B2B-tavarakaupan pikaparannukset 1.1.2020 – tuloksena entistä lihavampi riita?

1. Call off -varastoyksinkertaistuksen käyttöönotto kaikissa EU-valtioissa
2. Yhteisömyynnin näyttö: yhdenmukaisten näyttöolettamien käyttöönotto
3. Yhteisömyynnin aineelliseksi edellytykseksi ostajan voimassaoleva alv-tunniste ja asianmukaisen yhteenvetoilmoituksen antaminen
4. Ketjukauppa: mihin myyntiin kuljetus kohdennetaan.

Call off -varastoyksinkertaistus

Call off -varastoyksinkertaistus otetaan käyttöön kaikissa EU-valtioissa. Uudistus on tervetullut, koska se mahdollistaa call off -varaston pitämisen toisessa EU-valtiossa ilman velvollisuutta rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi.

Soveltaminen aiheuttaa käytännössä kuitenkin suuria haasteita. Säännöt itsessään pitävät sisällään mahdottomia vaatimuksia: tavaroiden vahingoittuminen tai tuhoutuminen tarkoittaa yksinkertaistuksen edellytysten lakkaamista ja rekisteröitymisvelvollisuuden syntymistä. Komission arvonlisäverokomitea on kuitenkin ehdottanut sääntöä sen sanamuodon vastaisesti tulkittavan siten, että vähäinen hävikki ei aiheuttaisi rekisteröitymisvelvoitetta. Lisäksi osa EU-valtioista tulkitsee sääntelyn pakottavaksi, mikä saattaa aiheuttaa haasteitä yrityksille, jotka eivät yksinkertaistusta haluaisi käyttää.

Yhteisömyynnin näyttö

Yhteisömyynnin näytön tausta-ajatuksena on luoda säännöt, joita noudattaen kansainvälinen yritys pystyisi kaikissa EU-toimintavaltioissa käyttämään samaa verottomuuden näyttötapaa. Näyttövaatimukset on kuitenkin kirjoitettu siten kuin kysymyksessä olisi ainoa keino näyttää yhteisömyynnin verottomuus toteen. Näyttövaatimukset ovat huomattavan raskaat ja tiukentaisivat näyttöedellytyksiä Suomessa ja suurimmassa osassa EU-valtioita merkittävästi. Tällä hetkellä EU-valtioissa on hyvin kirjavaa näkemystä siitä, tuleeko näyttöedellytyksistä pakottavia vai yksi vaihtoehto muiden joukossa.

Yhteisömyynnin aineelliset edellytykset

Yhteisömyynnin aineelliseksi edellytykseksi tulee ostajan voimassa oleva arvonlisäverotunniste ja virheettömän yhteenvetoilmoituksen antaminen. Jos jompikumpi edellytyksistä ei täyty, myynti katsotaan verolliseksi. Käytännön tasolla Suomessa on arvonlisäverotunniste tähänkin asti edellytetty. Yhteenvetoilmoituksen virheettömyyden vaatimus tulee kuitenkin lisäämään paineita järjestelmien toimivuuteen.

Ketjukauppa

Ketjukaupan säännön tarkoituksena on luoda yhtenäiset säännöt, joiden avulla pystytään tunnistamaan myyntiketjusta se myynti, johon EU-valtioihin rajat ylittävä tavaroiden kuljetus liittyy. Ketjussa voi olla vain yksi yhteisömyynti. Sitä edeltävät myynnit ovat paikallisia myyntejä lähtövaltiossa ja sen jälkeiset myynnit tapahtuvat kohdevaltiossa. Säännös on hyvin monimutkaisesti kirjoitettu ja sen soveltaminen käytännössä jää nähtäväksi. Komission arvonlisäverokomitea on ehdottanut, että kolmikantakaupan sääntöjä voitaisiin soveltaa myös sellaisissa ketjukaupoissa, joissa ensimmäinen myynti katsotaan paikalliseksi myynniksi.

Yhteenveto

Uudistuksen tavoitteena on yhdenmukaistaan käytäntöjä ja helpottaa kansainvälisten yritysten toimintaa EU-sisämarkkinoilla. Tämänhetkisten kokemusten perusteella näyttää kuitenkin siltä, että lopputulema jää kauaksi tavoitteista. EU-valtioilla on alustavien tietojen mukaan hyvin erilaisia näkemyksiä säännösten pakottavuudesta ja käytännön soveltamisesta. Lisäksi suurin osa EU-valtioista ei ole vielä implementoinut muutoksia paikalliseen lainsäädäntöön.

Suomessa hallituksen esitysluonnos on kommenttikierroksella. Tiukille menee, saadaanko hallituksen esitys ulos tavoitteiden mukaisesti ennen juhannusta. EU-komissio tulee mitä todennäköisimmin antamaan asiassa vielä lisäohjeistusta (arvonlisäverokomitean guideline), mutta se tulee käytännössä valmistumaan vasta hyvin lähellä vuodenvaihdetta.

Joka tapauksessa yritysten kannattaa nyt selvittää, onko uudistuksilla vaikutusta omaan liiketoimintaan, koska uudistukset voivat vaatia merkittäviä muutoksia järjestelmiin ja prosesseihin.

Uudistusten vaikutukset täytyy eriävistä näkökannoista johtuen varmentaa maakohtaisesti.