perustason veronkorotus on yleensä kaksi...

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen

Keskusverolautakunnan (KVL) kesäkuussa 2024 antama ennakkoratkaisu 2024/23 ottaa kantaa henkilöstörahastoeriä tuottavassa tulospalkkiojärjestelmässä hyväksyttäviin mittareihin eli siihen, millä kriteereillä työnantaja voi maksaa työntekijälle palkkiota henkilöstörahastoon ilman, että tuloa verotetaan tuolla hetkellä. Ennakkoratkaisun mukaan työntekijän henkilökohtainen asiakaslaskutuksen kate on hyväksyttävä mittari. Mistä on kyse? Henkilöstörahastojen tulospalkkiojärjestelmiin liittyvä verotuksellinen kysymys kytkeytyy siis ennen kaikkea työntekijälle maksettavan palkkion verotukselliseen...

KVL: Henkilöstörahastoon liitetyssä tulospalkkiojärjestelmässä voi edelleen käyttää henkilökohtaiseen asiakaslaskutukseen perustuvaa mittaria

Ylityöt ja niiden syntyminen aiheuttavat yhä enemmän tulkinnanvaraisia tilanteita, kun töitä on mahdollista tehdä älylaitteiden avulla missä ja milloin vain. Lisäksi työpaikoilla on käytössä erilaisia työaikamuotoja, joissa valtaa työajan käytön suhteen on annettu työntekijöille. Syntyykö ylityötä, kun työntekijät työskentelevät omaehtoisesti sovitun työajan ulkopuolella ja milloin ylityötä syntyy eri työaikamuodoissa? Tilanteet ovat monitulkintaisia ja aiheuttavat päänvaivaa...

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

“Kyllä meidän työntekijämme ovat kaikki päteviä!” Erään lähijohtajan vuosien takainen kommentti tiedusteluuni mahdollisista osaamisen kehittämistarpeista nousi mieleeni, kun pähkäilin pitkästä aikaa osaamisen johtamisen problematiikkaa. Osaamisen johtamisella tarkoitetaan sellaista näkökulmaa ja toimintatapaa, jossa organisaation osaamispotentiaali pyritään hyödyntämään ja ohjaamaan mahdollisimman hyvin sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kantaa otetaan tällöin henkilöstön laatuun, määrään ja hintaan. Ajatuskulku taustalla menee siten,...

Kilpailukyky syntyy inhimillisestä osaamisesta

Johtajuutta tarvitaan enemmän kuin koskaan. Kuvittele työelämä viisi vuotta sitten. Muutosvauhti on ollut valtavaa siihen nähden. Pandemia vauhditti digitaalista siirtymää ja pakotti organisaatiot hyödyntämään teknologiaa aivan uusilla tavoilla. Asiakkaat tottuivat käyttämään digitaalisia myyntikanavia. Generatiivisen tekoälyn luomaa potentiaalia pyritään parasta aikaa valjastamaan organisaatioiden hyötykäyttöön. Globaalit megatrendit vaikuttavat monin tavoin talouteen ja yhteiskuntaan. Kaikki tämä näkyy työntekijöille...

Johtajuuden kehittäminen auttaa menestymään muutoksessa

Työelämä muuttuu niin Suomessa kuin globaalistikin. Muun muassa tekoäly, taantuma, väestön ikärakenteen muutos sekä kestävä kehitys muovaavat työnteon totuttuja tapoja sekä luovat kokonaan uusia työtehtäviä ja jopa toimialoja. Vaikka muutos on väistämätöntä, voi se silti kuormittaa työntekijöitä, kuten PwC:n vuosittainen Global Workforce Hopes and Fears &#8211;tutkimus osoittaa. Jo antiikin Kreikassa todettiin, että vain muutos on...

Tutkimus: muutokset kuormittavat työntekijöitä juuri nyt voimakkaasti

The general VAT rate in Finland will increase to 25.5 percent on September 1st. Most likely, this change will be treated similarly to numerous other indirect tax rate changes by large, globally operating corporations, as they may face several such changes throughout the year. The indirect tax-related system settings for larger international corporations are designed...

VAT (Value Added Tax) Rate Change in Finland: What to Expect from ERP Changes

Yleinen arvonlisävero nousee syyskuun alussa 25,5 prosenttiin. Varsinkin suuremmille kansainvälisille yrityksille arvonlisäverokantojen muuttaminen järjestelmään on verrattain tavallista; globaalisti toimiva yritys voi joutua esimerkiksi vuoden aikana tekemään tusinan verran verokantamuutoksia eri puolilla maailmaa. Järjestelmien välillisiä veroja koskevat asetukset on luotu kestämään tämän kaltaisia, erityisesti yksittäisten verokantojen muutoksia, jotka ovat tyypillisesti muutoksista yksinkertaisimpia. Jo maailmalle etabloituneet yritykset...

