Miten brexitissä käy?

Iso-Britannian on määrä äänestää tänään 15. tammikuuta brexit-sopimuksesta siirtymäajaksi, jonka EU ja Britannian hallitus hyväksyivät marraskuun lopulla 2018.

Mikäli sopimus hyväksytään Britannian parlamentissa, siitä on vielä äänestettävä EU:n parlamentissa sekä neuvostossa. EU:n parlamentissa sopimuksen läpimenoon vaaditaan yksimielinen enemmistö ja neuvostossa 20 jäsenvaltion enemmistö, joiden on vastattava ainakin 65 % EU:n asukkaista. Sopimuksen hyväksyminen EU:n puolella vaikuttaisi olevan pelkkä muodollisuus, sillä sopimuksesta on sovittu jo marraskuussa pääministeritasolla. Siirtymäkausi, jona sopimusta sovellettaisiin, alkaisi 30. maaliskuuta ja se olisi voimassa 31.12.2020 saakka.

Viimeisimmän uutisoinnin perusteella näyttää kuitenkin siltä, ettei Britannian parlamentti tule hyväksymään sopimusta. Mikäli sopimusta ei hyväksytä, Britannian parlamentti on päättänyt, että pääministerin on voitava esittää uusi sopimus kolmen päivän sisällä (näillä näkymin viimeistään 21.1.). Pääministeri Mayn on siten tarjottava parlamentille vaihtoehtoinen malli EU:n brexit-sopimukselle. May on ollut yhteydessä EU-valtioiden päämiehiin ja kertonut, että brexit-sopimukseen sisältyvästä niin sanotusta hätälausekkeesta (backstop) voitaisiin vielä neuvotella. Hätälausekkeen mukaan Britannia jäisi EU:n tulliliittoon, jos EU ja Britannia eivät löydä mallia yhteistoiminnalle siirtymäkauden jälkeen. Suurin kivi kengässä tuntuukin olevan Pohjois-Irlannin ja Irlannin välinen raja, johon ei haluta EU:n normaalia tullirajaa rajatarkastuksineen.

Jos sopimusta ei saada, Britannia eroaa EU:sta pahimmassa tapauksessa ilman minkäänlaista ”laskuvarjoa” (cliff-edge). Tällöin Britanniaan sovelletaan verotuksellisesti samoja säännöksiä kuin muihinkin EU:n ulkopuolisiin valtioihin. EU on indikoinut, ettei halua lähteä avaamaan saavutettua brexit-sopimusta, ja ymmärryksemme mukaan mitään vaihtoehtoa sopimukselle ei ole saatavissa.

Tällä hetkellä yritysten onkin varauduttava siihen, ettei sopimusta synny.