Belgiaan pilottiohjelma syvennetystä yhteistyöstä, Suomessa aloite rajat ylittävästä ennakollisesta keskustelusta

Belgian verohallinto on lanseerannut kaksivuotisen pilottiohjelman, jonka tarkoituksena on syventää verohallinnon ja suurten yritysten välistä yhteistyötä. Pilottiohjelman tarkoituksena on siirtyä perinteisestä jälkikäteen verotarkastuksilla tapahtuvasta valvonnasta suuryritysten veroasioiden ennakoivaan ja reaaliaikaiseen keskusteluun. Pilottiohjelmaan osallistuminen on vapaaehtoista mutta yritysten tulee oletettavasti täyttää tietyt kriteerit, jotta yritys voidaan hyväksyä ohjelmaan. Yrityksille on asetettu edellytyksiä mm. liikevaihdon, työntekijöiden määrän ja taseen loppusumman osalta. Pilottiohjelman myötä Belgia liittyy maiden joukkoon, joiden pyrkimyksenä on tiivistää verohallinnon yhteistyötä yritysasiakkaiden kanssa.

Lisätietoa Belgian pilottiohjelmasta

Suomessa Konserniverokeskus pilotoi vastaavantyyppisen syvennetyn yhteistyön mallia jo vuosina 2013–2015 ja ohjelma otettiin vakinaisesti käyttöön 2016 alkaen. Mukana syvennetyssä yhteistyössä on Konserniverokeskuksen asiakkaana olevia suuryrityksiä useammalta toimialalta. Tavoitteena on kasvattaa mukana olevien yritysten määrää noin kymmenellä yhtiöllä vuosittain.

Jälkikäteisestä valvonnasta ennakolliseen ohjaukseen

Syvennetyn yhteistyön lisäksi Suomessa siirtymiseen jälkikäteisestä valvonnasta ennakolliseen ohjaukseen pyritään myös ennakollisten keskustelujen kautta, jotka kokemuksemme mukaan erityisesti siirtohinnoittelukysymyksissä ovat viime aikoina lisääntyneet. Keskustelua voidaan käydä jo toteutetuista tai vasta suunnitelluista liiketoimista ja niiden verokohtelusta. Kannanotto verokohteluun ennakollisessa keskustelussa saadaan Suomen veroviranomaisten näkökulma huomioiden.

Verohallinto on kuitenkin tehnyt aloitteen uudesta rajat ylittävästä keskustelusta, josta käytetään nimeä cross-border dialogue (CBD). Tämä menettely mahdollistaisi kahden tai useamman verohallinnon kannanoton verovelvollisen tekemään verotuksen kysymykseen. Pyrkimys olisi välttää veroriitoja sekä estää mahdollisia kaksinkertaisen verotuksen tilanteita. Siirtohinnoittelun lisäksi keskustelua voisi käydä muistakin kansainvälisen verotuksen kysymyksistä esimerkiksi kiinteän toimipaikan, lähdeverotukseen ja rajat ylittävään tappioon liittyen.