Yleinen arvonlisävero muuttuu – miten se vaikuttaa ERP-järjestelmiin?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<ol>
<li>Call off -varastoyksinkertaistuksen käyttöönotto kaikissa EU-valtioissa</li>
<li>Yhteisömyynnin näyttö: yhdenmukaisten näyttöolettamien käyttöönotto</li>
<li>Yhteisömyynnin aineelliseksi edellytykseksi ostajan voimassaoleva alv-tunniste ja asianmukaisen yhteenvetoilmoituksen antaminen</li>
<li>Ketjukauppa: mihin myyntiin kuljetus kohdennetaan.</li>
</ol>
<h3>Call off -varastoyksinkertaistus</h3>
<p>Call off -varastoyksinkertaistus otetaan käyttöön kaikissa EU-valtioissa. Uudistus on tervetullut, koska se mahdollistaa call off -varaston pitämisen toisessa EU-valtiossa ilman velvollisuutta rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi.</p>
<p>Soveltaminen aiheuttaa käytännössä kuitenkin suuria haasteita. Säännöt itsessään pitävät sisällään mahdottomia vaatimuksia: tavaroiden vahingoittuminen tai tuhoutuminen tarkoittaa yksinkertaistuksen edellytysten lakkaamista ja rekisteröitymisvelvollisuuden syntymistä. Komission arvonlisäverokomitea on kuitenkin ehdottanut sääntöä sen sanamuodon vastaisesti tulkittavan siten, että vähäinen hävikki ei aiheuttaisi rekisteröitymisvelvoitetta. Lisäksi osa EU-valtioista tulkitsee sääntelyn pakottavaksi, mikä saattaa aiheuttaa haasteitä yrityksille, jotka eivät yksinkertaistusta haluaisi käyttää.</p>
<h3>Yhteisömyynnin näyttö</h3>
<p>Yhteisömyynnin näytön tausta-ajatuksena on luoda säännöt, joita noudattaen kansainvälinen yritys pystyisi kaikissa EU-toimintavaltioissa käyttämään samaa verottomuuden näyttötapaa. Näyttövaatimukset on kuitenkin kirjoitettu siten kuin kysymyksessä olisi ainoa keino näyttää yhteisömyynnin verottomuus toteen. Näyttövaatimukset ovat huomattavan raskaat ja tiukentaisivat näyttöedellytyksiä Suomessa ja suurimmassa osassa EU-valtioita merkittävästi. Tällä hetkellä EU-valtioissa on hyvin kirjavaa näkemystä siitä, tuleeko näyttöedellytyksistä pakottavia vai yksi vaihtoehto muiden joukossa.</p>
<h3>Yhteisömyynnin aineelliset edellytykset</h3>
<p>Yhteisömyynnin aineelliseksi edellytykseksi tulee ostajan voimassa oleva arvonlisäverotunniste ja virheettömän yhteenvetoilmoituksen antaminen. Jos jompikumpi edellytyksistä ei täyty, myynti katsotaan verolliseksi. Käytännön tasolla Suomessa on arvonlisäverotunniste tähänkin asti edellytetty. Yhteenvetoilmoituksen virheettömyyden vaatimus tulee kuitenkin lisäämään paineita järjestelmien toimivuuteen.</p>
<h3>Ketjukauppa</h3>
<p>Ketjukaupan säännön tarkoituksena on luoda yhtenäiset säännöt, joiden avulla pystytään tunnistamaan myyntiketjusta se myynti, johon EU-valtioihin rajat ylittävä tavaroiden kuljetus liittyy. Ketjussa voi olla vain yksi yhteisömyynti. Sitä edeltävät myynnit ovat paikallisia myyntejä lähtövaltiossa ja sen jälkeiset myynnit tapahtuvat kohdevaltiossa. Säännös on hyvin monimutkaisesti kirjoitettu ja sen soveltaminen käytännössä jää nähtäväksi. Komission arvonlisäverokomitea on ehdottanut, että kolmikantakaupan sääntöjä voitaisiin soveltaa myös sellaisissa ketjukaupoissa, joissa ensimmäinen myynti katsotaan paikalliseksi myynniksi.</p>
<h3>Yhteenveto</h3>
<p>Uudistuksen tavoitteena on yhdenmukaistaan käytäntöjä ja helpottaa kansainvälisten yritysten toimintaa EU-sisämarkkinoilla. Tämänhetkisten kokemusten perusteella näyttää kuitenkin siltä, että lopputulema jää kauaksi tavoitteista. EU-valtioilla on alustavien tietojen mukaan hyvin erilaisia näkemyksiä säännösten pakottavuudesta ja käytännön soveltamisesta. Lisäksi suurin osa EU-valtioista ei ole vielä implementoinut muutoksia paikalliseen lainsäädäntöön.</p>
<p>Suomessa hallituksen esitysluonnos on kommenttikierroksella. Tiukille menee, saadaanko hallituksen esitys ulos tavoitteiden mukaisesti ennen juhannusta. EU-komissio tulee mitä todennäköisimmin antamaan asiassa vielä lisäohjeistusta (arvonlisäverokomitean guideline), mutta se tulee käytännössä valmistumaan vasta hyvin lähellä vuodenvaihdetta.</p>
<blockquote><p>Joka tapauksessa yritysten kannattaa nyt selvittää, onko uudistuksilla vaikutusta omaan liiketoimintaan, koska uudistukset voivat vaatia merkittäviä muutoksia järjestelmiin ja prosesseihin.</p></blockquote>
<p>Uudistusten vaikutukset täytyy eriävistä näkökannoista johtuen varmentaa maakohtaisesti.</p>


B2B-tavarakaupan pikaparannukset 1.1.2020 – tuloksena entistä lihavampi riita?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen

KVL: Henkilöstörahastoon liitetyssä tulospalkkiojärjestelmässä voi edelleen käyttää henkilökohtaiseen asiakaslaskutukseen perustuvaa mittaria

Yleinen arvonlisävero muuttuu – miten se vaikuttaa ERP-järjestelmiin?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Maarit Pokkinen

Muut lukivat myös

EU:n tekoälysäädös astui voimaan – mitä seuraavaksi?

IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä