CbCR tulee – oletko valmis?

21.10.2016  |  Blogi, Verotus

Pian alkaa olla käsillä viimeiset hetket vaikuttaa siihen, miltä Verotuksen maakohtainen raportti näyttää. Ensimmäinen raporttihan annetaan 31.12.2016 päättyvältä tilikaudelta. Vaikka varsinaiseen raportin antamiseen onkin aikaa 12 kuukautta tilikauden päättymisen jälkeen, tuona aikana mahdollisuudet vaikuttaa sen sisältöön ovat rajalliset. Esimerkiksi maksettujen verojen määrää ei voida enää tilikauden päättymisen jälkeen muuttaa. Raportointivelvollisten eli riittävän suuren konsernien emoyhtiöiden kannattaa käyttää muutama hetki sen arvioimiseen, miltä oma Verotuksen maakohtainen raportti tulee ensi vuonna näyttämään.

Samalla kannattaa kartoittaa, missä todennäköisimmin alkaa seuraava verotarkastus. Verotuksen maakohtaisen raportointivelvollisuuden myötä verohallinnot ympäri maailmaa keräävät ja jakavat keskenään massiivisen määrän tietoja yrityksistä. On varmaa, että viranomaiset eivät jätä suurella vaivalla hankittua tietoa käyttämättä. Täytyyhän verohallintojen osoittaa omille sidosryhmilleen, että kaikki vaivannäkö on ollut tarpeellista, jopa välttämätöntä.

Vaikka en usko, että viranomaiset ainakaan yleisesti käyttävät Verotuksen maakohtaisen raportin tietoja raportin tarkoituksen vastaisesti eli muuhun kuin riskikartoitukseen, raportin tiedot varmasti määrittävät verotarkastuksen sävyä, jossain maissa todennäköisesti jopa tavoitellun tulonlisäyksen määrää. Eikö olisi hyvä tietää, missä maissa ja mahdollisesti kuinka paljon?

Siirtohinnoittelun on oltava markkinaehtoperiaatteen mukaista riippumatta dokumentointivelvollisuudesta tai konsernin emoyhtiön velvollisuudesta tehdä Verotuksen maakohtainen raportti. Lisäksi muiden kuin pienten ja keskisuurien yritysten on laadittava vuosittain siirtohinnoitteludokumentointi, vaikka Verohallinto ei sitä pyytäisikään. Aavistus siitä, että tulee jäämään veroviranomaisten riskikartoitushaaviin kuitenkin lisää asian tärkeyttä ja kannustaa myös kiinnittämään huomiota riittävän taloudellisen datan ja muun materiaalin saatavuuteen tarkastustilanteessa. Konsernin emoyhtiölle on tärkeä tietää, mihin paukkuja kannattaa keskittää, ja tytäryhtiölle on tärkeä tietää, pitääkö siirtohinnoitteluasioihin käyttää aikaa enemmän kuin aikaisemmin.

Suosittelen lämpimästi käyttämään Verotuksen maakohtaiseen raportointiin hetken aikaa jo tänä syksynä, vaikka varsinaiset raportit annetaankin vasta ensi vuoden lopussa. Raportointivelvollisen konsernin tytäryhtiö voi tiedustella oman konsernin Group Taxin tekemää CbCR-analyysiä ja tarkistaa miltä Suomen tiedot mahdollisesti näyttävät.

Ajantasaista tietoa Verotuksen maakohtaista raportointia koskevista määräyksistä saat tuoreesta PwC:n julkaisusta Tax transparency and country by country reporting BEPS and beyond.

Tässä julkaisussa on tietoa myös muista raportointivelvollisuutta säätävistä määräyksistä ja suunnitteilla olevista hankkeista. Näitä ovat esimerkiksi luottolaitoksia ja eräitä sijoitusyrityksiä koskeva pääomadirektiivi IV:n määräykset (CRD IV) sekä luonnonvaroja hyödyttävien yritysten raportointivelvollisuutta koskevat määräykset EITIssä, EUAD:ssa ja Dodd-Frank Actissa. Julkaisussa kuvataan myös suunnitteilla olevien hankkeiden, kuten yrityksen nettisivuilla julkaistavan maakohtaisen raportoinnin tilannetta.

Maakohtaista raportointia koskevilla eri hankkeilla on erilaisia tavoitteita ja tarkoituksia. Myös raporttien sisällöt poikkeavat toisistaan: yhdellä raportilla ei täytetä kaikkien säännösten määräyksiä. Lisähaasteita tuo raporttien sisältöä koskevat toisistaan poikkeavat tulkinnat eri maissa. Myös näitä asioita on käsitelty julkaisussa.

Jätä kommentti

(* merkityt kentät ovat pakollisia. Sähköpostiosoitetta ei julkaista kommentin yhteydessä.)